Viimeinen paketti!

Eilenhän se sitten vihdoin saapui :-) Koska meille tulee posti melko myöhään ja vielä naapurin pihaan ja olin yksin kotona, niin kävin vasta postin yhden jälkeen. Ensin pieni pettymys, kun ei ollutkaan pakettia, mutta sitten lehtien välistä pilkistä pakettikortti. No, ei kun reipasta kävelyä kotiin, vähän puhtaampaa vaatetta päälle, autoon ja 4 kilometrin päähän postiin. Ja tällainen pakettihan sieltä löytyi:
- Uudet käsityöt -lehtiä 3 kappaletta (on jo löytynyt monta, monta ohjetta, joita voisin tehdä...)
- omenasaippuaa (aivan ihanan tuoksuista, mistä tiesitkin lempituoksuni!)
- tuollaisen puulelun, jota voi kävelyttää (hauska)
- lampaan, joka laitetaan kattilan ja kannen väliin (erittäin tarpeellinen, olen aikaisemminkin käyttänyt!)
- nameja (en ole vielä aukaissut pussia - säästän erittäin pahan päivän varalle :-))
- ja aivan ihanat punaiset kämmekkäät!
Harmi, kun kuva on taas mitä on. Olisko kohta myönnettävä, että kuvaajassakin on jotain vikaa eikä vain kamerassa ja pimeydessä...:-)

Kiitokset Snylleni, joka on Pikku Heidi. Paketit olivat aivan mahtavia ja juttusi erään paketin Australian reissusta hymyilytti. Ihana, kun jaksoit tehdä noita neuleita. Välillä on kiva saada valmistakin!

Minä vielä virkkailen tonttuverhoa, kyllä se kohta valmistuu. Ainut vaan kun oikea ranne on kipeytynyt, niin sujuu nyt vähän hitaammalla tahdilla. Mutta ennen ensimmäistä adventtia on varmasti valmista!
Lopuksi kuvaa toissa sunnuntailta, kun meidän 14 v. tekee pullaa. Koulun läksyjä... Ja hyvää tuli.

Tää viikko onkin taas menoa ja meininkiä. Lasten harrastukset vievät minut joka ilta kirkolle. Eilen mietittiin isännän kanssa, että onneksi molemmilla on vain yksi talon ulkopuolinen harrastus. Poikahan soittaa kitaraa musiikkiopistossa ja tytär tanssii naisvoimistelijoissa. Tyttärellä on perjantaina esitys, jossa ovat hänen ryhmän tanssijat, sirkuslaisia ja hevibändi! Pojalla on ensi maanantaina neljän kitarapojan ja viulistitytön kanssa esiintyminen, jossa esittävät Yön Joutsenlaulun. Eli harjoitteluja riittää ennen esiintymisiä.

Kun en viitsi kiroilla...

... jää postaus taas hyvin lyhyeksi. No, tuo manailu johtuu tästä tietokoneesta. Jostain kumman syystä tää kaatuu noin viisi kertaa joka kerta! Nyt kyllä isäntä vakuutti, että kaiken pitäisi olla kunnossa. No, saa nähdä...

Joo, mutta tässäpä tämä Snyni paketti vihdoin kuvattuna. Muistin tällä kertaa kuvata myös tuon paketin päällysen. Aivan ihana kuva! Paketista löytyi kynttilöitä (niitä tarvitaan, poltan joka ilta kynttilöitä!), ihana kortti (siis tosi ihana!!), Maija ja Austermann Foxy -lankaa, huivin ohje sekä minulle aivan uusi tuttavuus : valaistu virkkuukoukku! Olen kyllä moisia nähnyt muiden blogeissa, mutta en ole vielä itselleni niitä hommannut.

Niin ja viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä sain mohairhuivin!! Ihana!! Olen itsekin tehnyt tuolla mallilla, mutta pelkästä mohairista virkattuna tuo on aivan ihana. Joo, en keksi näköjään muita sanoja kuin ihana, mutta sellainen paketti todellakin oli!
Ja taas sitten menoksi! Miten nämä päivät menevätkin vauhdilla...

Minä ja kissat saatiin!!

Tänään tuli paketti SNYltä eikä voi taas tarpeeksi kiitellä. Paketissa oli säärystimet ja puikonpidikkeet minulle sekä jokaiselle kissalle oma annospussi ruokaa. Kyllä meidän kissat kaikkea syö, joten varmaan tekevät nämäkin pussit kauppansa, vaikkei meillä ole tainnut ollakaan tuota merkkiä aikaisemmin.

Nuo säärystimet erityisesti ovat aivan ihanat! Niin pehmeät ja lämpimän oloiset... :-)

SNY-paketti

Tänään se sitten oli postilaatikossa!!! Siis aivan ihana paketti kaikenlaista mukavaa. Noita Salsa-lankoja olen monesti katsonut kaupassa, mutta en ole kuitenkaan ostanut. Nyt voin kokeilla tehdä niistä jotain. Heijastimet ovat tosi tarpeellisia ja tuo pieni lampullinen heijastin on kortin mukaan Wallulle. Nyt ei koira häviä pimeässä tallustellessa. Täällä maalla kun lenkkeilemme pääasiassa koira irrallaan ja katuvaloja ei ole, niin lamppu näyttää, missäpäin Wallu juoksentelee. Enpä ole aikaisemmin moista keksinytkään. Kiitos salainen neuleystäväni! Niin, ja nuo 7 Veljestä -rannekkeet. Itse minä aion ne pitää! Ei niitä muille anneta. Kuvakoko pieni, mutta kun sitä klikkaa, niin näkee paremmin, mitä työkalupakin päällä on.

Sitten on ihan pakko kertoa, että kun nykyisin on noissa mikroaaltouuneissa hälyttimet, jotka muistuttavat lämmitetystä ruoasta mikrossa, niin minä tarvitsisin sellaisen mikroaaltouunin, joka hälyttäisi aina, kun siellä sisällä on jotain. Pari kuukautta sitten laitoin etukäteen kasvispihvit uuniin, kun laittelin muita ruokia. No, koska en ollut pihvejä lämmittänyt, niin nehän löytyivät mikrosta seuraavana päivänä! Menivät kompostiin!!! Tänään löysin mikrosta eiliselle aterialle suunnitellut sipulirenkaat voinokareiden kanssa! Siis minäkö hajamielinen.... Ja syvä huokaus....

Ja muistakaa arvonta. Tosi hyviä juttuja sinne on jo ilmaantunutkin. Käyttöön tulevat :-).