Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjat. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, lokakuuta 10, 2011

Sanat ja Sinuhe ja Semmarit

Kun nyt ei ole valmiita käsitöitä, niin pyysin Matkani varrelta -blogista viisi sanaa. Katsotaanpas, mitä näistä osaan kertoa!!

1. Virta
2. Hiekka
3. Avoin
4. Askel
5. Laulu

Virta
Muistan, kun pienenä tyttönä kuuntelin isäni kanssa Olavi Virtaa. Aivan ihana laulaja. Hänen elämänkertansakin on tullut luettua. Olavi Virta on nimenomaan isäni lempilaulaja vieläkin. Itse katson joskus hänen elokuviaan, kun satun telkkarin ääreen.

Hiekka 
Tällä hetkellä sanasta hiekka tulee mieleen tuo hiekan määrä meidän lattioilla. Kaksi kissaa ja kaksi koiraa tekee sen, että hiekkaa riittää. Etenkin rapakeleillä. Nyt ei vielä olla pahimmassa vaiheessa, vaikka vettä sataakin! Hiekasta tulee myös mieleen, että meidän piha on nykyisin vähän huonosti hiekotettu talvisin, kun maitoauto ei käy enää joka toinen päivä. Piha on välillä niin liukas, että hyvä kun pystyssä pysyy!! 

Avoin 
Joskus tunnen itseni liiankin avoimeksi. Tulee kerrottua täällä blogissakin kaikenlaisia asioita. Mutta en vaan osaa olla hiljaa. Jos on tämmöinen, niin miksi sitä pitäisi salata. Vaikka on minusta vanhemmiten tullut yhä varovaisempi siitä, mitä puhun. Ja en enää luota ihmisiin niin sinisilmäisesti kuin ennen! Toisaalta taas ikä aiheuttaa sen, että nyt voi nauraa kyllä täysin huoletta itselleen ja vaikka nolatakin itsensä. Kyllä tässä iässä voi tehdä jo mitä vaan :-)

Askel
Olen sellainen "maanantaisoturi", että yritän aloittaa ns. kuntoilevan elämän harva se maanantai. Olen joskus ostanut pari askelmittariakin, mutta jotenkin en saa niitä toimimaan! Askeleita pyrin kyllä päivän mittaan ottamaan ja niitä tuleekin aika paljon, onhan nuo ilahduttavat nelijalkaiset siinä apuna!

Laulu 
Minä laulan ainoastaan yksin ollessa ja mielellään autolla ajaessa. Olen kyllä kaikkiruokainen musiikin suhteen, mutta meillä isäntä laulaa, joten minulta ovat laulut jääneet. Tai jos satun laulamaan yksin kotona, niin yleensä mieleen tulee tosi vanhat lastenlaulut, joita ala-asteella laulettiin. Minua suorastaan harmitti, kun meidän lapset eivät laulaneet kouluaikanaan. Koivun oksaan korkealle, teki peippo pesän on yksi suosikeistani. Kyllä sitä voi laulaa syksylläkin :-)

Mainitse kommentissasi, jos haluat minulta sanoja. 

Ja sitten muihin aiheisiin: Minä olen lukenut Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen!!! Pitkään siinä meni ja täytyy sanoa, ettei oikein minun mieleiseni kirja ihan vanhahtavan tekstinsä vuoksi. Jouduin aika paljon pinnistelemään, että ymmärsin kaikki! No, nyt on kuitenkin sen verran sivistetty itseäni, joten siirryn vähäksi aikaa hömppäkirjallisuuteen. Ei jaksa nyt mitään raskaampaa :-).

Ja eilen sunnuntaina kävin katsomassa Savonlinnasalissa Semmareiden konsertti. Olipas hyvä! Tykkäsin ja suosittelen, vaikka tuo olikin kiertueen päätöskonsertti ja pojat lähtee nyt kuulemma Kiinaan. 

Ja huomenna on viimeinen klipsukurssipäivä. Tämän päivän aikana pyrin tekemään toisen puolen siihen pyöreään laukkuun. Kurssilla saa sitten ope neuvoo, miten ne puolikkaan yhdistetään. Ei jaksa itse miettiä :-)

Täällä sataa vettä, mutta silti hyvää maanantaipäivää toivotellen
Pami

maanantaina, joulukuuta 13, 2010

Joululankojen tuho!

Päätin sitten tehdä lopuista punaisista langoista jotain. Ensin virkkasin pyöreän liinan Gatsbyn Katia -langasta. Aloitin Kauneimmat käsityöt 6/2010 lehdestä mallia 37 ja eihän se lanka riittänyt kokonaiseen liinaan. Mutta kerrokselle 15 ja siihen olikin hyvä lopettaa.
Samaa lankaa sitten tuhosin näihin pieniin kukkasiin. Lisäksi laitoin loppuja Eldorado -langasta. Voihan noita käyttää vaikka piparkakkujen alla. Vielä pikkuisen noita punaisia lankoja on, mutta epäilen, ettei niistä enää tuollaisia kukkia saa. Täytyy varmaan virkata joulukuuseen pieniä tähtiä, tai jotain...
Nyt sitten kirjakatsaus. Luettu on, kirjat ovat tällä kertaa elämäntapakirjoja!

Mattila, Aarninsalo, Onnen taidot: Parasta kirjassa on onnellisuusharjoitukset. Kun vaan muistaisi joskus niitä tehdäkin. Kyllä minä joka ilta mietin, mitä hyvää päivässä oli ollut, mutta en muista niitä ikinä kirjoittaa muistiin. Tai en jaksa nousta enää sängystä kaivamaan kynää ja paperia. Flow-kokemusharjoitus oli sellainen, että piti kirjata joka päivä ylös tekemisensä kello 9, 12, 15, 18 ja 21. Pari päivää kokeilin ja aina olin noina kellonaikoina syömässä. Pitäisi varmaan ottaa muut ajat käyttöön! :-)

Airaksinen Timo, Onnellisuuden opas: Jopas oli kirja!! En oikein päässyt perille, mitä tuo kirja oikein kertoi. Kirjan takakannen mukaan se antaa vastauksen kysymykseen Onko ihmisestä ylipäätään onnellisena eläjäksi ja mitä onni loppujen lopuksi edes on? No, minä en kyllä saanut vastausta tuohon. En kyllä lukenut tuota oikein ajatuksen kanssa, joten jos vaikka toisella lukemisella aukeaisi paremmin, ehkä!

Lundberg, Töytäri, Onnistujan pikkujättiläinen: Luin tuon kuin kirjan eli alusta loppuun. Ehkä se ei ollut paras idea. Minusta kirja on selailtavaksi tarkoitettu eli sivu sieltä toinen täältä. Vähän meinaan alkoi tylsistyttää, kun kirjan mukaan kaiken piti sujua kuin vettä vaan, kunhan on tavoitteita. Jotenkin vähän liiankin positiivinen kirja!

Nyt minä siirryn vähäksi aikaa tavallisiin romaaneihin!

Pakkasterveisin Pami

perjantaina, joulukuuta 03, 2010

Heijastimia pimeyteen

Eilen rävelsin tehdä heijastinkukkia roseetekniikalla. Laitoin vielä matkaan mukaan Novitan ValoAnni -lankaa. Juu, ja en innostunut. Nuo keskustat eivät mielestäni onnistuneet ja sitten tehtyäni nuo, löysin ohjeen, jossa tuo kiinnitys olikin tehty virkkaamalla. Minä kiinnittelin parsinneulalla.
Joskus tulee mieleen, että olen aika kahtiajakoinen ihminen, innostun ja sitten en innostukaan. Tuon heijastinlangan ostin jo muutama vuosi sitten, kun innostuin. Sitten langan piti näköjään marinoitua ja minun saada sysäys tuohon tekemiseen. Jos neiti E ei olisi noita pyytänyt, niin en olisi varmaan vieläkään tehnyt!!

Eilen ahkeroin vähän lisää joulusiivoustakin. Vaikka keittiökalustemyyjän kanssa sovittiin 18 vuotta sitten, ettei matalien yläkaappien päällysiä tarvitse pyyhkiä eikä sinne saa ketään laskea tekemään tarkistusta, niin kerran vuodessa ne aina pyyhkäisen ja sen tein eilen. Samalla särin kyllä yhden kuparisen lyhdyn lasin, että vahinkoahan siitä tuli enemmän kuin hyötyä... Jos ensi vuonna jättäisin sitten väliin.

Sain tänä aamuna luettua ensimmäisen Sydämen asialla -kirjankin. Se oli oikein mukavaa ja miellyttävää lukemista. Ainut mikä vähän harmitti oli se, että tämä poliisi olikin naimisissa ja kolmen (+tulevan) lapsen isä! :-) Se televisiosta tuleva sarjahan perustuu tämän poliisin työhön maaseudulla, sittemmin sarja ja kirjat ovat menneet eri suuntiin. Nykyisin sarja puolestaan vaikuttaa kirjoihin. Kirjoja on nelisenkymmentä, joten paljon ennättää tapahtua!Suosittelen lämpimästi. Kirjailijan nimi Nicholas Rhea, joka on kylläkin peitenimi. Hän on oikealta nimeltään Peter N Walker ja kirjoittanut silläkin nimellä (ja muilla peitenimillä) kirjoja. 

Mutta nyt touhuamaan. Iltapäivällä pitää lähteä taas kirkolle ruokaostoksille.

Näkymisiin Pami

lauantaina, marraskuuta 20, 2010

Kyllä se joulu tulee

Siis joku ihme himo minulle tuli noihin joululiinoihin. Tämä liina on myös Lea Virkkausmalleja jouluksi -lehdestä. Lanka on tuntematon ja sitä jäi noin 30 cm tähteeksi. Eli aika tarkkaan käytin :-). Nyt tuo virkkausinto on vähän hiipunut, kun vasen etusormi on jo ihan hellä. Hankaan sitä aina sen verran virkkuukoukulla, ettei se pitkään terävää koukun päätä kestä.
Lea Virkkausmalleja jouluksi, ohje nro 1
Lanka tuntematon, koukku 1,5
Tänä aamuna sain luettua sen Eat Pray Love -kirjan ja kyllä se viimeinen Bali -osio oli jo paljon luettavampaa. Kirjahan koostuu kirjailijan oleskelusta kolmessa maassa: Italia, Intia ja Indonesia (Bali).  Kirjailija on nimeltään Elizabeth Gilbert. Kirja on melko hengellinen ja välillä joogaharjoitukset tuntuivat tosi pitkästyttäviltä! Mutta luettu se nyt on enkä aio katsoa sitä elokuvana, jos ei nyt sitten Canalin kanavilta satu tulemaan johonkin hyvään aikaan. Ei enää kello 22 jälkeen jaksa millään katsoa elokuvia enää.  Nyt voinkin siirtyä Sydämen asialla kirjoihin.

Sitten pitkästä aikaa kissakuvia.
Helmi, 10 v.
Harri 1,5 v.

Leonardo 9v.
Nyt imuroimaan ja harjoittelemaan korkokengillä kävelyä samalla. Ostin eiliseltä Savonlinnan reissulta itselleni siis mekon ja korkokengät (sekä muutamat sukkahousut, jotka kohottaa ja litistää ja muotoilee ja... :-)).
Lisäksi aloitin eilen illalla Revontuli -huivin teon. 

Hyvää viikonloppua toivottelee 
Pami

perjantaina, marraskuuta 12, 2010

Paperinarusta neulottu kranssi

Mutta ihan ensiksi ompeluhommia: tämä eteisen kappa on kyllä ollut jo valmiina viikon verran, mutta en ole muistanut esitellä sitä vielä täällä. Eli tänä syksynä tähän paikkaan tuli hommattua makuuhuoneeseen ja eteiseen uutta verhojen muodossa. Enempää en nyt sitten verhoja ostele. 
Sitten taas kirjatilauksia. Juu, tästä pitäis saada tulemaan loppu, mutta kun... No joo, turha tässä on selitellä, minä olen kirjahullu ja lisäksi vielä Sydämen asialla -hullu. Nyt on vihdoin kaksi Sydämen asialla kirjaa suomennettu, joten tilasin ne itselleni. Lisäksi samaan pakettiin tuli tuo Ekotekoja neuloen ja virkaten, mutta en ole oikein siihen päässyt sisälle, onko se minun kirja vai ei. Ehkä siitä jotain tulee tehtyä.
Ja sitten tämä käsityö, joka jo otsikossa mainittiin. Tuli sitten kokeiltua paperinaruneulontaa. Ihan kiva siitä tuli, vaikka vähän mietitytti, että mitenkähän sen piti ollakaan. Lisäksi kun laittelin noita led-valoja, niin huomasin, että nehän ovatkin patterikäyttöiset. No, toisaalta kranssin voi nyt laittaa sitten mihin vain, kun ei tarvitse katsoa pistorasian paikkoja. Itse en vain kauheasti rakasta tuota pattereiden ostoa. Ja yleensä ne ovat aina loppu.
Mutta tässä taas näin pikaisesti. Nyt olen virkannut huovutettavia juttuja ja sunnuntaina, kun on halvempi sähkö, niin täytyy taas laittaa pyykkikone oikein urakalla töihin.

Hyvää isänpäivän viettoa toivotellen
Pami

maanantaina, marraskuuta 01, 2010

Kosmos-huivi

Tästä lähtien aion jotenkin tuohon otsikkoon laittaa, mitä käsityötä esittelen näissä postauksissani, sillä olen nyt pari kertaa joutunut etsimään jotakin kuvaa ja sen verran pitkään olen nyt blogannut, että jos heitän tunnistehakuun, että neulominen, niin jopa onkin homma löytää esim. parin vuoden takaisia neuleita!

Minun piti ihan Lankuria varten tehdä yksi huivi eilen illalla, että nään toimiiko ohjelma vai ei. Hyvin toimii. Tein Schachenmayr Kosmos -langasta huivin. Meinasin ensin kirjoittaa, että "aivottoman" tai "aivot narikkaan" neuleen, mutta sitten aloin ajatella asiaa tarkemmin. Voiko neule olla aivoton tai ilman aivoja tehty? Ei minun mielestäni. Vaikka tuossakaan neuleessa ei sen kummempaa ole kuin oikeat ja nurjat silmukat ja lanka itsessään tekee tuon mallin, niin kyllä siinä aivoja joutuu käyttämään. 

Omalta osaltani käytin aivoja siihen, että sain luotua silmukat oikeisiin kohtiin, muistin jättää hapsuksi kaksi pampulaa ja että sain taas silmukat oikeisiin kohtiin, ettei neuloessa tullut otettua yhtään paksua osaa mukaan, vaan paksu osa jätettiin silmukoiden väliin. Lisäksi, koska neulekuvio oli sen verran helppo, katsoin samalla Ice Age 3 -elokuvan, josta puuttui suurin osa tekstityksestä!! Viime aikoina Canalin -kanavat ovat sekoilleet ihan kiitettävästi. Yhtenä iltana isäntä oli alkanut katsoa samaa elokuvaa, niin se oli ollut dupattuna norjaksi! Lauantaina yritin katsoa yhtä elokuvaa, niin siinä ei ollut tekstitystä lainkaan. Onneksi tuo Ice Age oli sen verran helppoa englantia, että ymmärsin oikein hyvin, mitä siinä sanottiin. 

Niin, vielä tuosta aivottomuudesta. Huivin päätteleminenkin vei oman aikansa. Se ei mennyt niin helposti kuin ns. tavallisesta langasta tehtynä. Lisäksi jouduin kuvaamaan huivin todella pimeänä päivänä, joten siinäpä etsin, että mihin huivin laitan kuvattavaksi, kun en sitten uloskaan jaksanut lähteä. Ja lopuksi vielä kirjoitan tästä huivista blogiini, joten kyllä käytin aivojani tähän huiviin :-).

Niin, tuohon Ice Age 3 -elokuvaan palatakseni, oli se ihan katsottava, vaikka jotenkin nyt tuntuu, etten ehkä neljättä elokuvaa halua katsoa, jos joskus sellaisen tekevät (näkyyvät tekevän jo nelosta, ensi-ilta vuonna 2012). Mutta hauskoja kohtia siinä oli paljon ja vähän jännitystäkin. 

Sitten vielä luetut kirjat. Päätin joku aika sitten, että kirja viikossa, mutta kyllä näitä välillä menee useampikin :-).

Nais John, Riittää jo (Irti maailmasta, jossa kaikkea on ihan liikaa): Edelleenkin näitä elämäntapakirjoja!! Mutta on mielenkiintoista lukea, kuinka kirjoittajat näitä asioita käsittelevät. Taas kirjoittajana oli kasvissyöjä, mutta annettakoon se anteeksi :-). Kirja oli tosi hyvä ja hauska ja kertoi mielenkiintoisia tutkimustuloksia ihmisten käyttäytymisestä tässä yltäkylläisyyden maailmassa. Itsehän olen "kehunut" jo jonkin aikaa noudattavani "en osta mitään" ja "vien turhat tavarat kirppikselle, kierrätykseen tai kaatopaikalle", niin kyllä sitä vaan välillä haksahtaa ostamaan "jotain kivaa" aivan turhuutta ja tarpeetonta. Kirjassa käsitellään informaatiota, ruokaa, tavaraa, työtä, valinnanvaraa, onnea ja kasvua sekä lisäksi mitä kannattaa tuhlata. Onneksi kirja on oma (löysin alesta), niin voin palata siihen uudelleen. 

Simon John, Koneen ruhtinas Pekka Herlinin elämä: Tulipa kaapattua pitkästä aikaa kirjastosta elämänkertakirja. Erittäin mielenkiintoinen kirja henkilöstä, mutta myös Suomen historiasta. Vaikken nyt ihan kaikkea kaupankäyntiin liittyvää sanastoa ymmärtänytkään, niin paljon tuli uutta mielenkiintoista tietoa. 

Mutta edelleenkin Lankuria suositellen
Pami

keskiviikkona, lokakuuta 20, 2010

Ja sitten arpajaisvoitto

Eli voitin Lampaan pitämissä arpajaisissa lankaa. Ihania!!! Pitäisköhän pitkästä aikaa lototakin!! Nyt on kyllä vähäksi aikaa tuo käsityöinnostus näköjään uuvahtanut, mutta ehkä se tästä taas nousee...

Sen verran olen saanut tehtyä, että vihdoin ompelin uudet verhot makuuhuoneeseen. Sain ne eilen ikkunaan vasta pimeän tultua ja silloin en enää viitsinyt kuvailla. Tänä aamuna on sitten niin sateinen ja synkkä päivä, ettei vieläkään viitsi kuvata. Eilen olikin ihana aurinkoinen päivä ja vaikka itse ompelinkin verhoja ja laitoin ruokaa, niin ihanat lapseni haravoivat ja poistivat perennat törröttämästä. Eli nyt on melkein syystyöt tehty pihamaalla.

Mutta nyt kirjakatsaus. Olen ennättänyt ja jaksanut jopa lukea useammankin kirjan.

Huovinen Veikko, Havukka-ahon ajattelija: Ei tuota kirjaa ihan turhaan ole kehuttu. Todella mielenkiintoinen ja upeat luontokuvaukset. Kuulemma elokuvanakin ihan hyvä. Täytyypä yrittää katsoa jossain vaiheessa.

Davis Kaarina, Irti oravanpyörästä: Juu, mielenkiintoinen ja sai jopa minut innostumaan suuremmasta kasvimaasta ensi kesänä! Onneksi sinne on vielä piiiitkä aika, joten innostus voi jopa hiipua... Olihan tuossa kirjassa ihan mielenkiintoisia ajatuksia, mutta maataloudesta ollaan kyllä Kaarinan kanssa ihan eri mieltä. Minua eniten vaivasi hänen kirjoituksensa mm. nautakarjasta, miten se aiheuttaa ilmastonmuutosta ja sitten kuitenkin kyseltiin, että missä laiduntavat lehmät. Juu, Suomessa lehmien määrä on niin huimasti vähentynyt, ettei niitä välttämättä todellakaan enää näe. Meidänkään kylällä ei ole enää yhtään lehmää ja melkein 20 vuotta sitten oli ainakin 8 talossa. Jos maatalouden kannattavuus ajetaan alas, niin ei kai kukaan huvikseen lehmiä pidä. On ne sen verran sitovia! Sitäpaitsi nykyisin on pakko laiduntaa lehmiä vähintään 60 vuorokautta, joten jos lehmiä on, niin kyllä niitä laidunnetaankin. Lisäksi Kaarina kritisoi pihatoita, jotka siis ovat niitä, joissa todella otetaan huomioon eläinten hyvinvointi.

Enäkoski Ritva, Halu, hinku ja haba eli miten bodaan kantin kestäväksi: Olen aina tykännyt tämän kirjailijan tyylistä. Kevyesti täyttä asiaa. Kirja on vanha, mutta silti niin kovin ajankohtainen. Oikein hyvä elämäntapakirja.

Lisäksi tuli katsottua pitkästä aikaa yksi elokuvakin Haarautuvan rakkauden talo. Juu, ei ollut minun mieleiseni. Jokin tuossa elokuvassa tökki, vaikka oli siinä joitain hauskojakin kohtauksia. Ehkä... :-)

Että sellaista tällä kertaa... Palaillaan, toivottavasti seuraavan kerran käsitöiden merkeissä!
Pami

sunnuntaina, syyskuuta 12, 2010

Rengasmatkaaja

Muutama vuosi sitten tein reissun ajamalla Varkauden kautta Joensuuhun ja sieltä Savonlinnan kautta kotiin. Siskon mies kutsui reissua rengasmatkaksi. Nyt tein sen toisinpäin. Lähdin perjantaina Savonlinnan kautta Joensuuhun ja tulin lauantaina Varkauden kautta pois. Kiva reissu! Ihan oli sellainen oma kesälomareissu, kun en kesällä käynyt missään. Nyt alkaa taas tuntua, että on ihan kiva reissatakin jossakin eikä vaan olla öllötellä kotona. Saa nähdä kuinka kauan tätä energiaa riittää. Nyt sitä taas on, kun olen saanut nukuttua öisin kunnolla.

Mutta toinpa sitten reissulta tuliaisiksi lankaa ja kirjoja. Ai niin ja muutaman tavaran keittiöön: uuden alligaattorin ja salaattilingon. Ihana kauppa tuo Clas Ohlson. Sieltä olisin voinut tuoda enemmänkin tavaraa, mutta auto oli onneksi sen verran kaukana parkissa, etten viitsinyt kantaa suurempia juttuja.

En nyt paljasta lankaostoksiani ennen kuin valmiina töinä ihan sen takia, että joudun koko ajan miettimään pakettia salaiselle neuleystävälleni. Ja paketin sisältö vaihtuu päivittäin... :-)

Enkä kaikkia kirjojakaan paljasta, mutta tämä on aivan ihana!!! Olen jo monta elokuvaa bongannut, mitkä olen jo katsonutkin, mutta vielä on paljon katsomatta. Eilen illalla tuli neloselta Philadelphia, joka on myös tuossa kirjassa. Eli laitoin sen tallennukselle ja katson sen, kunhan taas maltan istua riittävän pitkään telkkarin ääressä.
Ja sitten ihan tavissukat pojalle. Lankana konepestävä Raggegarn ja puikot numero 3. Silmukoita puikollaan on vain 12, vaikka ovat ihan kokoa noin 43. Ensin laitoin 14 silmukkaa puikolleen, mutta niistä olisi tullut valtavat. Nyt on poika S:lla kunnon saapassukat.
Ja huomenna olisi taas pitkästä aikaa työpäivä. Mielenkiinnolla menen kuuntelemaan työpaikalleni, jatkuuko työt tämän kuun jälkeen vai ei.

Hyvää alkavaa viikkoa toivottelee
Pami

torstaina, syyskuuta 02, 2010

Orvokin ihanat silmät...

Siis nämä orvokit piristävät minun jokaista päivääni. Ihan kuin ne katselisivat tuolta aitan reunalta odottaen. Tuossa kohden on enemmänkin orvokkeja ja sieltä löytyy myös se musta orvokki, josta tykkään yli kaiken! Siis nämä ovat edelleenkin orvokkeja, jotka ovat itse levittäytyneet tämän kesän aikana.
Ja sitten kaksi kaverusta, jotka myös iloitsevat, että olen kotona. Harrin leikkaus sujui todella hyvin ja nykyisin kissa on suorastaan sylikissa. Wallu nyt on aina yhtä onnellinen minusta.
Käsitöissä ei ole tapahtunut mitään. Nyt vaan hirvittää tuo ohjeiden paljous. Minulle tuli Moda ja Suuri käsityö -lehti postista. Lisäksi ostin Kauneimmat käsityöt. Yhtään lehteä en ole kunnolla käynyt läpi! Mutta pikainen selaus ja kaikenlaista haluaisin tehdä, kun vaan olisi sitä kuuluisaa jaksamista.

Jos ihmettelitte edellisen postauksen paljastuksia, niin kävin tänään lääkärissä, joka tunnisti heti minussa vakavan masennuksen oireet. Tämä kesä on ollutkin yhtä helvettiä joka asiassa. Mutta nyt on hoitosuunnitelma selvillä ja itsekin toivon, että minusta tulisi jälleen oma pirteä, nauravainen Pami, jollainen ihan oikeasti alunperin olen ollutkin. Elämä vaan on...

Kirjoista vielä. Pari olen lukenut:

Riikka Pulkkinen: Raja. Aika kummallinen. En vieläkään osaa sanoa tykkäsinkö vai en. Takakannessa lukeekin, että Raja jää pitkäksi aikaa mieleen soimaan.

Leena Lehtolainen: Viimeinen kesäyö. Rikosnovellikokoelma, jonka luin suht sukkelaan. Harmitti, kun olivat vaan niin lyhyitä tarinoita (eikös novellit yleensä...). Jälkisanoista oli hauska lukea "oman kylän pojasta" Kalle Grotenfeltista, joka oli oli neuvonut traktoreiden hienouksia kirjailijalle.

Elokuvia en ole katsonut. MTV3 Sarja on koukuttanut minut pahan kerran...

Pami

lauantaina, heinäkuuta 24, 2010

Kunnon emännät siivoaa lauantaisin...

Mutta minä nyt en luekaan itseäni kunnon emännäksi. Muistan aina pienempänä ja vielä vähän suurempanakin, kun äitini ja anoppini aloittivat aamulla siivoamisen ja leipomisen lauantaisin. AINA! No, minä olenkin sitten jättänyt tuon siivoamisen melkein tyystin pois lauantaiohjelmastani. Joskus jaksan kävelyttää imuria, mutta aina tarpeen mukaan tulee siivottua. Nyt voisin kyllä tänään innostua enemmänkin, kun on ihana sadepäivä!!

Käsitöitä olen tehnyt, tilaus-Haruni on hyvässä mallissa ja virheitäkään ei mielestäni ole tullut. Tuo Harunihan menee sisarelleni eli ei myyntiin, vaikka onneksi mallintekijähän on luvannut, että saa myydäkin, kun mainitsee, kenen mallista on kysymys. Näin ainakin ymmärsin.

Se, miksi neulominen on nyt sujunut, johtuu näistä helteistä. Eli ei jaksa ulkonakaan olla, joten sisällä läpivedossa on mukava neuloa ja katsoa telkkaria. Ihan tosi, olen katsonut enemmän televisiota kuin talvisaikaan koskaan. Ja suosikkejani ovat MTV Sarja-kanavan Hulluna sinuun ja Pokka pitää. Voi, kunpa olisinkin kuin Hyacinth Bouquet (meniköhän se noin...), kaikki tiptop ja itseluottamus valtaisa! :-)

Muutenkin pystyin katsomaan telkkaria, kun miehet olivat Linnanmäellä kolmen päivän reissulla. Minä en voinut oikein lähteä, kun en löytänyt kissoille hoitajaa ja loppujen lopuksi Wallullekin tuli kipeä iho-ongelma (hotspot), jonka vuoksi on nyt sitten antibioottikuurilla. Mutta käväisin minä kaverin luona itseäni piristämässä!! Kiitos Marjo, kun otit vastaan! Ja Tossullinen on kasvanut ihan mahdottomasti ja on aivan ihastuttava ja Tassullisille kiitos varpaiden pesusta, vaikken varmaan osannut riittävästi kiitollisuutta osoittaa heille! Kutiaaaaannnn..... :-)

Mutta, kun nyt en kuviakaan malta tänne laitella, niin ajattelin pitää tällaisen kirjakatsauksen, mitä olen viime aikoina lukenut:

Kate Jacobs: Lankakaupan tyttö. Aloitin kirjan varmaan kolme kertaa ennen kuin päätin lukea sen sitten kokonaan. Hyvää unilääkettä! Max 2 sivua ja kops, meikäläinen nukahti! Toisaalta olishan se juoni voinut olla hyväkin, mutta olisiko johtunut kääntäjästä vai mistä, mutta kieli oli ihan yhtä kökköä kuin ensimmäisessä osassakin Pienessä lankakaupassa. Siitä on kuulemma tulossa elokuvakin, jossa pääosassa Julia Roberts. Toivottavasti siitä tulee parempi kuin kirjasta. Jostain luin, että kirjasarjaan on tulossa kolmaskin osa. Pitäisköhän se jättää jo suosiolla...

Elizabeth Noble: Lukupiiri. Tykästyin! Ostin pokkarina, kun oli tarjous, osta kolme, maksa jotain... Ja kolmatta etsin kauan ja hartaasti ja sitten otin tuon. Tuli mieleen, että olisi tosi kiva osallistua johonkin tuon tyyppiseen lukupiiriin. Mutta enpähän pääse jokakuiseen neulontatapaamiseenkaan, kun täältä on niin pitkä matka joka paikkaan. No, kirja oli sujuvasti kirjoitettu ja avio-ongelmat tietysti tuttuja, mutta yllätyksellisyyttä löytyi.

Marian Keyes: Hurmaava mies. Ostin pokkarin tarjouksesta kevyeksi kesälukemiseksi. Sitä se onkin. Hauskoja juttuja, välillä vähän ärsyttäviäkin, mutta yhtenä iltana pouhotin jo sata sivua lukea. Kirjassa on yli 600 sivua. Nuo Keyesin kirjat ovat hauskoja ja niitä otan aina "välipalaksi", kun ei jaksa syventyä kovin raskaaseen kirjallisuuteen :-).

Mutta näin sateisena päivänä
Pami

tiistaina, kesäkuuta 08, 2010

Muutto, sotku, ihanuuksia...

Ei tässä muut muuttaneet, mutta tänä aamuna Hartsa kantoi yhtä pentuaan askarteluhuoneen komeroa kohti ja sinnehän perhe piti sitten siirtää kodinhoitohuoneesta. Myönnettäköön kodinhoitohuone on melko vilkas paikka ja ehkä tuollainen hämyinen komero on parempi kissanpentujen aukeaville silmillekin. Huvitti vaan, kun Hartsa ennätti kiertämään kaikki meidän paikan komerot ennen kuin päätti siirtyä tuonne askarteluhuoneeseen. No, se on paras komero tuohon tarkoitukseen, kun on ihan kiinteä komero ja voidaan pitää jatkuvasti ovea auki. Harvoin tuohon huoneeseen vieraita päästetään. Niin, hieno nimihän tuolla huoneella on - oikeasti se on romuvarasto! Mutta minä siellä aikoinaan vähän yritin käsitöitä ja askartelua harrastaa...

Vaan nyt minä alan uskoa, että vyyhtilankoja en osta enää koskaan. Ensin mietin sitä vanhaa satua, jossa prinssi pyysi nuoria neitoja selvittämään sotkuisen lankavyyhden ja loppujen lopuksi köyhän puunhakkaajan tytärhän sen selvitti ja pääsi prinssille puolisoksi. Juu, ei minusta tule prinssille prinsessaa!!! Jostain kumman syystä sain tuon vyyhden ihan totaalisen sekaisin. Ja sitten paloi pinna lopullisesti. Olen nyt käytännössä pätkinyt tuon vyyhden ja virkkaan sellaista Dynastian... eiku Emmerdalen Dinglejen torkkupeittoa eli isoäidin neliötä niin pitkälle kuin lanka riittää... ja hermo kestää... On tuo lanka kyllä niin ihanaa, että voisi olla vaikka vauvojen peitto.
Sit posti toi jotain ihanan ihanaa. Eli olenhan siinä Lankahullujen yllätysvaihdossa mukana ja tänään sain nämä. Kiitos, Sonja! Just minun värejä ja tuo suklaakin on TOOOSI hyvää!
Ja sitten puhuin niistä kirjoista edellisessä postauksessa. Kolmea ei ole vielä näkynyt....

Mutta tämän ostin paikallisesta kirjakaupasta mielettömän kalliilla. Suoraan sanoen. Mut kivalta tämä vaikuttaa, vaikken nyt ihan niiiiin kierrätysihminen olekaan. Jotain ideoita sieltä voi silti napata.
Ja sitten olen ostanut Käsityö-lehden. Ei oikein nappaa tämäkään, mutta halusin kuitenkin ostaa jotain!! Vähän niin kuin lohtulehtenä kaikelle mahdolliselle. Ehkä kun riittävän monta kertaa selaa, niin tuostakin saa jotain tehtyä. Tai sitten ei... Niin mulle käy aika monellekin lehdelle.
Ja nämä kasvikirjat innostuin ostamaan sen kasvintuntemuksen opettajuuden takia. Innostuin taas kovasti tunnistelemaan kasveja. Pitäis varmaan ostaa se Retkeilykasvio, josta eräs opiskelija sanoi, että sieltä löytyy kaikki kasvit!
Ja en muista (enkä jaksa tarkistaa) olinko maininnut jo tämän kirjan ostosta. Ostin, kun halvalla sain. Muutaman sivun olen lukenut. Vielä ei oikein nappaa!
Nyt alkaa olla muut kylvöt tehtynä (eli peltotyöt) paitsi peruna ja sipuli odottavat karjakeittiössä. Perunamaakin on jo kynnetty kuitenkin. Loppuviikolla varmaan kasvimaan laittoon on aikaa. Huomenna minä menen taas Savonlinnaan, kun poika S kävi siellä harjoittelemassa kevarilla ajoa ja kävi samalla musiikkiliikkeessä. Pitäis kuulemma hakea sieltä sähkökitara koesoittoon. No, äitihän joutaa... Vaikka sonnejakin pitäis kuulemma siirrellä.

Mutta näin tänäpänäpäivänä

Pami

keskiviikkona, syyskuuta 23, 2009

Kaikenlaista!

Jopa käsitöistä! Tämä valmistui jo jonkin aikaa sitten. Eli tuollainen karvainen Baktus piti tehdä, että pääsi tuostakin langasta eroon :-) Lisää käsitöitä sen verran, että eilen tuli tehtyä luumupiirakka. Ihan hyvää oli, vaikka olis se kyllä kaivannut vaniljakastikkeen seuraksi. En vaan jaksanut tehdä, eikä valmista ollut. Luumupiirakkaa oli syömässä myös Marjo, joka oli Tossullisen kanssa käymässä. Meillä oli oikein mukava päivä. Kiitos käynnistä! Tossullinen on vaan aivan ihana!
Ja luumujahan meillä riittää. Nyt on kerätty reilu 20 litraa ja puussa on vielä ihan jonkin verran. Muutenkin lämmin syksy näköjään auttaa pitämään kesäkukkia kukkimassa (äsken jyrisi ukkonenkin)
Viime viikonloppuna otettiin peruna maasta ja sitä ennen isäntä ja neiti E rakentelivat omenapuille jänissuojuksia. Meillä on ongelmana jänikset, ei niinkään myyrät. Tuo on varmaan sitä laatuaikaa :-). Minä siivosin sillä välin ja poika S oli hakemassa traktorilla puukuormaa.
Ja onhan sitä ostoksiakin tullut tehtyä! Pari kirjaa ilmaantui tässä viime viikolla kirjahyllyyn :-). Suosittelen tuota Karpin keittokirjaa, vaikka ei karppaakaan.
Ja tämä piti ostaa, kun sitä on jo niin monessa paikkaa kehuttu. Harmi, kun tällä hetkellä käsityöaika on vähän kortilla. Mutta ehkä tuosta jonkin huivin voisin tehdä. Kauniita ne ovat!
Ja päivän Harri, tietysti!
Huomenna ja perjantaina on opetuspäivät, viikonloppuna pitää neuloa tyttären toinen lapanen valmiiksi, jos vaikka säät viilenevät. Neiti E on tällä hetkellä luontomatkailukurssilla ja heille kuuluu mm. luonnossa yöpyminen.

sunnuntaina, elokuuta 30, 2009

Baktus

Baktus on valmis! Vaikka olen minä tehnyt vastaavanlaisia huivia ennenkin ja suurempina. Kuvat täällä ja täällä. Ohjeen otin silloin yhdestä englanninkielisestä kirjasta, mutta en muista sen nimeä, kun se kirja on ollut jo yli vuoden lainassa. Mutta pääasia, että jotain olen saanut käsityörintamallakin aikaan! :-) Pienestä on hyvä aloittaa, jospa se käsityöinto vaikka palautuisi...Sitten laitan taas vähän kukkien kuvia ihan sen takia, että voitte jälleen katsoa, mikä hyönteisimijä tuo sinipallo-ohdake onkaan. Yleensä noissa palloissa on useampia kimalaisia, mutta tänä kesänä myös perhoset ovat löytäneet tuon kukkasen! Kuvat on taas otettu meidän makkarin ikkunasta. Ihana pörinä, kun aukaisee ikkunan.Ja eikö sipulinkukat ole kauniita. Minulla näkyi kukkivan neljä sipulia, joten kävin keräämässä kukat sisälle koristeiksi. Olis tuohon tietysti voinut muutakin laittaa sekaan, mutta on ne kauniita noinkin.

Kirjojakin on tullut luettua, mutta en ole täällä muistanut niitä mainita. Luin Raija Orasen Puhtaat valkeat lakanat ja kyllä nyt on hommattava ne dvd:t. Koko ajan sarja pyöri silmissäni, kun luin kirjaa. Aivan ihana!!!! Tykkäsin aikoinaan sarjasta kovasti.

Lisäksi luin Orasen kirjan Hehku. Täytyy myöntää, että jälleen tykkäsin juonesta, mutta jotenkin en pitänyt tämän kirjan kirjoitusasusta. Jokin siinä tökki. Jossain vaiheessa huomasin ärsyyntyväni mm. lyhyisiin virkkeisiin, joita oli sitten monta peräkkäin. Töks, töks, töks... Juu, ei tietysti pitäis arvostella, kun ei itsekään osaa kirjoittaa kunnolla, mutta kun aloitin lukea Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo, kirjoitusasu on ihan toista maata.

Eilen illalla tuli vihdoin katsottua myös Australia -elokuva. Oli se sen verran hyvä, että jaksoin katsoa ihan loppuun asti, vaikka katsominen lopetettiin puoli kahdeltatoista. Yleensä torkun jo ihan täysiään tuossa vaiheessa.

Ja sitten päivän Harri-kuvat. Tai nuo on jo lauantailta, kun oli ihana sää. Harria on nyt käytetty ulkona muutaman kerran. Vielä meillä on pieniä erimielisyyksiä, mihin sisällä saa pissiä...

Nyt valmistautumaan huomisen päivän töihin. Opetan huomenna hygieniapassia varten, joten täytyy vähän katsastella valmiiksi hyviä ja huonoja esimerkkejä, kuinka toimitaan.

Ja Räikkönen meni ja voitti sitten viimein formulatkin. Hyvä! Eikä Kovalaisen Heikkikään huonosti ajanut.

Tulipas muuten mieleen, että jos jollain on ValoAnni -lankaa ylimääräisiä keriä, niin voisin ostaa pois. Meidän tyttö on ihastunut siitä langasta tehtyihin lapasiin ja oli hävittänyt toisen aikaisemmin neulotuista, joten kai sitä pitäis neuloa lapselle uudet!

lauantaina, heinäkuuta 18, 2009

Nyt sitten kuvat!

Eli tässä Tampereelta ostetut langat:
Ostin vihdoin tuota vihreätä seiskaveikkaa, kun keksin, että siitähän tulisi hyvä joululahja eräälle, joka tykkää just tuosta vihreästä... Noista kulta-ruskea -langoista on tulossa minulle huiveja, joista toista olisi tarkoitus käyttää pojan rippijuhlissa. Juu, kultaisempi on aloitettu...

Ja sitten ne lehdet. Täysin turha ostos, mutta kun pääsin Tampereen Akateemiseen kirjakauppaan, päätin ostaa kaiken minkä löytäisin...siis käsityölehdistä. Pari jätin vielä ostamatta...

Ja kirjat, jotka ostin. Tuo Koukussa -juttu on ollut mielessä kauan, mutta ajattelin sitten ostaa ihan noin niin kuin varmuuden vuoksi... :-)
Tuo 1001 neuvoa, kuinka pysyä nuorekkaana lähti matkaan ihan sen takia, että siinä jopa kehoitettiin syömään punaista lihaa. Hei, haloo, ihmiset, suomalaiset ovat iät ajat syöneet punaista lihaa (mm. riistana), puolukkaa, perunaa ja ruisleipää. Yhdessä vaiheessa kuuntelinkin ohjelmaa, jossa sanottiin ihan suoraan, että perimämme ei ole vielä tottunut pasta- ja pizzakulttuuriin, siitä kaikki elintaso-ongelmat. Muistelkaapas, mitä isoäitimme söivät! Ainakin meillä syötiin lihaa!! No, myös juureksia ja maitokastiketta... :-)Ja tänään ostin tällaisen meidän leiville. Kuinka teen perheeni hulluksi! Jätän peltisen laatikon muovipussissa tuvan lattialle ja kaikki kysyy, mitä siinä on! Hei, olis voinut kurkkaista, että siinähän lukee, mikä juttu on. Tähän asti meidän leivät ovat olleet sikinsokinsekaisin tuolla saarekkeella. Nyt ajattelin vähän siivota asiaa!
Ja tässä on ne pojan rippijuhlia varten tilaamat servetit. Meillä on astiasto, jossa on sekä vaaleanpunainen että harmaa raita. Tyttären juhlissa yritettiin vaaleanpunaista teemaa (en vielä sillon tiennyt näistä painatetuista serveteistä) ja nyt poika saa harmaan teeman.
Ja on täällä saatu valmistakin eli siis se Liehukehuivi on tässä. Juujuu, yksinkertaista...
Ja sitten piti ostaa tarjouksesta chili. Pari chiliä on jo tästä syöty! Hyvää!!
Ritarinkannukset kukkivat
Samoin Palava rakkaus
Ja Keijuangervo
Karoliinan ruusu. En vaan itse tykkää...
Ja Suikeroalpi
Pitäiskö nää orvokit kitkeä tuosta sepeliltä. Tää on jokavuotinen kysymys...
Tämä oli joku Kurjenpolvi... Tai sitten ei... Hitsi, kun välillä tulee ostettua kukkia, joiden nimeä ei laita mihinkään ylös!
Ja sitten kukkii kauniisti euron Tokmannin dahlia, jonka olen siis itse kasvattanut mukulasta. Molemmat ostamani mukulat kukkivat ja voivat hyvin...

Nyt on sitten kymysys: Kirjoitetaankos kukkien nimet isolla vai pienellä? Tuli ihan suoranainen oikosulku. Kirjoitin ne nyt isolla, mutta ei saa ottaa pulttia... :-)