Neljäs adventtisunnuntai

Se alkais joulu olla jo melkosen lähellä. Amaryllikseni kukkii tänä vuonna viikkoa aikaisemmin, kun yleensä se on kukkinut viikkoa joulun jälkeen. Hyvin on kukka saanut olla kissoilta rauhassa.

Yhden salomoninsolmuhuivin sain virkattua. Lankana oli ohut sukkalanka, jossa oli nuo raidat valmiina. Ensin meinasin, että laitan hapsut, mutta sitten virkkasin koko langan enkä vielä ole katsonut löytyisikö sopivan väristä muuta lankaa hapsuiksi.

Neiti E on värkännyt tällaisia tähtiä. Nuo on tosi kivan näköisiä. Kunhan on muutaman tehnyt, niin pitää ottaa kuva kaikista tähdistä.

Ja minä olen jo muutaman vuoden ihmetellyt, miksi olen mennyt ostamaan tuollaisen tähden. Joka joulu etsin sille paikkaa ja olen ollut jo monta kertaa heittämässä tuota pois. Tänä vuonna sitten keksin, että tuonnehan voi laittaa valot sisälle ja siitähän tulikin ihan kiva!! Pimeässä nurkassa se on kaunis. Otin kuvia vähän eri asetuksilla. Tuo alimmainen on hauska.

Se taas kohta alkaisi jälleen Strömsö. Jotenkin tuntuu, että aina kun päivitän, niin mulla on kiire katsomaan Strömsötä :-).

Hyvää adventtisunnuntain iltaa toivotellen Pami

Jouluähky jo nyt!

Monessa blogissa toivotellaan jo hyvää joulua! Minäkin toivotan nyt kaikille hyvät joulut, vaikken aio varsinaisesti mitään joulutaukoa pitääkään. Nythän sitä luulisi olevan paremmin aikaa blogata... :-). Minnekään emme jouluna lähde, koska sattuu olemaan noita "lemmikkejä" sen verran hoidossa. Isäntä on hommannut muutaman dvd-elokuvan ja tuleehan noita ihan telkkaristakin, joten varmaan aika menee ihan rattoisasti.

Mutta nyt ei sitten enää oikein jaksaisi joulua laittakaan, kun monta päivää on sen asian kanssa jo touhunnut!

Eilen katselin viimeisiä joulutavaroita ja ihmettelin yhtä kangasmyttyä kaapissa. Siinähän olivatkin keittiön jouluverhot, jotka olin ostanut viime jouluna alennusmyynnistä! Eli nyt sai keittiökin jouluverhot.

Lisäksi esittelen tässä poikani jo monta vuotta sitten tekemän risumajan, joka on kyllä aina erään hyllykön päällä. Siellä sitten asustelee milloin kukakin. Nyt sinne muutti vähäksi aikaa nalletonttu. Tuo on siis aivan ihana!


Ja ne vihdoin saapuivat. Olin jo vähän huolissani, kun pikkulintuja ei alkanutkaan näkyä pihalla, vaikka syöttöpaikat oli jo viritelty. Luulin, että linnut loukkaantui, kun niin myöhään vasta aloitettiin ruokinta. Nyt kyllä jo käy aikamoinen kuhina!!


Kohta miehet lähtee kirkkoon, isäntä laulamaan kuoronsa kanssa ja poika keräämään nimiä rippikoulua varten. Minä jään kotia odottamaan tyttären kotiutumista: täytyy hakea linja-autolta. Tytär oli siis viikonlopun töissä.

Mutta jatketaan, kun jaksetaan.

Sain sen toimimaan!!

Eli tuli tuolla aikaisemmin kerrottua, että vanha kynttelikkömme ei enää toiminut. Ja niinpä ostin sitten uuden, tuon punaisen Tokmannilta. Harmitti kuitenkin heittää tuota vanhaa kynttelikköä pois, joten eilen illalla käytin sitten vanhan kynttelikön kaikki lamput tuossa uudessa ja kaksi palanuttahan siellä oli! Ja kun vaihdoin niiden paikalle uudet, niin kynttelikkö toimii taas. Juu, kyllä minä olin jo aikaisemmin kokeillut vaihdella useampaakin lamppua, mutta ei sitten sattunut ne oikeat, kun ei ollut kuin pari vaihtolamppua, joilla kokeilla. Nyt on sitten vaihtolamppuja reilummin.
Ferrari kasvaa huimaa vauhtia ja pojan kynttelikössäkin poltetaan ladattavia tuikkuja joka ilta. Tuon yhden kynttilän alla on pojan hitsaama punainen "laatikko", jota keksin pitää kynttilänalustana! Viime vuonna tuo "laatikko" kynttilöineen oli tuvan leivinuunin päällä ja se kynttilä suli! Nyt siirsin sen poltettavaksi tuvan pöydälle.

Muuten, olisikohan jossakin jonkinlaista vertailua noista tuikuista, mitä kannattaisi käyttää: perinteisiä, ladattavia vai patterilla! Ladattavien ja patterikynttilöiden kohdalla tietysti ihan ykkösasia on paloturvallisuus, mutta ainakin ladattavat ja patterikynttilät ovat kalliita. Ja patterit niihin erikseen ostettuna on tosi kalliita. Perinteiset tuikut ei taas pala kuin neljä tuntia ja niissä on paloriski. Ja niistä jää jäljelle alumiinikuori, jonka tietysti voi kierrättää. No, ladattavissa kuluu tietysti sähköä ja sitähän ei saisi kuluttaa - sanoo myös isäntä, joka maksaa sähkölaskut! :-)
Täytyypä asiaan perehtyä, jos joku muu ei ole ennättänyt ensin!

Tänä viikonloppuna jäänkin pe-la yksin, kun miehet lähtee Tahkolle ja tytär kaverinsa syntymäpäiville. Täytyy alkaa tosiaankin laitella joulujuttuja paikoilleen, kun on toinen adventtikin. Launtaina eli huomenna tytär sitten tulee kotia minun seurakseni.

Kiitos aikaisempien kynttilämansettien kehuista! Mallihan on siis Lean lahja-aitta -lehdestä, josta otin myös mallit virkattuihin tähtiinkin. Pari tein oman pään mukaan, että sain vain langat käytettyä.

Että sellaista, nyt taas tuntien valmisteluun. Pitäis tehdä etätyötehtäviä ja ensi viikolla olisi lähiopetuspäiviä pari kappaletta. Ja minä myönnän, että tuntien valmistelu on vielä todella hidasta!

Jaahas...

Sorry, jäi näköjään eilen pois tuo kissalaatikkokuva! Ja vielä lisäksi, tuo huivi on neulottu Novita Salsa-langasta isoilla puikoilla, taisi olla numero 12. Ihana siitä tuli, vaikka kuvassa ei oikein näytä miltään.

Nyt ei keksi parempaa otsikkoa...

Mutta jotain on saatu aikaiseksi. Jo muutama päivä sitten, mutta ei ole nyt vain saanut aikaiseksi blogata. Eli tekaisin jälleen aina oikein -menetelmällä tyttärelle huivin. Tytär osti juhlamekokseen sellaisen mustan halter neck -kaula-aukolla olevan mekon ja kesällä tulee olemaan ainakin yhdet rippijuhlat, joten tässä vähän olkapäiden peitoksi (juu, olen vanhanaikainen, kirkossa pitää olla olkapäät peitettynä!!! :-))Sitten tuli ostettua jälleen uusia huonekaluja! Paikkakunnallamme huonekaluliike lopettaa, joten sieltä piti käydä hakemassa uudet yöpöydät ja tuolinkin ostin. Yöpöydät ovat jostain kaukomailta, joten ohjeissa neuvottiin peittämään laatikot hyllypaperilla, ettei väriä tartu säilytettäviin tavaroihin. No, eihän minulla hyllypapereita ollut, mutta vanha kissakalenteri kylläkin! Hyvää paksua paperia.


Kannattaa kyllä todellakin vertailla kirjojen hintoja! Näin jossain lehdessä tuon Koti siistiksi -kirjan mainoksen ja ajattelin hommata sen jostain, kun tuo siivoaminen ei todellakaan ole vahvin lajini! Kirjastossa joku ennätti aina lainaamaan sen ennen minua, koska en viitsinyt varata sitä. Savonlinnan kirjakaupoissa katselin tuota kirjaa, hintana 24 - 27 euroa. Ja sitten omalla paikkakunnalla kirjan hinta 12 euroa!! Tulipa ostettua. Hyvä kirja, mutta ei siivoa puolestani, höh! :-)
Tyttäreni on kyllä aivan mahtava tyyppi. Tällä viikolla on ollut koeviikko ja hän on tullut jo heti yhdentoista jälkeen kotiin koulusta. Torstainakin täällä oli pesty astiat, pesty koneellinen pyykkiä ja leivottu patonkia, jotka olivat todella hyviä. Siis itse en osaa ollenkaan leipoa patonkeja! Harmi, kun en muistanut kuvata niitä. Kaksi syötiin itse ja tytär vei kaksi kaverinsa syntymäpäiville. Onneksi lapsistani ei näytä tulevan täysin uusavuttomia! Olikos se jotenkin niin, että laiska äiti kasvattaa ahkerat lapset...

Ja sitten jälleen kuvia pojan tekemisistä. Aivan mielettömän ihanan näköinen pizzaleikkuri!!

Mutta sellaista tällä kertaa. Viikonlopuksi onkin tulossa ohjelmaa: euroviisut ja formulat. Jospa jotain tulisi neulottuakin. Tai ihan oikeasti, minulla on menossa yksi neule, mutta jostain kumman syystä en taas osaa lukea ohjeita ja joudun vähän miettimään...

Minun uus kulta :-)

Tässä se nyt on, kauan odotettu aparaatti, jonka käyttöä nyt sitten opetellaan. Tänään jouduin töissä opettelemaan myös digivideokameran käyttöä, joten kohta alkaa olla yliannostus ohjekirjoihin... Ai luenko niitä... Joo, sillai silmäillen. Onneksi isäntä lukee tarkemmin ja häneltä voi sitten tarpeen tullen kysyä...ehkä... ei kai kukaan tunnusta, ettei osaa laitetta käyttää... :-)Tää uus ihana kone myös näköjään kääntää automaattisesti kuvat oikein päin...

Marjo kirjoitteli omassa blogissaan hyllyjen reunapitseistä. Minä olen virkannut sellaiset jo aikoja sitten ja kiinnittänyt ne ns. karhuntarralla eli tyynymäisellä kaksipuoleisella teipillä kiinni. Hyvin ovat kestäneet. Vielä pitäis virkata jääkaapin ja pakastimen päälle, kun nykyiset ovat matalammat ja jää suurempi aukko yläkaappiin nähden. Tässä kuitenkin minun viritelmät.
Huom lämpötila, mittari on just kuvanottohetkellä auringonpuolella, joten eipä toinna uskoa...
Ja kun en itse saa mitään aikaan, niin esittelenpä jälleen poikani tekemisiä. Tuo myrskylyhty tuoksuu ihanasti tervalle. Poika ei ole vielä keksinyt sille paikkaa. Hän saa itse päättää, mihin tuo laitetaan.


Ja sitten ompelemaan tyttären esiintymispuseroon paljetteja ja jännäämään jääkiekkopeliä. Toivottavasti Suomi voittaa ja reilusti!!!

Kun ei omia, niin sitten toisten!

Ihan pakko esitellä poikani hitsaustöitä. En tiedä, olenko riittävästi kehunut, mutta ainakin noin tunnin välein käyn ihailemassa tuota tuikkukynttelikköä. Ja oli poika saanut kehuja opettajaltakin. Olen taas niin ylpeä!!!! Tuo risuaitakin on ihana. Se on jotenkin uunissa muovitettu ja aivan ihanan tuntuinen kädessä. Oliskohan poika tullut äitiinsä! No, isä on kyllä myös hyvä hitsaustöissä, joten kai sitä kädentaitoa on tullut sieltäkin. Isännän mukaan hitsari tarvitsee tiettyä rytmitajua, että tulee kunnon jälkeä. No, musiikkimiehenä pojalla on kyllä rytmi hallussa. Ja sit minun tekeleet. Näihin tulee kyllä vähän himo. Yhdeksän on valmiina ja kymmenes tulossa. Laput on vähän reiluja, joten ajattelin kaivella kaikki Seitsemän veljestä -langat ja tehdä kokonaisen peiton hyväntekeväisyyteen.
Sain laitettua taas kuvia, kun olen vanhaalla koneella. Uusi on niiiin epävakaa vielä, että vaihdellaan nyt konetta aina tarvittaessa.

Harmittavaa, kun olen huomannut, että aika monet blogit ovat menneet salasanojen taakse tai sitten lopettavat kokonaan. Vaikka en aina jaksa kaikkiin tilaamiini blogeihin joka päivä täysin paneutuakaan, minusta niitä on mukava lueskella, vaikka aina ei olisikaan juttua käsitöistä tai muistakaan maailmaa mullistavista asioista. Välillä kyllä tuntuu, ettei tässä minunkaan blogin pidossa ole mitään järkeä, jos esiteltävänä on vain 20 x 20 cm lappuja ja vielä päättelemättömiä... :-)

Tämä on paha uutinen kaikille sukkapuikkojen omistajille!