Kun en viitsi kiroilla...

... jää postaus taas hyvin lyhyeksi. No, tuo manailu johtuu tästä tietokoneesta. Jostain kumman syystä tää kaatuu noin viisi kertaa joka kerta! Nyt kyllä isäntä vakuutti, että kaiken pitäisi olla kunnossa. No, saa nähdä...

Joo, mutta tässäpä tämä Snyni paketti vihdoin kuvattuna. Muistin tällä kertaa kuvata myös tuon paketin päällysen. Aivan ihana kuva! Paketista löytyi kynttilöitä (niitä tarvitaan, poltan joka ilta kynttilöitä!), ihana kortti (siis tosi ihana!!), Maija ja Austermann Foxy -lankaa, huivin ohje sekä minulle aivan uusi tuttavuus : valaistu virkkuukoukku! Olen kyllä moisia nähnyt muiden blogeissa, mutta en ole vielä itselleni niitä hommannut.

Niin ja viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä sain mohairhuivin!! Ihana!! Olen itsekin tehnyt tuolla mallilla, mutta pelkästä mohairista virkattuna tuo on aivan ihana. Joo, en keksi näköjään muita sanoja kuin ihana, mutta sellainen paketti todellakin oli!
Ja taas sitten menoksi! Miten nämä päivät menevätkin vauhdilla...

Revontuli!

Ihan pikaisesti: tässä minun Revontuli-huivini. Vaikka epäilinkin jossain vaiheessa, että neulonkohan ihan oikein, mutta valmis se nyt on ja tässä kuvattuna pingotuksessa. Lankana Pirtin kehräämön karstalanka. Eli se, josta jo neuloin tämän.
SNY:lleni: maltan kyllä odottaa pakettiasi! Eikös se sanonta kuulu, että hyvää kannattaa odottaa...:-)

Mörvelö!

Tätä ei viitsi edes päällä kuvata. Jostain kumman syystä pusero ei miellytä minua nyt ollenkaan, mutta kyllä se arkipuserona tuolla pihalla takin alla menettelee.

Malli on Moda 5/2007 ja lankana Samos Lollipop.

Mutta sitten mukavampiin aiheisiin: tällä viikolla on lapsilla syyslomaviikko. Kovasti on tehty jo suunnitelmia, mitä kaikkea pitäisi ennättää tehdä. Ja kyllä me hyvällä suunnittelulla paljon saadaan aikaan, ainakin puolet vanhan sanonnan mukaan! :-)

Revontuli-huivi edistyy... Viime viikolla en katsonutkaan yhtään kokonaista elokuvaa, joten vähemmälle on neulominen jäänyt. Ja lisäksi aikaa syö nyt tuo Facebookin opettelu. Sinnekin, kun piti sitten työnnäytyä... :-)

Ja onnittelut Räikkösen Kimille maailmanmestaruudesta! Ei oikein malttanut neuloakaan, kun piti sen verran viimeistä kisaa jännittää.

Vaan nyt ruoanlaittoon ja sen jälkeen viemään tyttöä kirkolle parturiin. Ja kai sitä olis jotakin täytettä jääkaappiinkin hommattava.

Silloin vielä, kun aurinko paistoi...

Siis tämän aamun säätila on taas ollut niin nopea, ettei oikein perässä ole kestänyt, mutta sainpahan otettua kuvan valmistuneesta työstä auringonpaisteessa. Eli tänä aamuna valmistui Pirtin kehräämön kakkosluokan karstalangasta palmikkohuivi. Ohje on napattu Suuresta käsityölehdestä 10/2007. Tein sen vain yhtenä kappaleena, kun en oikein ymmärtänyt ohjetta, miksi olisi pitänyt tehdä kahtena kappaleena ja sitten yhdistää... Muutenkin ohje oli jotenkin outo! Miksi piti tehdä nuo kavennukset ja levennykset aina oikein neuleen osiossa ja miksi piti tehdä tuo aina oikein -osia. Lankaa meni 190 grammaa, huivin koko ilman hapsuja on 20 x 165 cm ja pysyy kaulalla tosi topakasti. Tykkään!Niin, puikot oli kooltaan nro 6.

Ostoksia ja muuta pölinää :-)

Eikös se ollut niin, että kun netistä tilaa ja kortilla maksaa, niin kaikkihan on melkein kuin ilmaista...:-)

Joo, tuli siis vähän törsäiltyä, mutta ihan vähän vaan ja lankoja en kuitenkaan ostanut! Huusin huutonetistä Knitting Handbook -kirjan. Vähän oli turha ostos, mutta kyllä siinä ihan hyviäkin juttuja oli äkkiseltään vilkaistuna. Jotenkin alkaa tuntua, että keräilen vaan kaikenlaiset käsityökirjat, mutta ei niistä tule kuitenkaan paljoa mitään tehtyä eikä niitä loppujen lopuksi tule paljoa selattuakaan. Mutta keräilyhän on ihan hieno harrastus...

Lisäksi tilasin teflonkäsitellyn pöytäliinan keittiön ruokapöydälle. Aikaisemmin Mikkelissä oli sellainen tehtaanmyymälä kuin Miteks, josta kävin ostamassa kaksi pöytäliinaa. Ne ovat olleet käytössä jo toistakymmentä vuotta eikä ole menneet miksikään. Nyt tuota tehtaanmyymälää ei enää ole vaan se kulkee Tefli Oy:n nimellä ja kankaita voi tilata joko netistä tai Kenkävero myös myy niitä. Minä tykkään enemmän noista teflonkäsitellyistä kangasliinoista kuin vahakankaista. Ja kun ne ovat ravintolakäyttöön tarkoitettuja niin kyllä ne tavallisen keittiön käytön kestää kauan! Nyt vaan olis sitten ommeltava reunat. Olisin saanut valmiiksi ommeltunakin, mutta siinä vähän säästin.

Olen tässä kärsinyt pitemmän aikaa ristiselän kivuista etenkin aamuisin. Meillä on tosi surkeat patjat, mutta kun isäntä ei kuulemma tarvitse uutta patjaa eikä sänkyä, niin en ole viitsinyt mainita uusia patjoja enää muutamaan kuukauteen. Eilen aamulla sitten kärsin myös lievästä päänsärystä ja otin pitkästä aikaa särkylääkkeen. Ja selkäsärkykin lakkasi! Jes! :-) Siis syön tosi vähän särkylääkkeitä nykyisin, joten eipä tullut mieleen, että sillähän saisi myös selän kivuttomaksi. Joskus olen popsinut särkylääkkeitä liikaakin, joten nyt pidän taukoa. Syön vain erittäin suureen hätään Ibumaxin.

Meidän pojalla on jälleen noita musiikkiopiston esiintymisiä. Hänhän soittaa kitaraa. Maanantaina oli yksi esiintyminen ja tänä iltana toinen. Piti sitten yrittää etsiä vähän siistimpiä vaatteita ja löydettiinkin, mutta kenkäkauppaa ei meidän kylällä ole. Kun ei sitten oikein viitsinyt lähteä kaupunkiinkaan pelkkien kenkien takia, kaivelimme vähän isännän komeroita ja löytyihän sieltä yhdet sopivat. Kengät ovat isännän hääkengät 18 vuoden takaa. Parasta asiassa oli se, kun 15 v. tyttäremme tuumasi, että onpas hyvännäköiset kengät, mistä on ostettu. Hän kun ei tiennyt vielä kierrätyksestä :-) Joskus on tullut valitettua pyykinpesusta, nyt on vähän jatkettava: minä en ymmärrä tuota meidän 13 v. poikaa, joka laittaa kaikki vaatteet parin tunnin pidon jälkeen pyykkiin! Eli kun esiintymisessä oli päällä paita, neule ja housut, niin myös neule löytyi pyykkikorista. Lisäksi eihän nyt housut kahteen tuntiin likaannu. Paidan ymmärrän, jos vähän jännityksestä hikoaa.

Edellisessä postauksessa kehuin Wallanderin elokuvia. Nehän siis perustuvat ruotsalaisen Henning Mankellin rikosromaaneihin ja kertoo poliisista nimeltä Kurt Wallander. Itse en ole noita kirjoja lukenut, vaikka kovasti niitä on kehuttu. Täytyy lainatakin seuraavaksi niitä. Minä olen nyt innostunut noita elokuvia katsomaan, muu perhe ei voi niitä kuulemma katsoa, kun niissä puhutaan RUOTSIA! Minua kieli ei ärsytä ollenkaan.

Just, mutta nyt taas tekemään muita hommia. Työpaikkahakemuskin täytyy tulostaa. Saatiin vasta eilen uudet mustepatruunat kirjoittimeen. Meidän kirjoitin on Xeroxin kirjoitin ja siihen ei olekaan niin helppoa musteen saaminen. Muuten kyllä vallan mainio kirjoitin, kun on ns. toimistokäyttöön tarkoitettu.

Energiansäästöviikko

Nyt on sitten luvassa huonoja kuvia ja keskeneräisiä töitä...

Viime viikko oli kuulemma Energiansäästöviikko. Minä taisin ymmärtää sen vähän väärin, kun tuli tuota omaa energiaa säästettyä ihan reilusti. Muuten en kyllä pahemmin jaksanut asiaa ajatella, kun sähköä joutuu säästämään joka päivä, sen verran reilut sähkölaskut lankeaa tuolta eläinpuolelta. Uunia ja takkaa lämmitetään harva se päivä ja melkein kaikissa lampuissa on jo energiansäästölamput. Eikä viitsi oikein pimeässäkään istua, etenkään kun aika paljon vietän aikaani yksin. Niin, ehkä tuota televisiota vois tuijottaa vähemmän... Mutta siitäpä seuraavaksi.

Päätin vihdoin käyttää hyväkseni meidän paikan kanavatarjontaa oikein urakalla. Viikon aikana tuli katsottua elokuvat:

1. Wallander: Salaisuus

2. Wallander: Veriside (minusta tuli ihan Wallander-fani?!)

3. Isi hoitaa, Eddie Murphy, Jeff Garlin (ei niin hyvä...)

4. Vaaleanpunainen pantteri, Steve Martin, Kevin Kline (nauratti tosi paljon!)

5. Spanglish-käännöskukkasia, Adam Sandler, Téa Leoni (kai se oli hyvä, vaikka tuntuikin, että valvoin ihan turhaan...)

Tälle päivälle ei sitten löytynytkään oikein kunnollista elokuvaa, heh...

No, ei vaineskaan, ei tässä nyt ole tarkoitus ihan telkkarin orjaksi heittäytyä, mutta tulipahan neulottua sen verran innokkaasti purettavia juttuja...

Siis tein Pirtin Kehräämön ohjeen mukaan kolmiohuivia eli loin ensin 300 silmukkaa ja joka kerroksen alussa kavensin yhden silmukan, muuten huivi on helmineuletta. Eihän tähän lanka riittänytkään! Eli purkuun menee ja ajattelin, jos saisin tehtyä tästä Revontuli-huivin. Pitäisi vaan tänään käydä hakemassa kirkolta kirjoittimeen mustepatruuna, kun muste lopahti just ennen kolmatta kaaviota ja kaaviomerkkejä! Niin, muutaman illan neulomus, nyyh, on kohta jälleen lankakerinä!

Tämän minä nyt kuitenkin taidan sitkeästi yhdistellä. Arkipusero tästä tulee. Sen verran huonoa neulejälki on. Pusero on neulottu Samoksesta isoilla puikoilla. Ei hyvä! Ja kaulukseenkin tuli pieni kupru!



Tämän palmikkokaulaliinan aloitin eilen illalla Spanglishia katsoessa. Ohje uusimmasta Käsityökerholehdestä, jonka ostin, kun sain toisen samaan hintaan. Jotain hyvää sieltä löytyi, mutta en aio tilata moista lehteä.

Viime viikolla tuli tilattua tupaan uudet verhotkin. Joo, ei ole vanhat entisetkään, mutta ajattelin, jotta jos vähän talvisemmat. Ja tietysti ”suurena käsityön tekijänä” (hei, ei saa nauraa siellä...!) ompelutan verhot valmiiksi. Jotenkin tuo ompelukone ei nyt yhtään inspiroi.

Viikonloppuna tuli sitten vähän ahkeroitua, kun viikolla oli tullut niin paljon sitä energiaa säästettyä. Tyhjennettiin vihdoin lasten kanssa seitsemän vuotta vanhat jyvät navetan vintiltä ja saatiin hyvä säilytystila puutarhakalusteille. Vähän arvelutti penkoa sitä jyväkasaa, mutta kyllä meillä oli hengityssuojat eikä siinä kuitenkaan mennyt kuin tunnin verran, joten ehkä me selvittiin myyräkuumeelta ja vastaavilta pöpöiltä.

Mukava, kun tuo lapsipostaus on saanut hyvälle tuulelle. :-)

Vaikka päätin, etten tuohon sairaanhoitajien asiaan puutu, koska periaatteessa olen palkankorotuksien puolesta, mutta jälleen tuli radiosta tuo ilmaisu koulutettu sairaanhoitaja. Minä olen kouluttautunut elämäni aikana ammattiin (koko ajan samalle alalle) lukion jälkeen yhteensä 7 vuotta enkä voi kuin haaveilla tuollaisista palkoista, mitä Tehy nyt vaatii. No, väärä ammatinvalinta, ei voi mitään...

Lisäksi vähän pelkään lasten puolesta, vähentääkö kunnat taas rahaa lasten tarpeista, kun tulee yhtäkkiä näin yllättävän suuri menoerä. Eikö tuota palkkausta voisi jotenkin nostaa vähän kerrassaan? Joo, kommentoida saa, mutta tähän asiaan en enää puutu.

Tänään pitäisi taas kirjoitella yksi työpaikkahakemus...

Ne lapset, lapset :-)

Tämä viesti
on niille, joilla on lapsia, jotta voisivat nyökytellä
tietävästi
niille, joilla ei ole lapsia, jotta tietäisivät varoa!
Kaikille,
joilla on lapsia elämässään, olivatpa ne sitten lapsenlapsia,
veljentyttäriä, veljenpoikia tai opiskelijoita; Tässä jotain mille
nauraa.

Aina kun lapsesi riistäytyvät hallinnasta, voit
lohduttautua
ajatuksella, että edes Jumalan kaikkivoipaisuus ei
yltänyt hänen
omiin lapsiinsa asti.

Luotuaan maan
ja taivaan Jumala loi Aatamin ja Eevan. Ensimmäinen asia,
jonka hän
sanoi oli:
'Älä!'
'Älä mitä?' vastasi Aatami.
'Älä
syö kiellettyä hedelmää', Jumala sanoi.

'Kiellettyä
hedelmää? Onko meillä kiellettyjä hedelmiä? Hei Eeva!
Meillä on
kiellettyjä hedelmiä!'
'Eikä!'
'Kyllä vain!'
'Älkää
syökö niitä hedelmiä!' sanoi Jumala.
'Miksei?'

'Koska olen Isänne ja minä sanon niin!' Jumala vastasi,
miettien miksei
hän
lopettanut luomistyötä luotuaan elefantit.
Muutama
minuutti myöhemmin Jumala näki lapsensa syömässä
omenavälipalaa ja
ärsyyntyi!

'Enkö minä kieltänyt teitä syömästä niitä
hedelmiä?'Jumala kysyi.
'Joo-o', vastasi Aatami.
'No miksi
sitten söitte niitä?' kysyi Isä.
'En minä vaan tiedä', sanoi
Eeva.

'Hän sen aloitti!' Aatami sanoi.
'Enpäs!'
'Juupas!'
'Enpäs!!'
Silloin Jumala sai
tarpeekseen ja päätti rankaista Aatamia ja Eevaa
antamalla heille
omia lapsia. Näin kaava sai alkunsa eikä se ole
koskaan muuttunut.
Mutta tarinassa on lohduttava opetus!! Jos sinä olet
sinnikkäästi ja
rakastavasti yrittänyt jakaa viisauttasi lapsille,
eivätkä he ole
ottaneet sitä vastaan, älä ole ankara itsellesi. Jos
Jumalalla oli
vaikeuksia lastenkasvatuksessa, mikä saa sinut luulemaan,
että se
olisi helppo nakki sinulle?

AJATTELEMISEN AIHETTA

1. Sinä vietät kaksi ensimmäistä vuotta heidän elämästään opettaen heitä kävelemään ja puhumaan. Sitten vietät seuraavat kuusitoista vuotta käskien heitä istumaan alas ja pitämään suunsa kiinni.

2. Lastenlapset ovat Jumalan antama palkinto siitä, ettet tappanut omia lapsiasi.

3. Teini-ikäisten äidit tietävät, miksi jotkut eläimet syövät jälkikasvunsa.

4. Lapset harvoin lainaavat sanojasi väärin. Itse asiassa, he toistavat usein sanasta sanaan sen mitä sinun ei olisi pitänyt sanoa.

5. Lastenjuhlien järjestämisen perimmäinen syy on muistuttaa itsellesi, että on olemassa lapsia
jotka ovat vielä kamalampia kuin omasi.

6. Teemme kodeistamme lapsiturvalliset, mutta silti he onnistuvat pääsemään sisälle.


PÄIVÄN NEUVO:

Ole kiltti lapsillesi. He valitsevat vanhainkotisi jonain päivänä.

JA
LOPUKSI:

Jos sinulla on hermot kireällä ja päätäsi alkaa särkeä, tee niin kuin aspiriinipurkin kyljessä sanotaan: 'Ota kaksi aspiriinia' ja 'Pidä lasten ulottumattomissa'


Lähetä tämä pikaisesti eteenpäin kymmenelle ihmiselle seuraavan viiden minuutin sisällä.

Mitään ei tapahdu jos et lähetä, mutta jos taas teet niin, kymmenen ihmistä saa hyvät naurut.

Hyvää loppu viikkoa sinulle ja lapsillesi!

Syksyn sävyt!

Kiitos kaunis Tampereelle. Sieltä tuli aivan ihastuttava paketti, joka sisälsi kolme kerää Sisua aivan syksyn väreissä. Muistivihko tulikin tarpeeseen, koska juuri pari päivää sitten etsiskelin vihkoa, johon kirjata käsityöt, jotka pitäisi/haluaisi/jaksaisi tehdä. Karkit meinasi hävitä ns. parempiin suihin, mutta sain pelastettua vielä muutaman itsellenikin.

Eilen tuli kierreltyä metsissä muutama tunti, tämän päivän ohjelma on hyvin pitkälti Helmin kaltainen! Äsken tuli katsottua elokuvakin Canal -kanavalta: United 93. Minä en oikein tykännyt, mutta tulipahan katsottua.

Tämä päivä on ollut jännä, kun välillä sataa ja välillä paistaa aurinko tosi kauniisti.

Onneksi en ole osallistunut mihinkään langanvähennysjuttuun...:-)

Siis ihan tosi... En minä saa kyllä lankojani vähentymään, pikemminkin päinvastoin. Nyt ollaan jälleen reippaasti yli 10 kilon!

Siis tulipahan käytyä vihdoin siellä Pirtin Kehräämön tehtaanmyymälässä, josta on ollut mainintaa monessa blogissa. Aivan ihana kauppa!!!! Siis eihän siitä meinannut tulla mitään, kun en ollut kuitenkaan varautunut siihen lankamäärään ja niihin kaikkiin väreihin. Mutta tulipahan ostettua yli 1,3 kiloa lankaa. Kuvassa näkyy kampalankaa, karstalankaa, koirankarvalankaa ja hahtuvat. Yksi nyssäkkä jäi kuvaamatta, mutta sekin on tuollaista vihertävää. Onneksi tuosta kasasta on tarkoitus lahjoittaa muillekin! :-)

Kotona minua odotti uusi Joulun Kauneimmat käsityöt. En ole vielä hirveän tarkkaan perehtynyt, mitä tuosta lehdestä voisin tehdä, mutta hyviä malleja minusta siinä oli.















Vois vaikka yrittää näitä enkeleitä...








Sitten ihan pieni natina tuosta suomalaisesta liikennekulttuurista. Ajan melko paljon autolla ja minua jaksaa joka kerta ihmetyttää, miksi satasen rajoituksella ajetaan aina alle rajoituksen, mutta pienemmillä nopeuksilla aina ylinopeutta. Koska ajan omasta mielestä suht hyvällä autolla, tykkään niillä vähäisillä satasen pätkillä ajaa satasta. Kun tulee pienempi rajoitus, ajan myös niissä rajoituksien mukaan, mutta... Sitten tulee se ärrinmurrin: niillä rajoituksilla mahdollisesti juuri ohittamani auto työntää keulansa minun auton perään kiinni ja on kovasti menossa ohitse, vaikkei olis oikein mahdollisuuttakaan. Tämä ihmetyttää minua pientä kulkijaa kovasti! Osittain ymmärrän, että se minun ohitus varmaan ärsyttää, mutta kun haluais välillä mennä kovempaa! Täällä etelä-savossa ei hirvittävästi ole noita satasen rajoituksia ja talveksi ne häviävät käytännössä kokonaan. Tiedän, että maailmassa on suurempiakin murheita (ja itsellänikin), mutta tulipahan nyt valitettua.

Muuten tuli eilinen päivä vietettyä kaupungilla tyttären kanssa, kun hänellä oli koulusta vapaata. On koeviikko menossa eikä eilen sitten ollut niitä aineita, mitä tyttö on valinnut tähän kurssiin. Kummallista tuo nykyinen lukio. Ei millään meinaa kestää perässä, vaikka kurssimuotoisen lukion olen itsekin käynyt, kröhm... joskus vuosina tulukset ja kukkaro.

Ai niin, neulomisista sen verran, että taitaa tulla pitkästä aikaa ufo aikaiseksi. Aloitin neuloa puseroa Samos Lollipop -langasta eikä se nyt sitten miellytäkään minua. Etu- ja takakappale on neulottu ja toista hihaa on aloitettu. Saa nähdä tuleeko valmista. Nyt kiinnostaa ihan muut langat ja jutut.

Ja Syksyn värit -parikin on tiedossa. Olen vähän käynyt jo blogia kuikkimassa. Sattui taas tuntematon blogi, kuten salainen neuleystävä -jutussakin.