Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta

Niin, ei sitten voitettu euroviisuja, mutta jospa tänä iltana kukistettaisiin Ruotsi!!

Edelleenkään käsitöitä ei ole esitellä, mutta pihatöistä sitten enemmänkin. Oikean käden käsivarsi ei kyllä tykkää, kun molempia tekee, mutta välillä on sitten hyvä huilata. Perjantainakin pidin oikeastaan kummastakin taukoa ja kävin optikolla tutkituttamassa näön. Sitä ollaan jo siinä iässä, että ajokorttia varten pitää käydä katsomassa näkeekö vai ei. No, kauas näen ihan hyvin eikä autolla ajaessa tartte laseja, mutta lähinäkö onkin sitten toinen juttu! :-)

Mutta laitetaanpas sitten pihakuvia. Jotain olen sielläkin saanut aikaan. Kuvat ovat taas ihan toisessa järjestyksessä kuin suunnittelin, mutta tää blogger vielä tuntui hiukan temppuilevan. Pääasia, kun saan kuitenkin päivitettyä. 

Omenapuut ovat tässä vaiheessa:

Ja minähän sanoin kuvaavani pihan kerran kuukaudessa. Juu, tais mennä nyt välissä parikin kuukautta. Kuvasta voisi sanoa, että etsi koira! Wallu lähti taas kauhealla kyydillä karkuun, kun näki minut kameran kanssa! :-)

Ja sarviorvokkien kukinta on vaan niiiiiin ihanaa!

Talon varjoisa nurkkaus: kotkansiivet ja pikkusydän. Hula-koira vaan tahtoo nykyisin kaivaa tuota nurkkaa. No, eipähän kotkansiivet liikaa lisäänny.

Ja Wallun uusi lelu. Edellisen pinkin possun koirat särkivät talvella, nyt annoin Wallulle uuden, kun Hula ei ollut paikalla. Mutta eipä Wallu kyllä tuota Hulalle annakaan.

Ja sitten toiset kaverukset. Huomatkaa tuo Harrin häntä. Se on jotenkin hauska, vaikka jotainhan sille on tapahtunut. Siinä oli tuollainen mutka, kun Harri tuli meille.

Ja sitten minun suuuuuri urakkani, joka aiheutti käsivarren pakotusta. Oikeasti tuo reunus on paremman näköinen luonnossa eikä todellakaan noin mutkikas. Eli vihdoin sain korotettua tuvan ikkunan alla olevan kukkapenkin. Tuossa kasvaa särkynyt sydän, neilikkaruusu ja esikoita. Puistolemmikit kitkin pois, kun niitä on muualla melko paljon. Vielä tuohon jotain olisi keksittävä, kunhan saan ensin Hula-koiran opetettua, ettei tuota kaiveta!! Pari kertaa on jo penkin myllännyt, murrrr!!

Sitten taimikasvatukseni. Tällä kertaa on onnistunut kaikki muut hyvin paitsi laventeli tuossa etualalla on heikossa kantimissa. Muutama piippa sinne on vaan ilmestynyt. Kasvatan persiljaa, hernettä, tarhasalkoruusua (itse kerätyt siemenet), basilikaa, köynnöskrassia ja laventelia. Ja keksin sitten laittaa tuollaiset muoviset oluttuopit tueksi. Toiset kasvattaa niin päin, että laittaa tuoppien pohjalle mullan, mutta minä leikkasin pohjan pois ja laitoin ylösalaisin. Minulla on tuossa uudet tuopit, mutta jos kesällä tulee käytyä terassilla, niin nyt on sitten kerättävä muovituopit talteen :-).

Pikkutalviokin kukkii hienosti!

Orvokkeja istuttelin vanhaan savustuspönttöön. Tuohon olen monena vuonna laittanut kaikenlaisia kukkia, mutta multatila on sen verran pieni, ettei tuossa ole oikein mikään hyvin menestynyt. Luulisi orvokkien menestyvän!

Ja sitten rojua pihamaalle, kuten isäntä sanoo. Toin vanhan keittiön penkin aitan eteen ja siihen on nyt kerääntynyt nuo tavarat ja orvokkeja sinnekin. Löysin kyllä vielä vanhemman penkin puuliiterin kattotuolien päältä, mutta ajattelin ensin kokeilla tuota ns. uudempaa. Seinällä olevan perhosen ostin paikallisesta M-marketista. Minusta se on aivan ihana.

Mutta sellaista tällä kertaa. Pinaattitunikan neulominen jatkuu aina kun käsi sen sallii. Nyt ei enää kovin paljon puutukaan, joten ehkä jo seuraavassa postauksessa tulee käsitöistäkin, ehkä...

Aurinkoista sunnuntaita ja illalla jännitetään!
Pami

En mää mitään oo tehny...

Paitsi neulonut pinaattitunikaa. Nyt kolmannella kerralla se alkaa jo onnistua...

Mutta eilen tuli ihan mukava yllätys postista. Onnistuin Riikan arvonnassa ja sain tällaiset ihanuudet:  2 kerää Dropsin Nepal -lankaa ja aivan ihastuttavana värinä, lammastarroja ja puikot. Mukana oli kaunis tulppaanikortti. Kiitos Riikalle. Lanka on ihan minun lempparilankaa. Olen aikaisemminkin neulonut tuosta kaulaliinan ja pääpannan.

Neiti E sitten muisti äitienpäivänkin. Hän oli saanut tuparilahjaksi näin mahtavan kukan ja nyt se on sitten minulla :-). Tuo on aivan mahtavan näköinen!! Toivottavasti en nyt tapa sitä...

Ja vähän askarteluja. Meillä syödään jonkin verran turkkilaista jogurttia ja niistä jää sitten nuo sankot. Olen miettinyt niille uusiokäyttöä ja nyt keksin, että askartelisin niistä yrttipurkkeja. Maalaus kyllä pitää tehdä pohjamaalin kanssa. Yksi kerros ei riitä peittämään tuon ukon naamaa. Ja sitten vaan sähköteipillä koristeita.

Ja tästä se lähtee. Tiedän, että muut on jo ihan innoissaan tehneet pihatöitä. Minua ei niin kauheasti ole vielä kiinnostanut, mutta kun pihassa on kaksi isoa kuusta ja muutama koivu ja lehmus, niin risuja ja käpyjä riittää kerättäväksi.

Ja kukkiikin minulla kukkaset...

Nyt on jatkettava hommia, illalla on taas pojan kitarakeikka Mikkeliin. Jos vähän vielä jaksaisi noita kukkapenkkejä rapsutella. Neilikkaruusun tänä aamuna leikkasin. Voi että siinä on inhottavat piikit!! Ja tilasin ikkunanpesijätkin tämän kuun loppuun paikalle. Jotenkin tunnen itseni ihan suht ahkeraksi :-).

Mukavaa tiistaipäivää toivottelee Pami

Pussukkaisein klipsuista

Nyt on iskenyt ihan totaalinen pläähhh. Ei tee mieli tehdä käsitöitä, ei siivota, ei tehdä pihatöitä. Täällä onkin ollut ihan tajuttoman kylmä. Tuuli on tehnyt sen, ettei paljon nenäänsä viitsi ulos laittaa, vaikka kuinka olisi toppatakki päällä!!

Tänään kuitenkin sain vihdoin tuon klipsupussukan siten valmiiksi, että huomenna käyn vielä tuohon ylälaitaan ostamassa nepparit. Itsellä ei ollut kuin sellaisia ihan pieniä enkä magneettineppariakaan viitsinyt laittaa. Pussukka on tosiaan vielä harjoittelun tuloksia, mutta kyllä siinä jotain voi pitää! Keksin vielä, että noihin kukkien keskelle olisi voinut laittaa helmet, mutta niiden ompelu sen jälkeen, kun puoliskot oli yhdistelty, oli niin hankalaa, että olkoon. Kannattaa laittaa koristeet heti paikoilleen, kun klipsukukan on tehnyt. Yhdistin nuo puoliskot virkkaamalla ja tuohon reunaan vielä pikkuisen pykäreunuksen.Vuori on lakanakankaasta.

Lanka Novitan Kotiväki

Virkkuukoukku 2,5

Mutta jospa tässä nyt innostuisi tekemään muutakin. Ainakin mieltä piristää, kun olen ilmoittautunut Suomen Emmerdale Clubin 10-vuotissynttäreille Kuopioon tämän kuun 21. päivä. 

Keväisin terveisin Pami

Klipsukukkia

Tässä klipsukukkien ohjetta:

Pyöräytä klipsut ympyräksi.

Itse olen tehnyt siten, että kiinteät silmukat näkyvät, mutta toisaalta kannattaa tehdä toisinpäin, kuten "nurjalta näyttää"! Eli virkkaa klipsut nurjalta. Tulee siistimpi...

Mutta tämä on vielä harjoittelua...

Kiinnitin klipsukukat kuten virkatut kukat yleensä ja laitoin 5 kjs väliin.

Ja niille 7 pylvästä ja ei kun vaan ympyrää...

Tein kaksi tällaista ja muokkaan niistä pussukan!

Klipsuterveisin Pami :-)

Klipsujen esikäsittely

Tää on nyt sitten kaverilta opittua ja kaveri kävi Rajupusu-opiston klipsukurssilla.

Mutta kerron nyt tässä, miten tuo klipsujen esikäsittely toimii jouhevasti. Minäkin yritin ensin viilailla noita, mutta tämä on huomattavasti nopeampi tapa! Ihan ensiksi klipsit kannattaa joko pestä tai keittää noin 5 minuuttia. Sen jälkeen kuivaus ilmavasti esim. pyyhkeen päällä ja välillä heilutellen. Jos laittaa märät klipsut tiiviisti, niin ne tummentuvat, kuten minulle kävi ensimmäisellä kerralla. Mutta eipä nuo näytä haittaavan, kun ruvetaan virkkaamaan. Mutta mitä kirkkaampi, niin tietysti sen parempi.

Tarvikkeet: vasara, sivu- tai päätyleikkurit ja pihdit. Leikkureissa ja pihdeissä suosittelen ns. elektroniikkapuolen tavaroita eli pieniä, vasara voi olla ihan normaali, jos haluat pitää klipsusta kiinni pamauttaessasi, niin sitten pienempi on parempi.

Tässä ensin klipsu, josta siis tuo ns. keskiosa on saatava pois hänksöttämästä.

Eli leikkureilla vaan poikki.

Sen jälkeen nuo tökit käännetään pihtilöillä tuonne alaspäin.

Ja tuohon sitten pamautetaan vasaralla, kolme kertaa riittää mainiosti. Samalla saa muutkin reunat tasoitettua sekä koko klipsin. Ainakin minulla on ollut sellaisia vänkyröitä, joten parempi tasoittaa ne tässä vaiheessa. Klipsun alle kannattaa laittaa esim. joku aikakauslehti, ettei pöytään tule jälkiä.

Näin klipseistä tulee helpommin virkattavia. Siihenhän on sitten monta systeemiä!!

Pami

Ps. Kuvat ovat huonoja, kun jostain syystä en nyt vaan osannut noin pientä kappaletta kuvata!!!

Pigs might fly

Tuli tuo englantilainen sananlasku mieleen, kun tuunailin vähän taas yhtä kukkaruukkua. Ruukkuun on tarkoitus istuttaa yucca-palmu ja se tulee neiti E:lle, joten annoinpa hänen etsiä lautasliinakuvat. No, muuten meni hyvin, mutta mihinkäs possut. Sinne ne laitettiin saunakukka-aholle lentelemään ja nukkumaan. Nuo alhaalla olevat ei oikein näy, mutta sielläkin on possuja, kun tarkkaan katselee.

Ja sitten: elämäni ensimmäistä kertaa kokeilin marsipaanikukkia sly:n lähettämistä tarvikkeista. Olen minä joskus aikaisemminkin jotain yrittänyt tehdä, mutta tuollaisia kukkia en koskaan aikaisemmin. Ja ei minusta taida marsipaanimuotoilijaa tulla.... :-) Mutta jos isäntäkin tunnistaa nuo kukiksi, niin olen minä jotenkin onnistunut!! :-)

Vaan nyt kaikille hyvää pääsiäisen aikaa. Meillä ollaan kiltisti kotona ja touhutaan ihan normaaleja töitä. Ja pitkänä perjantaina ennättää! Vaikka se ei taida olla yhtään sen pitempi kuin 24 tuntia, pöh! 

Pami

SLYn viimeinen

Eilen sitten tuli salaisen leivontaystäväni viimeinen paketti. Sniiff!! Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Nämä vaihtopaketit on minulle lähettänyt Satu, Pöytä kahdeksalle -blogista. Kaikki paketit ovat olleet aivan ihanasti paketoituja ja tässä viimeisessä oli tummaa suklaata, suklaarakeita, pääsiäisservettejä, keltaista kimallegeeliä ja keltaista marsipaania sekä kynttilä ihanassa astiassa. Paketin teema oli pääsiäinen, kevät ja on todella mieluinen!!

"Pääsiäinen on pupujen ja tipujen aikaa, noitien taikaa. Pajunkissoja, aurinkoa, kevätkukkien väri-iloa."

Kiitos vielä kerran!!

Pami

Klipsuvirkkausta

Vihdoin ennätin kaverin luona käymään ja kokeilemaan hänen saamiaan oppeja klipsuvirkkauksesta. Alkuun meinasi olla hankalaa, mutta kyllä se tekniikka siitä selvisi. Tällaisen pienen pussukan virkkasin ihan koemielessä ja pari kukkaa (jotka ovat kuvassa väärinpäin!). Kunhan maltan pestä loput klipsut ja etsiä samanlaiset, niin sitten voisi tehdä isommankin pussukan ja suunnittelin tekeväni noista kukkaruukun suojuksen. Klipsuja kyllä riittää joksikin aikaa, kun ystäväni ja heidän ystävät ovat niitä minulle lähettäneet.

Krookuksetkin kukkivat jo pihalla, mutta nyt ajattelin laittaa kuvan sisäkrookuksistani. Nämä ovat jo vanhat, mutta aina yhtä ihanat siirtää pöytään näin huhtikuun puolessa välissä.

Ja olen minä jo tehnyt kylvöksiäkin. Siemeniä olen laittanut itämään, mutta tässä ovat tilaamani pasuunakukat ja Tokmannilta ostetut daalian juurakot. Nuo pasuunakukatkin ovat jo isommissa ruukuissa. Neiti E halusi kasvattaa chiliä, joten hänkin on kylvöksensä tehnyt.

Sit minä söin lehmän!! Neiti E toi viime syksynä Saksan reissultaan minulle tuliaisiksi suklaalehmän. Tähän asti se oli koristeena, mutta nyt se on syöty! Piti ensin kuvata, kun minusta tuo oli aivan ihana. Neiti E kertoi, että tuo oli viimeinen lehmä, muut olivat lampaita. Ja minähän tykkään noista nautaeläimistä, etenkin pannulla... :-)

Mutta klipsuharjoitukset jatkuvat, etenkin klipsujen pesemisellä ja vasaralla paukuttamisella. Eli käännän ensin pihdeillä terävät nurkat alas (eli ns. nurjalle puolelle) ja pamautan vasaralla, että ne eivät sitten katkaise lankaa.

Muut käsityöt ovat nyt tauolla, kun en jaksa vielä aloittaa kolmatta kertaa pinaattitunikaakaan...

Aurinkoista päivää toivotellen

Pami

Ps. Tässä kaverin antama nettiosoite klipsiasusteisiin. Kannattaa käytä tutustumassa! Osoite on Napakkaan.

Meinaspas mennä vaikeaksi...

...tämä postaus, kun kuvatili olikin täynnä. Mutta sainhan minä tänne kuvat, kun vähän siitä maksoin ja osan kuvista poistelinkin. On tullut tallennettua samoja kuvia, niin osanhan silloin voi poistaakin. Mutta nyt taas pelittää!

Eilen tuli aivan ihana paketti!!! Siis todella ihana!!! Kiitos, SNY!! Paketista löytyi Cascade Yarnsin lankoja kaksi vyyhteä!! Nyt vaan pitäisi keksiä jotain noille langoille sopivaa ja ihanaa. Nämä langat tulevat kyllä omaan käyttöön, ne ovat niin ihanan tuntuisia ja värisiä!! Tässä näkee minun ihastukseni, kun joka lauseen jälkeen on huutomerkkejä!! :-). Lisäksi paketissa oli tummaa suklaata, joka sekin oli aivan ihanaa!! Ja tietysti kortti sävysävyyn kaiken kanssa. Kiitos SNY vielä kerran!!

Eilen leivottiin neiti E:n kanssa pullaa SLY:n lähettämistä tarvikkeista. Lisäksi neiti E teki ns. oikeita korvapuusteja ja onnistui niissä paremmin kuin minä. Minulla tulee aina korvapuustit toispuoleisia.

Joskus on niin hauska seurata blogeja, joissa on käyty kirpputorilla ostoksilla. Meidän aitat on näköjään täynnä kaikkea, mitä voisi kirppikselle viedä, mutta enpä ole hennonnut. Viimeksi blogeja kierrellessä vastaan tuli tällainen Jokamiehen Näpsä, josta kyseltiin, mitä sillä tehdään. No, meillähän tuo oli aitassa käyttöohjeineen.

Nyt olen kolunnut aittoja kukkaistutuksia ja siemenkylvöjä varten. Daalian juurakot tuli laitettua multaan. Tänään on tarkoitus laittaa basilikan, persiljan ja laventelin siemeniä multaan. Että sellaista puuhaa tällä kertaa.

Hyvää loppuviikkoa toivotellen Pami

Ps. Kiitos kommenteista. Minä olen ollut viime aikoina vähän huono kommentoimaan, kun alkaa nuo kevätkiireet muka painaa päälle!! :-) Ei malta istua koneella kovin kauaa!

Keväiset prinsessaleivokset

Nyt salainen leivontaystävä -vaihto lähenee loppuaan ja minä olen lähettänyt viimeisen paketin eteenpäin. Paketit vastaanotti Henna Arkista aherrusta -blogista. Viimeiseen pakettiin virkkasin Mia Bengtssonin Amigurumi -kirjasta löytämälläni ohjeella prinsessaleivoksia. Näitä oli kyllä ihan kiva tehdä!! Kirja on minulla lainassa kirjastosta. Niin paljoa en ole vielä innostunut, että olisin itselleni ostanut.

Muuten paketin sisällöt löytyvät vastaanottajan blogista, mutta tässä vielä esimerkki ohjekorteista, joita tein jokaiseen pakettiin. Olen joskus pari vuotta sitten ostanut Lidlistä laminointikoneen ja nyt vihdoin pääsin sitä käyttämään ihan asiaan! Täytyisi vaan tehdä itsellekin. Kestäisivät reseptit puhtaina, kun tahdon aina välillä kippailla kirjojen päälle kaikenlaista, kuten kerran litran maitoa!

Mutta nyt viemään poika S:a kitaratunnille ja jospa illalla ennättäisin aloittaa kolmannen kerran pinaattitunikan neulomisen. Kaksi kertaa on nyt aloitettu ja purettu, mutta ohje alkaa olla jo aika hyvin sisäistetty!! Nyt muistan kaikki lisäykset ja jopa kaula-aukon, aivan varmasti. Tai jos nyt ei onnistu, niin langoista tulee jotain aivan muuta.

Oli kesäkesäkesä, oli pesäpesäpesä...

On nuo kesälaulut nyt mielessä....

Maaliskuun Kotipuutarhalehdessä oli vinkki tehdä kanaverkosta sydän ja siihen täytteeksi koirankarvoja, joita pikkulinnut voi käyttää pesänrakennukseen. No, minullahan oli noita Tiimarin kransseja, joten Wallu sai "trimmauksen" ja karvat laitettiin kranssiin. Yleensä olen heitellyt ne pitkin peltoja, mutta joskus on tullut mieleen, että niitä käyttää hiiretkin pesänrakennukseen ja meillä hiiret ovat ei-toivottuja.Trimmasin Wallun pelkästään saksia käyttäen, joten koira on nyt melko hurjan näköinen. Harmi, kun korvatulehdukset eivät meinaa hellittää, joten vielä on oltava todella helläkätinen.Wallu on nyt suunkautta annettavalla antibioottikuurilla sekä korvatipoilla. Korvatippahoito on jo kolmas kerta!

Ja sitten meidän yksi hiirenkarkoitin... Tuossa kuvassa vahtii Hulaa, jonka kanssa ei ihan vielä tule toimeen!

Hyvää viikonloppua toivotellen

Oli kesä, oli pipo, oli kesäpipo...

Minua aina ilahduttaa, jos joku perheenjäsen tilaa minulta jonkin käsityön (paitsi haalarien paikkuu ei ole kivaa!) ja niitä tilauksia tulee nykyisin aika harvoin. Mutta nyt neiti E tilasi minulta kesäpipon ja valitsi vielä langankin. Oli kovasti tykästynyt tuohon Novitan Tico Ticoon. Ja niinpä äitee etsi ensin mallin, joka löytyi kesän 2009 Novitasta ja otti puikot kauniiseen käteen ja alkoi sutkutella. Ja tällainenhan siitä tuli ja neiti tykkäs. Harmitteli, kun en antanut sitä päähän tänään, kun läksi töihin, kun sanoin kuvaavani sen ensin.

Eilen kiertelin sateessa pihamaalla ja johan siellä vähän alkoi vihertää. Minusta on niin ihana, kun sarviorvokit ovat heti vihreitä lumen alta paljastuttuaan. Hyvänvoivan näköisiä ovat, joten ei hätää, kukkapenkki on täynnä!

Ja helmililjojen paikkakin on näkyvillä.

Ja sitten meidän uusittu autokatos. Tuohon siis tulee vielä ovet. Minusta tuo tila pieneni kovasti, kun katokseen tuli välilaipio. Lisäksi ihana punainen hirsiseinä jäi nyt sitten tuon levytyksen taakse. Isäntä suunnitteli tuonne ilmalämpöpumppua, joten siitä saadaan sitten myös lämmin tila, jossa voisin kuulemma askarrella talvisin, kun ensin ajan autot pois. No, katsotaan nyt, tuleeko tuohon edes niitä ovia. Ovat kuulemma sen verran arvokkaat.

Ja tässä on esimerkki niistä aitan seinän rei'istä, joista olen maininnut aikaisemmissa postauksissa. Näitä on ympäri tuota hirsiaittaa. Tosiaan samanlaisia oli kaverin hirsisessä tuvassakin. Mitä ihmettä näillä on ollut tarkoitus? Keksiikö kukaan. Minä en tiedä!

Tämä puutarhuri oli viime syksynä laiska eikä viitsinyt tukea katajia. Nyt toinen on aika maassa, mutta tänään kävin laittamassa laudan tuonne tueksi, joten kyllä me se vielä pystyyn saadaan. Eihän nuo katajat oikein ole kauniita tuossa ja ränsistyvät, mutta kylätoimikunta on ne aikoinaan tuonut meidän lapsille. Silloin kysyttiin, mitä halutaan ja koska pihassa ei silloin ollut vielä havukasveja, niin pyysin pylväskatajia. No, on ne kyllä olleet sitkeitä! Toinen on 18 vuotta vanha ja toinen 17. Kuolleita oksia ollaan niistä karsittu, mutta suurimmaksi osaksi ne ovat vieläkin vihreitä. Viime syksynä laitoin noiden katajien alle tulppaaninsipuleita. Jännityksellä odotan, nouseeko sieltä mitään.

Huomenna kampaajalle ja viikonloppuna on pakko siivota. Koirat tuovat tällä hetkellä aivan mahdottomasti hiekkaa sisälle. Kai nuo matot olisi kiikutettava ulos. Imurointi ei enää meinaa riittää.

Salomoninsolmujasolmujasolmuja...

Ihan ensiksi edelliseen postaukseen kommentti: minä olen varmaan Suomen paloturvallisin ihminen ja puhun paloturvallisuudesta kuin ruuneperi, mutta näin maanviljelijän näkökulmasta en aina voi ymmärtää, mitä määräyksiä tänne annetaan, kun ei-maanviljelijät "voi huoletta polttaa" talonsa ja omaisuutensa. Meillä käy palotarkastaja joka vuosi ja jokainen reikä kyllä syynätään, vaikkei eläimistä ja ihmisistä olisikaan kysymys. Tämäkin remontti jouduttiin tekemään, kun vanhan aitan hirsiseinässä oli joitain tehtyjä reikiä. Meillä ei ole tietoa, miksi ne on tehty! Kaverin hirsitalon tuvassakin oli samanlaisia. Olisi mielenkiintoista saada tietää jostakin, miksi niitä on tehty.

Niin ja mitäs sitten, jos se auto syttyy tuossa aitan ulkopuolella. Etenkin vieraat pitää tuossa aitan päässä autonsa!! Mutta nyt on kuitenkin remontti tehty ja autokatos odottaa enää ovia. Ensi yöksi jo saadaan autot katokseen. Nyt ne ovat viikon seisseet taivasalla.  Jätekatos tulee autokatoksen jatkeeksi. Katsotaan tuleeko siitäkin jotain sanomista...

Ja ihan oikeasti meidän vanhat rakennukset ovat juuri sellaisia, että jos täällä vähänkin jostain kipinä lennähtää, niin ei auta muu kuin mennä pihalle päivittelemään, että sinne män!! Nämä vanhat hirsirakennukset kun on vuorattu rukiin oljilla, sahanpuruilla ym. vastaavilla "pommiaineilla". Joten kyllä täällä on remontoitu paljon, esim. sähköjen osalta, että oltais turvassa. Rahat vaan ei riitä joka paikkaan!!

Mutta on täällä ennätetty tekemään käsitöitäkin!! Kaikkea ei voi vielä täällä näyttää, mutta tänään sain valmiiksi tällaisen pikatyön eli jälleen salomoninsolmuja!! Lankana oli Novitan Kid Mohair, joka oli ns. jämälanka eli tein niin pitkälle kuin lanka riitti. Neiti E tykästyi huiviin ja kun sanoin, että hän voi valita hapsut, niin Novitan Rose Mohairin vaaleanpunaisesta tuli sitten hapsut. Kiva, kun neiti tuon huivin otti, koska itse en ole puhtaan valkoisen pitäjä.

Vaan nyt sitten jälleen ruoanlaittoon!

Aurinkoista tiistaita toivotellen

Minä olen vain tehnyt ruokaa...

Meillä on ollut remonttia, koska palotarkastaja on huomannut muutaman epäkohdan meidän paikassa. Näitä epäkohtia ei ollut vielä muutama vuosi sitten, mutta koko ajan tarkentuu systeemit. Viime vuonna oli syynissä meidän autokatos, joka on rakennettu vanhan, vuonna 1896 rakennetun hirsiaitan jatkeeksi. Mielestäni, jos meidän autot syttyy tuleen autokatoksessa, niin minun puolestani aittarakennus saisi mennäkin. No, onhan se varmaan historiallisesti arvokas  ja onhan siellä tavaraa ja onhan se lähellä taloa, mutta silti! Ehkä tuo navettarakennus ja tämä talo ovat kuitenkin tärkeimmät kuin vanha laho aitta. Mutta palosuojaus on tehtävä ja samalla kyllä saadaan katokseen myös ovet. Isäntä on kyllästynyt kissantassujen jälkiin autojen tuulilaseilla.

Minä olen siis tehnyt remonttimiehille ruokaa ja tehnyt kyllä uuden tilauksen remonttimiehille eli jospa vihdoin saataisiin kunnon jätekatos. Ja se minulle luvattiin, mutta ajankohta on vielä epävarma. Eli ehkä viiden vuoden sisällä... :-). No, alustava lupaus oli ensi kesän aikana. Meidän vakioremonttimies on vaan niin kysytty ja kiireinen, ettei aina tiedä, milloin joutaa tekemään.

Ja olen minä tehnyt käsitöitäkin ja askarrellut, mutta niistä en vielä tänne laita kuvia. Ja se edellisen postauksen kuvan  yläovi aittarakennuksessa johtaa viljasiilojen päälle. Eli tarkoitus sillä on, vaikka nykyisin se on tarpeeton. Kunhan maalataan se paikoilleen.

Mutta nyt jälleen ruoanlaittoon, tällä kertaa vain omalle perheelle.