Takapuoli puutui....

...mutta sitkeästi tein nämä osat sitten tänään valmiiksi. Tai siis tänään valmistui tuo reunaosa, takaosa on ollut valmiina jo jonkin aikaa. Kukahan nämä nyt vielä pingottaisi (tai tuota reunaosaa en taida saada mihinkään kunnolla pingottumaan) ja ompelisi sitten liiviksi... No, ehkäpä ensi viikon aikana. Siis kysymyksessähän on Novitan pyöryläliivi.

Aivan ihanahan tuota Puroa oli neuloa ja vain kahdessa kerässä oli pari solmua. Muistaakseni noista solmuista on Puron osalta valiteltu enemmänkin.

Muuta viikon tapahtumia: töitä, töitä ja töitä. Tosi rankka viikko, mutta nyt pitäisi vähän helpottaa. Huomenna ja tiistaina teen töitä etänä, kun joudun molempina iltoina viemään poikaa Mikkeliin Mikaeliin. Siellä on Mikkelin musiikkiopiston 50-vuotisjuhlat ja maanantaina on sound check ja tiistaina itse esiintyminen. Toivottavasti nyt muistan ottaa kameran mukaan ja saisin videoitua. On meinaan tosi upea esitys tiedossa kitarakvartetilla. Ohjeistuksena on, että puku pitää laittaa päälle. Mitähän äiti keksis laittaa päällensä...

Niin, ja uskomatonta kyllä, ajoin maanantaina uudestaan kameraan. Tällä kertaa vauhtia oli 6 km yli!! No, nyt olen muistanut vähän hellittää kaasujalkaa kameratolppien kohdalla. Samalla olen opetellut positiivista ajattelua jälleen: kun on pitkät työmatkat ja ajaa hyvin hiljaa, niin ei tarvitse olla niin paljoa kotona. Viimekin viikolla sain kulumaan työmatkoihin 15 tuntia tai vähän enemmänkin, jos lasken maanantaisen pojan haun Juvalta, jolloin se kamerakin räppäsi. Minä olen kyllä kuullut, että joillakin ihmisillä on harrastuksia ja sosiaalistakin elämää työpaikan ulkopuolella, mutta nehän on vaan pikkuseikkoja!! Niin ja kotona joutuu siivoamaan, leipomaan ja laittamaan ruokaa...

Täytyy myöntää, että tänä talvena olen katsellut hyvin tarkkaan työpaikkailmoituksia, josko niitä töitä olisi vähän lähempänä!

Kotitöistä tykkään kaikkein vähiten leipomisesta (sen jälkisiivouksen takia pääasiassa), mutta nämä muffinit ovat minun bravuurini. Ohje löytyy Valion Antoisaa arkea -keittokirjasta. Näihin muffineihin laitoin suklaarouhetta, sillai ihan kunnon sattumina. Ja parasta tietysti on tuo silikonivuoka! Aivan huippu.

2 munaa
2 dl sokeria
100 g voita sulatettuna
2 dl kevytkermaa (tai kermaa tai kermamaitoa)
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
Paista 200 asteessa 15-17 min.
Aina ovat onnistuneet, paitsi nyt repesivät vähän pinnasta. Olisko johtunut siitä, että tällä kertaa mittailin aineet vähän huolimattomasti...

Meidän neiti lähti sitten perjantaina Sallan poropuistoon ja on siellä 7 viikkoa työharjoittelussa. Vähän meinaa ikävä tupata...

Vaan nyt valmistautumaan huomiseen päivään. Loppuun "pakollinen" Harri :-)

Vielä tämän päivän aikana...

Toivottelen hyvää ystävänpäivää!!

Ystävät ovat
kuin lyhdyt polkumme varrella:
matka ei lyhene, mutta tie
näyttää valoisammalta.

Neulomisen alla on vielä pyöröliivi, ja sen valmistumiseen vissiin menee hiukan aikaa... No, olen minä yrittänyt ihan kovasti sitä neuloa, mutta paljonhan siihen reunukseen kerroksia tulee, etenkin kun teen sitä röyhelömäisempää reunusta. 

Ensi perjantaina neiti E lähtee Sallaan Sallan poropuistoon seitsemäksi viikoksi työharjoitteluun. Snifff!! Mitenkähän minä pärjään... Juu, neiti varmaan pärjää siellä oikein hyvin. Omaa pärjäämistä epäilen kovasti.

 

Muistin vihdoin ottaa monta vuotta vanhasta tulilatvastakin kuvan. Aina välillä saan sen kukkimaan! En vaan ole keksinyt miten se onnistuu, kun esim. viime vuonna se ei kukkinut. Vähän harvassahan noita kukkia on, mutta sen verran kuitenkin, etten poiskaan henno heittää.  

Viime keskiviikkona sitten SE tapahtui: liikennevalvontakamera herätti minut aamulla töihin mennessä. Valokuvaa odotin mielenkiinnolla, mutta eipä mulla ollut ylinopeutta kuitenkaan kuin 7 km/h, joten muistutushan siitä vaan tuli. Unohdin vakionopeuden säätimen liian korkealle, kun tulin kamera-alueelle. No, muistanpa tästä lähtien. Yleensä pidän säätimen noin 15 km yli sallitun, kun otan huomioon mittarivirheen. Juu, onhan se liikaa sekin, mutta kun työmatka kestää muutenkin tunnin, niin ei vaan viitsis junnata hyvällä autolla...

Mutta eipä tässä  sen kummoisempaa. Lähdenpä paistamaan vähän naudan lihaa ja syödään se sitten tortillojen kanssa. En tällä kertaa teekään perusjauhelihatortilloja. Viime viikolla söin ns. yliterveellisesti, kun koululla oli tarjolla torstaina matikkapaistia ja perjantaina borssikeittoa! Nyt sitten viikonloppuna on tullutkin syötyä vaan lihaa!! :-)

Ihanaa, kun poika S opettelee soittamaan Metsäkukkia -valssia. Ei muuten olekaan mikään kovin helppo kappale.

Minä vaan täällä päivittelen...

...mutta kukaan ei taida tietää siitä mitään!! Eli jostain kumman syystä ilmoitus päivityksistä ei mene GoogleReaderiin eikä Blogilistalle, mutta nyt sain yhden neuvon tuon päiväyksen muuttamiseen, jotta josko nyt onnistuisi! :-)

Nyt se onnistui. Minä se olin todella sohlannut tuon Ravelry-osoitteen kanssa eli syöte oli päin honkia. Kiitos, Villasukka, kun neuvoit tarkistamaan tuon syötteen!!! Mitähän meikä on taas miettinyt... En siis paljoa mitään!! :-)

Niin, edellisessä postauksessa on viime lauantaina päivitetty tarina kuvineen. Nyt ei tällä kertaa enempää! :-)

Virkattu sukka ja ostettu lankaa

Oli minulla suunnitelmissa blogata jo paljon aikaisemmin, mutta kun tää minun rakas oli tyttäreni matkassa ympärämpär, joten kuvatonta postausta en viitsinyt tehdä. Ja kun yhdessä vaiheessa suunnittelin moista, niin siitä olisi tullut sellainen valitusvirsi, että ajattelin ajatella muutaman minuutin pidempään ja tulin siihen tulokseen, että jääköön...


No, ei minulla missään tapauksessa ollut tarkoitus ostaa lankaa. Juu, olenhan jo monta vuotta ollut langanostolakossa (jostain kumman syystä lanka ei lopu ja yleensä se lisääntyy... :-)), mutta sitten tuli Tokmannin tarjouslehti + ihan liikaa aikaa. Aika tuli siitä, että jouduin odottamaan poikaa 2 tuntia kitaraharjoituksista. No, pakkohan se silloin on käydä ostamassa tarjouslankoja, eikö vain?!! (Kiitos kaikille etukäteen, jotka nyökyttelevät siellä päätään ja jopa kommentoivat, että totta kai! :-))


Koska tarjous oli 3 kerää kympillä, niin siinäpä miettiminen, montako kerää ostaisi. Koska lopputuloksen piti olla kolmella jaollinen, päätin ostaa yheksän!! Se, miksi päädyin siniseen juontaa juurensa siitä, että olen päättänyt pitää vaatteitani tietyssä värijärjestyksessä (juu, ja nyt kaikki voi nyökytellä, että hullu mikä hullu...:-))



- oranssi/keltainen (jostain kumman syystä näitä värejä on tullut kaappiin...)
- lila (muotiväri, joten tullut on kaappiin...)
- punainen (ihan minun väri...)
- vihreä (samoin minun väri...)
- ruskea (no, tää on ihan ehdoton!)
- sininen/vaalea



No, kun tuo viimeinen vaihtoehto on melko vähäistä, niin pitäishän siihen saada täydennystä. Juu, kuva näyttää enemmän lilalta, mutta luokittelen nuo langat siniseksi.

Luettelo on vain niitä päiviä varten, kun olen tilan ulkopuolella. Isäntä tykkäis nähdä minua vain haalarit päällä, kumpparit jalassa, huivi päässä ja vähintään näppylähanskat kädessä... (Mikä romantiikka...)
Ja sitten yksi tekemätön työ lopussa. Eli olenhan jo virkannut toisen noista sukista viime kesänä. Jostain kumman syystä toinen sukka jäi tekemättä, mutta nyt se on valmis!! Kuka sitä nyt töitään kesken jättäisi... ( Ei todellakaan ole ainut kesken jäänyt työ, vaikka aina kehuskelen, etten osaa aloittaa uutta, ennen kuin entinen on valmis. Juu, ihminen muuttuu.... ja maailma... ja muut... :-))
Sitten vihdoin aloitin sen Novitan pyöröliivin (en jaksa nyt linkittää!) ja muuten homma toimii, mutta ihmetystä aiheuttaa tuo suuri aloitusreikä. Kuulemma se pitää kursia myös lopussa kokoon. Äh! Miksi ei olisi voitu neuvoa aloittamaan siten, ettei NOIN suurta reikää olisi jäänyt... Ihmettelen minä vaan!
Värisävyt taas aivan päin prinkkalaa, mutta yritän valmiina kuvata ne oikein!

Ja sitten syömään!

Ps. Edellisessä postauksessa olevaa kissaa ei mitenkään kiusattu, vaan hän halusi työntää nenänsä kameraan!!! Kuten yleensä... :-)

Pss. Huom! Tässä postauksessa ei ole eläinten kuvia! Jätin ne nyt rauhaan :-)

Älä sä kuule mulle ala...

Jaahas, ollaan sitä jotain saatu aikaiseksikin. Tein uusimmasta Suuri käsityölehdestä pipon. Lanka oli Sandness Alfa, puikot 6. En ensin meinannut uskoa, että loppuviimeksi kurtataan kaikki 72 silmukkaa kerralla yhteen, mutta onnistui se sitten kuitenkin. Nyt kun vaan joku käskis aamulla laittaa sen pipon päähänkin...

Lauantaina piti käydä kiireellä napsimassa muutama kuva taasen. On tämä talvi aivan mielettömän kaunis!! Nyt joudun olemaankin viikon ilman kameraa, kun neiti E lähtee huomenna neljäksi päiväksi Pietariin ja sitten kun palaa sieltä, lähtee nuorisoporukka saman tien Savonlinnasta Tahkolle viikonlopuksi. No, ehkä minä nyt pärjään ilman kameraa....
Ei kai se haittaa, että joulukukat kukkii kuukauden myöhässä. Tämähän on siis Positiivareilta tilattu Ferrari -amaryllis, jonka meinasin unohtaa kellariin. No, nyt se kukkii sitten kauniisti!
Meillä aina välillä on Harrin kanssa pieniä erimielisyyksiä. Tähän kuvaan tuli just sellainen ilme, että älä sä kuule mulle ala... Tänään otin vihdoin viimein yhden keskeneräisen työn käsiini. Joskus olen tainnut mainita, etten osaa aloittaa uutta ennen kuin entiset on tehty. Niin se vaan ihminen muuttuu ajan kuluessa... :-)

Tulipa lopetettua pakastimen sulatuskin sinänsä, että laitoin sisällä olevan pakkasen päälle ja kannoin aitan pakkasesta tavaraa sisälle. Ei tarvitse joka ripsauksen takia juosta aitalle. No, se olis taas ollut hyvä, että olis tullut tuota liikuntaa...

Mutta huomenna taas töihin!

Hyvin sekalaista mättöä...

Ihan ekaksi laitan sen rumalankahuivin kuvia. Yritin ottaa kuvat pihalla, mutta tajusin taas vasta paljon myöhemmin, että hangelta olis saattanut tulla parempia kuvia. Toisaalta apurini Wallu olisi saattanut tuhota tämän huivin, jos olisin sen hangelle heittänyt...
Sitten vaihtelun vuoksi kuvia vanhemmista kissoistamme. Ne asustavat mukavasti lämpimässä entisessä maitohuoneessa eikä niitä näin kovilla pakkasilla pahemmin näy. Jos haluaa nähdä niitä, on käytävä katsomassa. Näissä kuvissa vanhat kissat tuijottavat Harria, joka häntä pystyssä käveli ruokakupille ja söi kaikessa rauhassa. Nää vanhat ovat ihan höpöjä, kun eivät oikein sulata tuota pikkukissaa (joka ei enää ole kovinkaan pikkuinen).
Leonardo, täyttää toukokuussa 9 v.
Helmi-Irmeli, täyttää huhtikuussa 10 v.

Sitten vaan rapsuttelin ottaa talvisia kuvia meidän pihamaalta.
Nämä kuvat on otettu tiistaina 20.1.2010, jolloin oli aivan ihana auringonpaiste, mutta ennätin ulos sen verran myöhään, että aurinko paistoi jo melko matalalta ja siksi lähimetsä heittää jo varjojaan melkoisesti.

Minä päätin laihduttaa 5 kiloa ennen kesää. Tai oikeammin kiinteyttää itseäni. Olen juonut vettä 2-3 litraa päivässä, heti aamulla jo yhden litran huoneenlämpöisenä ennen aamiaista. Olen syönyt greippejä välipalaksi ja jopa opetellut syömään välipaloja. Ruokana syön kasviksia ja rasvatonta lihaa ja välttelen yli kaiken valkoista vehnäjauhoa, sokeria (kuten ennenkin), valkoista makaronia ja riisiä ja juon rasvatonta piimää. Yritän arkiliikunnan lisäksi vielä käydä kävelemässä ulkona jonkin aikaa, joskus puolikkaan tunnin, joskus koko tunnin. Saldo + 1 kg! Taidan lopettaa laihduttamisen.

Eilen tein kyllä todellisen heräteostoksen tähän minun piristykseeni. Olen jo pitkään haaveillut tasapainolaudasta. Eilen näin CityMarketissa tasapainolaudan, joka maksoi 30 euroa. Lähtöhinta 159 euroa! Pakkohan se oli matkaan ottaa. En ole vielä kokeillut.

Kirpeää pakkaspäivää! Täällä on nyt -21 astetta.

Minnoon päättänyt piristyä...

Kiitos kaikille rumalankahuivia kehuneille! Yksi hyvä puoli siinä on, että se ei kutita. Yritin äsken ottaa uutta kuvaa siitä, mutta ei se vielä onnistunut. Tänään kyllä näyttäisi, että tulee aurinkoinen päivä, joten täytyy lähteä kuvaamaan vaikka ulos jossain vaiheessa. Tänään teen etäpäivää, joten olen kotona. Pakkastakin on sillai kivasti vajaa 20 astetta, joten ihan kiva olla kotosalla :-)

Eilen tuli ostettua taas käsityökirja. Tätä Son of Stitch'n Bitch -kirjaa olen pyöritellyt jo monta kertaa käsissäni, mutta olen kuvitellut etten tarvitse sitä. No, nyt löysin sen Prismasta alepöydältä, joten mukaanhan se lähti. Ihan hyviä malleja siinä on. Jospa vaikka pojalle joskus siitä jotain neuloisin. Vaikka ei meillä oikein nuo neuleet tee kauppaansa...Toissapäivänä aloitin neuloa itselleni pipoa. Saa nähdä tuleeko sitä kertaakaan pidettyä, kun en vaan oikein ole pipoimmeisiä!

Nyt minä olen päättänyt piristyä oikein todella. Nykyisin istun ainakin puoli tuntia ennen töihin lähtöä kirkasvalolampun edessä (nytkin se on tuossa valona) ja lisäksi kaivoin tänä aamuna (vasta kylläkin puoli kymmenen maissa) askelmittarin taas esiin. Jospa sitä liikuntaakin tulisi harrastettua.
Huomenna menen vielä kerran käymään nikamien niksauttajalla. Kyllä tuo kaksikin kertaa on jo kovasti auttanut. Vasen käsi toimii jo melkein moitteettomasti. Olen siis voinut jopa neuloa! Huomenna saan lisäksi ohjeet, miten pidetään nuo nikamat kunnossa. Kunpa vaan sitä malttais tehdä ohjeiden mukaan. Enää en halua sitä samaa pakotusta ja toimimattomuutta käsiini. Olis se vaan hyvä pitää välillä itsestäänkin huolta.

Nyt kannattavuuslaskelmien kimppuun!

Aurinkoista päivää kaikille!

Rumalankahuivi

Tää on Vanilja Ullaneuleesta. Ja malli on aivan ihana, mutta lanka oli aivan kamalaa. Olen yrittänyt tuhota Lidlistä ostamaani 400 g Sensatione -lankaa ja keksin tehdä tällaisen kolmiohuivin. Juu, kauhea! Ja kauhea on kuvakin. En vaan saanut tarkempaa aikaiseksi. Vaihdan ehkä kuvan myöhemmin, kunhan tulee vähän valoisammat päivät.
Käsitöiden tekeminen on ollut viime aikoina hiukan hankalaa, kun vasen puoli jumii ihan toden teolla. Vasenta hartiaa ja käsivartta on pakottanut jo pidemmän aikaa ihan jatkuvasti ja tänä aamuna vihdoin sain mentyä ihan lääkärille asti, joka pisti minut hoitoon. Ja kaiken kunnian kukkuraksi sain niskojen niksauttajalta ja heti tänään ajan eli ensimmäinen hoitokerta on jo suoritettu. Tää on jotain OMT -hoitoa, joka auttaa noihin nikamiin. Siellä on pari tosi juntturissa. Ne muutamat rusahdukset kyllä sattuivat, mutta pari kertaa kun vielä käy, niin sitten pitäis helpottaa. Katotaan nyt...
Harri ei töitä pelkää: se voi vaikka nukkua työn vieressä!! Minulla on kiirettä taas piisannut, mutta toisaalta taas olen ollut niin väsynyt, ettei töistä ole meinannut tulla mitään. Otinpa jälleen kirkasvalolampun työvaloksi ja yritän syödä Strath -tabletteja. Unohdan kyllä niitä aina napsia, mutta jos ne vähän auttaisivat tähän ylettömään väsymykseen.

Harria kyllä haukottaa kirkasvalokin... :-)

Nyt pitäis keksiä jotain kivaa tekemistä. Jostain kumman syystä, kun kaapit ovat täynnä huiveja eikä kukaan tarvitse sukkia eikä lapasia, niin ei millään keksi, mitä tekis. Josko vihdoin aloittaisi sen Novitan pyöryläjakun tekemisen. Siihen on Puro-langat ostettu jo viime syksynä...

Jos vaan hartia antaa periksi!

Hyvää uutta vuotta!

Tässä pikainen toivotus uuden vuoden aluksi. Eilen yritin kiertää kaikki päivitetyt blogit ja lisätä kommentteihin toivotukset, mutta nyt iski laiskuus ja näin yhteisesti kaikille:

Hyvää uutta vuotta 2010!

Tämä päivä on mennyt löhöillen ja mäkihyppyä katsoen. Eilinen ilta meni kuten normaalistikin. Muutama raketti käytiin ampumassa puolen yön maissa, mutta ei meillä muuten vuodenvaihtumista juhlittu. Tein sellaisen perunalaatikkosöpöstyksen leivinuunissa ja saunassa käytiin, mutta muuten se oli sitten siinä. Huomenna pitäis jaksaa sitten jo lähteä liikenteeseenkin: kaupassa olisi käytävä ja isäntä on tehnyt taas remonttia, joten lantakoneeseen pitäis etsiä jostain varaosa.

Neiti E on omalla autollaan Jyväskylässä. Lähtivät eilen poikakaverinsa kanssa siskoni ja hänen tyttärien luokse. Eivät ainakaan vielä ole tulleet kotia. Pitää varmaan tässä illan aikana soitella, jos ei ole sitten soittaneet isälleen. En tiedä, kun hän on vielä navetassa.

Mutta se on sitten uusi vuosi ja uudet kujeet. Ehkä niitä käsitöitäkin jossain vaiheessa taas ilmenee tällekin sivulle :-)

Onneksi se joulu on nyt sitten ohi...

...vielä, kun joku jaksais korjata kaikki joulutavarat piiloon. No, antaa nyt olla uudenvuoden yli kuitenkin, kun tänään sain vielä yhden joulujutun valmiiksi. Tein tuon pionin Parolan aseman ohjeella, mutta eihän siitä ihan sellainen tullut kuin siellä oli. Ja käytin kyllä kylmästi ompelukonetta hyväkseni ja liimailinkin osan... Mutta ei nyt parempaankaan jaksanut.
Jotenkin ihan kamala väsymys on vaivannut. Ja siitä johtuen ei ole oikein perhe-elämäkään innostanut. Olisin voinut viettää tämän joulun jossakin yksiksenikin. Harmitti, kun navetallakin on ollut koko joulun ajan remonttia, niin ei ole oikein päässyt joulun tunnelmaan senkään takia. Mutta nythän se on ohi.

Olen lukenut monesta blogista joululahjoista, minäkin sain muutaman (osan ostin itse...). Eli Emmerdalen erikoiset -dvd, Puhtaat valkeat lakanat -dvd (1-5), Kivi-tuikkukupin (joita olen nyt alkanut kerätä, kun saan niitä!), pari muutakin tuikkukuppia ja äitini antoi minulle aivan ihanan lampun! Se pääsi heti paraatipaikalle pianon päälle. Mitäs vielä, no suklaata ja tietty se tärkein eli oma perhe antoi minulle tunnin hierontaan lahjakortin. Niin, ja tuli se viinipullokin kavereilta (vakiolahja). Eli ihan hyvin, vaikken niin mitään odottanutkaan. Sen verran tuhma olen ollut koko elämäni ajan... :-)

Emmerdale -dvdÄidiltä saatu lamppu (äidin naapuri on tehnyt sen jo aikoja sitten)Ja sitten meidän Hartsa:Mikä ei kuulu joukkoon...Kuolin...
Näistä viimeisistä kuvista tulee mieleen Röllin voimistelulaulu. Ollapa kissa...

Rölli tässä taitavasti voimistelee
ja kaikki toiset
ihailevasti katselee
Mä olen hirmuisen notkea
ja Röllimetsän paras voimistelija

Ensiksi pyörittelen
käsiäni näin
ja sitten
toista kättä toisin päin
ja sitten käännän
toisen käden selän taa
Tämä on mukavaa

Ja sitten minä istun
tähän maahan näin
ja taivutan jalkoja
toisinpäin
ja toisen jalan
pujotan niskan taa
Tämä on mukavaa

Ja sitten otan varpaista
kiinni näin
ja sitten käännän
nuttuni nurinpäin
ja pääni minä pujotan
henkselin alta
Tuntuu mukavalta

Mut mitenkäs minä
tähän kiinni jäin
Jalkani taitaa olla
väärin päin
ja toinen jalka
kiinni on taskussa
Hei minähän
olen solmussa!!!

Voisko joku tulla
vähän auttelemaan?
Irti en pääse
tästä ollenkaan
Nyt varpaani on kiinni
henkselissä
ja käteni
en tiedä missä?

"Voi voi voi! Kautta
likaisten varpaitteni
Metsän eläimet
tulkaa nyt auttamaan
kun minä olen juuttunut
tähän kiinni
Ja minun varpaani on kiinni
henkseleissä
Voi kautta
likaisten varpaitteni
Nyt tämä voimistelu
saa kyllä riittää!"

Iloista joulua!

Toivottavasti kaikilla sujuu joulu rauhallisin mielin!!
Joulutaukoa sinänsä tämä blogi ei pidä, jos jotain sattuu vaikka valmistumaan! :-)