Oli synkkä ja pimeä yö...

... ja siihen se olis jäänytkin, ellei olisi ollut Sisua.

Nyt minä alan epäillä minun aivotoimintaani erittäin rajusti! Minulla on koko aamun pyörinyt nuo lauseet mielessä! No, päivä on kyllä alkanut tosi synkällä säällä, mutta en ymmärrä, miksi minulla pyörii tuo Sisu-mainos päässä...

Muutenkin olen alkanut näkemään taas unia yöllä. Minä näen niitä yleensä erittäin harvoin, mutta nyt alkaa tuntua, ettei öisin ole edes nukkunut, kun tapahtumia on ollut niin paljon :-).

Kaipa se tästä rauhoittuu.

Juu, ajattelin vaan blogata ja lisäillä tähän vähän kiitoksia kommenteista, joita on tullut. Tuo englanninkielinen nimi on aivan ihana. Pitäisköhän sitä ruvetakin käyttämään. Kiitos, Leena!

Katsoin Pariisin Varpunen -elokuvan sunnuntaina ja se todella oli mielenkiintoinen. Ainut vaan, kun "erehdyin" neulomaan samalla, niin vähän meinasin välillä tippua, kun ei tuo ranksan kieli oikein taivu minulla.... (En osaa muuta kuin sen "söteemin"). Englantilaiset elokuvat on siitä parempia, ettei tarvitse ihan koko aikaa tuijottaa tekstitystä.

Itse tykkään tosi paljon Shoppaaja-kirjoista just sen huumorin ja keveyden takia. Joskus vaan ärsyttää se päähenkilön koheltaminen. Mutta kuuluu asiaan... Kukapa meistä ei kokoaikaa koheltaisi? Jotkut väittää, että järkeviäkin ihmisiä olemassa... En usko :-)

Mutta nyt vähän töiskentelemään. Tänään on kotipäivä, mutta palkkatöitä on silti vähän katseltava ja pari työpuhelua soitettava. Ja kai tässä olis taas siivoiltava, että todellakin voisi yrittää lomailla ensi viikon. Onhan minulla nyt tuo TET-harjoittelija talossa. Ainut vaan, että hän väittää olevansa isännän harjoittelija. No, kyllä minä kuitenkin hänet komennan hommiin jos toisiin tai ei tipu ruokaa.... :-)

Nyt en taida jaksaa etsiä kuvia tähän postaukseen. Jos hartiat antaa myöden yritän sitkeästi neuloa tänäänkin (ollaan pojan kanssa sovittu yhden elokuvan katsomisesta). Siinä yhdessä mainoksessa mainostetaan OPH Nordican hierontalaitetta. Toiskohan joulupukki vaikka sellaisen... Onko kellään kokemusta?

Meemeillään nyt...

Tää on ollut aika monessa blogissa, joten laitanpa omatkin juttuni tähän. Nyt on meinaan huusholli sen verran sekaisin, että pakko "istua kiireemmäksi ajaksi". Ei mitään sen vakavampaa, ja oikeastaan asioille ei voi kuin nauraa...

5 asiaa pakastimessani
- jauhelihaa
- suikalelihaa
- merimiespihviä
- fileitä ja sisäpaistia
- hiukan marjoja

5 asiaa vaatekomerossani
- vaatteita
- vaatteita
- vaatteita
- vaatteita
- ja kenkiä... :-)

5 asiaa autossani
- tuoksupussi takaikkunalla koristeena, monta vuotta vanha: ei varmaan tuoksu enää, muuten kaunis
- muutama cd
- taitaa olla yksi sateenvarjo
- rekisteriote
- parkkikiekko, jota muuten käytän käytännössä aina, kun parkkeeraan, vaikkei tarvitsisikaan. Nimim. pari pysäköintisakkoa saanut, kun en ole käyttänyt, kun olen luullut, ettei sitä tarvita!

5 asiaa käsilaukussani
- rahapussi
- kukkaro, jossa huulipunia ja huulirasva. Huulipuniakin on nykyisin kolme!
- kauppakärryjä varten poletti, jonka sain kun ostin kissanruokaa. Edellinen "lehmienrehupoletti" hävisi, snifff!
- kuitteja
- kynsiviila tai kynsileikkurit (aina lohkeaa kynnet, kun on reissussa!)

Ja tämähän on siis kiertävä juttu, joten ota matkaan! :-)

CRAFT magazine-blogi

Olen tilannut tuon blogin ja siellä on ollut aivan ihania ohjeita. Ja tässä yksi, joka iski taas! Voi, kun ennättäisi tehdä

Aivan ihana ohje

Olenpa muuten neulonutkin, mutta siitä sitten joskus, nyt ruoanlaittoon tai oikeastaan on laitettava astiat pöytään ja ruoka pois uunista :-)

Sellaista sunnuntaipäivää...

Yleistä natinaa

Koska olen päättänyt olla valittamatta tämän hetkistä olotilaa ja yleensäkään, en kerro, että olen aivan tajuttoman väsynyt, mulla on aivan liikaa töitä, minä en ennätä tekemään käsitöitä, minulla on hartiat ihan jumissa ja minua väsyttää! En kerro ainakaan sitä, että väsyttää... :-)

No, eipä tämä elo valittamalla tosiaan parane. Eilen meinasi kyllä mennä hermo, kun hoksasin, että olisin joutunut koko huushollin siivoamaan yksin. Ja pakko oli vähän siivota, kun lattiat oli hiekkaa täynnä (mäntyinen lakkalattia tykkää!), kun ei olla siivottu valovuosiin (ja meillä ei liioitella yhtään! :-))No, mies sitten muutti hiukan suunnitelmiaan, että poika ennätti imuroimaan (menivät sen jälkeen navetalle remonttihommiin) ja tytärkin tuli kotia kahden jälkeen auttamaan. Neiti E:llä oli avoimien ovien -päivä koululla. Minun ei onneksi tarvinnut mennä työpaikalleni eilen. Tunnit tahtoo paukkua muutenkin yli. Eli sain siivottua, pyykättyä, laitettua ruokaa ym.

Pientä säpinää aiheuttaa vielä se, että huomenna on pojalla kitaraesiintyminen siihen aikaan, että todella joudutaan miettimään, miten saadaan poika sinne ja sieltä pois. Tuo minun Volvoin kun ei sentään lennä 100 km hetkessä ja minulla on huomenna työpäivä. Sen lisäksi siskoni tulee käymään huomenillalla. Lisäksi poika on nyt isänsä kanssa kirkossa, kun ensi kesänä olis taas rippijuhlat.

Ja navetalla on kuulemma kaksi vasikkaa kipeänä. No, niiden takia isäntä jättää huomisen kokouksensa väliin. Oli oikeastaan tyytyväinen, että sai syyn olla sieltä pois. Ennättää huomenna käydä peltohommissakin. Minunkin pitäisi nyt olla suunnittelemassa ruokia, kun poika puolestaan jää ensi viikoksi kotiin TET-harjoitteluun. Ja keskiviikkona on kampaaja.

Ai, miksikö tämä sutina. Kun tarkoitus olisi olla seuraavalla viikolla syysLOMALLA!!! Nyt täytyy sanoa, että onneksi minulla ei ole maanantain jälkeen tulevalla viikolla opetustunteja, mutta omaa koulutusta kylläkin. Minä kyllä tykkään työstäni, mutta tuntien valmistelu vie aikaa.... Olen lohdutellut itseäni, että ensi vuonna osaan jo paljon paremmin ja materiaalia on sitten valmiina jo paaaaljon enemmän. Ainut vaan, etten tiedä, jatkuuko työt ensi syksynä!


Elokuvia! Jes! Ennätinpäs katsomaan

Eilen sentään ennätin katsomaan yllättävän hyvän Jim Carreyn elokuvan "Taalat taskuun, Dick ja Jane". Yleensä en pidä kovinkaan paljon Carreyn elokuvista, mutta tuossa hän oli kutakuinkin "normaali". Tuo elokuvahan tuli jo viime sunnuntaina ja laitettiin se tallennukselle, kun en jaksanut sitä silloin katsoa. Tänään yritän vielä katsoa Edit Piaf-Pariisin varpunen (olikohan se noin elokuvan nimi), jos ei mene hirveästi aikaa tuntien valmistelussa. Se David Schwimmerin elokuva (en muista nimeä, musta komedia kuitenkin), josta viimeksi mainitsin, oli myös ihan katsottava.

Ei tule kyllä nyt elokuvienkaan aikaan tehtyä mitään, kun tosiaankin hartiat meinaa mennä aikaslailla jumiin. Ei auta jumppaamisetkaan. Ja tietokoneella istuminenhan auttaa tietysti asiaa...

Ja ennätin lukemaankin...

Hitaasti, mutta varmasti luin Nora Robertsin kirjan Musta ruusu. Oli se ihan hyvä, vaikka yliluonnolliset jutut ei minuun oikein iskekään. Ihan sellaista tavallista taattua Nora Robertsia, jota lukiessa iltaisin, sain hyvin unen päästä kiinni. Ihan kuin minulla olisi nukahtamisvaikeuksia. Niitä ei todellakaan ole, koska olen toivottoman iltauninen ollut aina, mutta aamulla olen vähän turhan aikaisin hereillä. Eli yöunet ovat viime aikoina olleet noin 5-6 tuntisia, vaikka olis mahdollista nukkua se 7-8 tuntiakin. Hei, siksiköhän olen ollutkin niin väsynyt... :-)

Nyt aloitin lukemaan lempparikirjailijani kirjaa. Eli pidän todella paljon Sophie Kinsellan huumoripitoisista Himoshoppaaja -kirjoista. Nyt aloitin Himoshoppaaja vierailla mailla -kirjan.

Ihan pihalla

Eli kun aurinko paistaa taidan lähteä pihalle vähän puuhastelemaan. Pojalle on kyllä annettu tehtäväksi ensi viikon aikaan ajella perennat alas. Mutta olishan sitä muuten pihaa siivoiltava.

Näin meillä haravoidaan lehtiä... (kuva viime viikonlopulta)
Ja näin oli taas käynyt yhdelle omenapuulle. Voi vitsi! Ensi keväänä on istutettava pari omenapuuta tilalle. Jäi tuosta nyt sentää puolet jäljelle ja siinäkin on kivasti omenoita....

Blogit olen ennättänyt viime aikoina selaamaan siten, että otan Google-syötteenlukijasta "kaikki otsikot" ja selaan ne lävitse. Todella hyvä juttu ja nopea!

Tänäpänäpäivänä!

Äitini käytti tuota tänäpänäpäivänä -sanaa ja minusta se oli pienenä tyttönä niin mukava, että aloitin sillä erään aineeni. Ja opettajan mielestä se ei ollut kunnon sana, höh!

No, tänään kuitenkin minun pitäisi valmistella tulevia oppitunteja. Joo, ehkä ne valmistuvat jossain vaiheessa ja onhan päivä vielä huomennakin... Juu, torstaina pitäis kaiken olla valmiina.

Tänään pitäisi myös hakea puolukoita, joita kaveri on minulle sankollisen kerännyt. Jostain kumman syystä itse en vaan ole ennättänyt metsään riittävän pitkäksi aikaa vaeltelemaan!

Tänään pitäisi myös saada vihdoin tuo pistos oikean lapaluun alta laukeamaan. On koskenut jo pari päivää. Mistä nuo pistokset oikein tulee? Välillä menee aikoja, ettei mitään, sitten niitä on jatkuvasti. Eikä näytä jumpat ym. auttavan. Pikemminkin, kun on aina vähän jännityksessä, niin niitä ei tule! Siis ajakaamme autolla, istukaamme tietokoneella, neulokaamme huonossa asennossa...

Tänään myös pitäisi katsoa vihdoin yksi elokuva KOKONAAN! On jo Canalilta valittu David Schwimmerin elokuva. En tiedä, onko hyvä, mutta kohta alkaa...

Ja tänään pitäisi kehitellä mukava, ilmava huivin ohje Ilun lankoihin. Aloitin jo yhtä, mutta purkuun menee.

Mitäs vielä pitäisikään tänään tehdä, muuta kuin siivota, pestä pyykkiä ja kai tuolla pihallakin pitäisi jatkaa syyshommia.

Ja tänään en kyllä malta lähteä neuletapaamiseen. On sen verran kaikkea muuta... :-(

Ja loppuun taas maataloutta :-)

Välillä paistaa aurinko, välillä ei...

Siis ihan kummallinen sää ollut muutaman päivän: välillä pimenee, ettei meinaa nähdä mitään ja välillä paistaa aurinko niin kirkkaasti, että melkein silmiin sattuu.

Pääasia, että välillä paistaa aurinko. Ja meillä haiseekin... Isäntä levittelee peltoon sitä luonnollista lannoitetta, jota nykyisin pidetään yhtenä ympäristömyrkkynä. Mutta sillä tuo kasvillisuus kuitenkin kasvaa. Minua ei haittaa, kun tiedän, että hajua on vain pari päivää!

Kaupantekoa

Myin ylimääräisen VK-lehden. Ylimääräinen tuli minulle siksi, että olin saanut lehden ostettua lähikaupungin kioskilta ja lisäksi huitaisin tilata itse lehden.

Mutta parasta oli tietysti se, että otin maksun tavarana. Ja mitä ihanuuksia tuolta Saksan maalta saapuikaan:

Muutama päivä on mennyt ihaillessa noita lankoja ja lehtiä selaillessa. Kaikkea kivaa! Kiitos vielä kerran Stricker. Saattaa olla, että tarvitsen vähän käännösapua tai sitten alan muistella aikoinaan opiskeltua saksan kieltä.

Ja olenhan minä tehnyt jotain
Neiti E sai yöpöydälleen tällaisen liinan. En ole malttanut tuota vielä silittää ja muotoillulla tuolilla kuvattuna näyttää vähän ihmeelliseltä, mutta ihan hyvä siitä tuli. Neiti valitsi itse langan Mandarin Petit.

Syyskuu kuivilla

Sinänsä huvittaa: lankojen määrä talossa lisääntyi, vaikken itse ostanut yhtään!

Erilaisia urakoita...

Viikolla olleiden tapahtumien jälkeen on tullut tentattua lasten ajatuksia niin paljon, että jopa hikeentyivät minuun todella! Kuulemma kaikki on hyvin ja kertoovat kyllä, jos joku asia mättää. Eli en aio edelleenkään juosta vanhempainilloissa kyselemässä, mitä lapsilleni kuuluu, vaan kysyn ihan heiltä suoraan itseltään.

Tämäkin viikonloppu oli mukava ja kuten yleensä ihan mukavasti työntäyteinen.

Urakka 1

Oli eilen puutalkoot. Isäntä kävi tekemässä polttopuita ja lapset pinosivat puut liiteriin. Vähän naputtivat, kun kuulemma jotkut pääsevät muutamalla kottikärryllisellä, meillä tuodaan puita traktorin peräkärryllä ja usealla. No, hyvin ne puut kuitenkin paikalleen menivät, kun neiti E kuulemma kertoili tarinoita samalla, mm. Ali Baba -tarinan. Minä pyörähdin paikalla pikaisesti, kun yritin siivota taloa asumiskuntoon ja lisäksi lämmittelin uuneja. Täällä oli siis tosi kyyyylmä, kun ei kolmeen päivään ollut leivinuunissa tulta. Eikä sähkölämmitystä vieläkään ole laitettu päälle!

Urakka 2

Siivottiin muutenkin, mutta tulipa siivottua vihdoin askarteluhuonekin! Vielä siellä on vähän tavaroiden paikalleenlaittamista, mutta kuitenkin! Siellä mahtuu jopa kävelemään, mikä on minusta hienoa! :-)

Urakka 3

Ommeltiin neidin kanssa opiskelijakämppään verhot. Ihana, kun lapset ovat aina niin innokkaita omaan asiaansa. Itsellä kuuden verhon ompelemiseen olisi mennyt noin...hmmmm... vuosi. Teimme tiimityötä, minä neulasin ja tytär ompeli, joten nyt ne on sitten ommeltu! Ja kankaat ostettiin perjantaina.

Kuvat kankaista:Ja minun käsityöt

Eli sain sitten villaisen kaulahuivin neulottua. Tässä pestynä: Viron villan tuoksu on melko voimakas. En jaksanut sitä pingoittaa tuon paremmin. Mallina on Morning Surf Scarf.

Lisäksi virkkasin neiti E:n valitsemista langoista hänelle oikein "nuorisopöytäliinan". Eli ei mikään pitsiliina vaan reilu villaliina pöydälle!
Täällä muuten on jotain kivaaaaa!!!!!


Ja nyt olis kyllä jatkettava urakointia silityksen muodossa! Kodinhoitohuoneeseen on kertynyt jo jonkinlainen kasa silitettävää.

Eikä oikein suomalaiset kuskit vakuuttaneet formuloissa! Paitsi Rosberg! Oli siis tänään suomalainen. :-)

Rahaa vai rakkautta ja rajoja!

Olen lukenut nyt tässä parin päivän aikana monta tekstiä, jossa vaaditaan rahaa. Johonkin, en ole oikein ymmärtänyt mihin. Kouluun, päiväkotiin, sairaanhoitoon, vanhuksille, mielenterveyshoitoon... ja vaikka mihin.

Nyt sitten vähän politikoin. Eli olisiko se rahan syytäminen joka paikkaan auttanut Kauhajoen ampujaa? Olen ymmärtänyt, että tekijä oli aivan "tavallinen nuori mies", josta ei päälle päin huomannut mitään. Itse olen opiskellut yli 30 oppilaan luokassa 80-luvun alussa. Olisiko minusta tullut erilainen 10 oppilaan luokassa? Entä vanhemmat sisareni ja veljeni, joiden luokassa oli aikoinaan yhtä paljon oppilaita.

Olen itse käynyt mielenterveyshoitajalla muutaman kerran, kun uuvuin työhöni. Entä jos en olisi käynyt niitä muutamaakaan kertaa, olisinko erilainen... Itse minun sinne piti hakeutua, auttajia kyllä olisi ollut muutenkin, mutta kukaan ei väkisin minua roudannut jututtamaan vierasta ihmistä. Entä jos en olisi läheisille missään vaiheessa kertonut, että olen uupunut!

Mutta miten kummassa vanhemmat, tai muut läheiset eivät ole huomanneet kuuden vuoden aikaista ihmisvihaa. Tätä minä kovasti ihmettelen. Olisiko vihan määrää voinut laskea muutamilla merkkifarkuilla tai muuten vaan rahan maksamisella, jos paha olo siinä perheessä on lähtenyt sen puutteesta! Aikoinaan ihmiset pitivät yhtä, kun rahaa ei ollut ja oli pula kaikesta. Onko nyt niin, että olemme liian rikkaita ja kuvittelemme, että yhteiskunta aina huolehtii kaikesta. Juu, tiedän, että Suomessa on paljon köyhiäkin, mm. eläkeläisiä (ja lähipiirissäni on sellaisia), mutta eikö täällä muka voi esim. harrastaa ilmaiseksi: kirjastot, luonto, liikkuminen (juoksu, kävely).

Jokaisella minunkin tutulla, joka natisee rahasta on puhelin, tietokone, lehdet, ruokaa, asunto... Autokin melkein kaikilla. Ja lomallekin on jokainen jossain vaiheessa päässyt. Lomailusta voisinkin näin osa-aikaisena maanviljelijänä ja maanviljelijän vaimona tehdä toisen kirjoituksen. Ilman lomaa ja vapaapäiviä pärjää melko pitkään... :-(

Olen surullisena lukenut mm. hallituksen ja ministereiden erovaatimuksia sekä sen poliisi-paran syyllistämistä, joka antoi aseen hallussapidon jatkua. Oma poikani haluaisi harrastaa metsästystä. Onko minun nyt kiellettävä metsästys tai sallittava se ja jos jotain sattuu, niin syytettävä hallitusta ja jotain yhtä ministeriä...

Olen tämän päivän aikana mm. kuunnellut pojan kanssa hänen mielimusiikkiaan (heavyä), jutellut ampumisesta, soittanut tyttärelle (joka oli kyllä melko hiljainen... hmmmm...) ja yrittänyt jutella, painaako joku mieltä. En minä tähän tarvitse hallitusta enkä ketään muutakaan virkamiestä. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja olen antanut lapsilleni kunnolliset elämänarvot, joiden mukaan voidaan jatkaa elämää syyllistymättä tyhmyyksiin. Minusta ainoat syylliset näihin sekä Jokelan että Kauhajoen tapahtumiin, ovat ampujat itse.

Olen surullinen!!!

Ps. Olen saanut yhden kaulahuivin valmiiksi. Kuvia varmaan viikonlopun aikaan!