Ihan tuli halu osallistua Äiti-Puffan Kesäyön hullutukseen, kun olen saanut jopa kaksi työtä aloitettua yhtä aikaa! Kädet ovat olleet vähän sellaisessa kunnossa, ettei tuo virkkaaminen innosta ja välillä sitten taas neulominen alkaa pakottamaan käsiä. Joten tehdäänpä niitä vuorotellen. Tässä kuitenkin kuva, että jotain täällä tehdään...
Mutta en minä pysty niin montaa tekelettä aloittamaan kuin ohjeissa piti. Joka päivä jotain uutta! Täytyy varmaan vielä harjoitella, jos ensi vuonna on sama juttu :-).Tuosta siivoamisesta: minä luokittelen kaikki keittiön pöydän pyyhkimisestä vaatteiden lajitteluun siivoukseksi ja yleensä teen aina jotain joka päivä. Meillä ei harrasteta suursiivouksia, joten joka päivä jotain on tehtävä. Tai ainakin melkein. Ja tykkään, että tavarat olisi kutakuinkin järjestyksessä, vaikka se välillä tuntuu toivottomalta.
Joskus olen miettinyt sitäkin, kun ihmiset pystyvät käymään viikoloppuisin aina mökeillä ja mummoloissa ym. niin miten se oikein onnistuu. Meikäläisellä on ainakin niin paljon jokaisen lomapäivän jälkeen jo pyykkiäkin, etten oikein jaksa edes lomalle lähteä. No, monella onkin tietysti mies, joka auttaa kotitöissäkin. Minulla nyt onneksi lapset alkavat auttaa paljon, mutta kaikkea vastuuta en vielä halua heille sälyttää. Etenkin pyykinpesun ja lajittelun haluan tehdä ihan itse.
Siistiä meillä ei todellakaan ole, koska inhoan lattioiden pesua ja pölyjen pyyhkimistä. Imuroiminen vielä jollain tavalla menettelee, mutta sitä on vaan pakko tehdä!
Jaahas, jos sitten siirtyisi sinne siivouspuolelle. Pyykkikone onkin jo pesemässä. Neiti E lähti viime yönä(!) sukuloimaan Jyväskylään. Serkku poikaystävineen oli käynyt yöllä hakemassa. Ihan tuosta noin vaan olivat asian keksineet. Neiti ilmoitti vasta yhdentoista aikaan illalla suunnitelmista. Täytyy varmaan kohta soitella, onko matka mennyt hyvin.
Hyvää lauantaipäivää!
