torstaina, tammikuuta 31, 2008

Jatketaan vielä tirpoista :-)

Kun ei minulla vieläkään ole mitään valmista käsityötä näytettäväksi, niin tarinaa ihan jostain muusta. Sen verran eilen tuli langankulutusta katsottua, että vielä ollaan yli 60 gramman päivävauhdissa, vaikka muutama päivä on jäänytkin neulomatta.

Niin, noista linnuista. Ensinnäkin harakoitahan ne ovat, mitä täällä pihalla näkyy eikä variksia ja varpuset jäi kokonaan mainitsematta :-). On noita lintuja aina meillä ollut, joten ei niihin oikein kiinnitä huomiota. Noin viisi vuotta sitten vasta aloin niitä ruokkimaan, kun aikaisemmin pelkäsin, että kissat hätistelevät niitä, mutta kylläpä nuo kissat antavat olla lintujen melko lailla rauhassa. Ainakin nuo, jotka tuossa ruokintapaikan ympärillä pyörii. Pientä pelkoa tietysti on näin nautatilallisena, että jospa nuo tirpat tuo jotain tautia tullessaan, mutta ei ainakaan vielä ole mitään ollut, kop, kop (koputan päätäni eli maalaamatonta puuta...) Kesällä sitten kuhina vasta onkin, kun muuttolinnut saapuvat.

Kesäisin on aivan ihana seurata pelloillamme pesiviä (varmaan toistakymmentä pesää) töyhtöhyyppiä. Välillä tulee suorastaan surku niitä töyhtöhyyppäuroksia, jotka sitten paimentavat tien laidalla ja joka kerta, kun auto ajaa ohitse, yrittävät lentää toiseen suuntaan hämätäkseen autot pois pesiltä. Eikö ne jo monen vuoden kokemuksella opi, ettei ne autot sinne pellolle aja... :-))

Pari vuotta sitten ihmeteltiin erästä lokkipariskuntaa, joka aikaisemmin oli pesinyt pellolla sijaisevalla kivirauniolla. Kun kiviraunio sitten hävitettiin, luultiin lokkienkin lähtevän, mutta ei. Seuraavana kesänä pariskunta pesi aivan samalla paikalla pellolla! Siis ei aina voi kuin ihmetellä noiden lintujen ajatuksia ja tarkkuutta. Nuo töyhtöhyyppien pesätkin ovat aina suht samalla paikalla. Helppo paikantaa ja laittaa merkit, jottei traktorilla tule ajettua yli.

Kiitos noista kitarankielikommenteista. Poika oli tietysti ne vain heittänyt sykkyrään lattialle, joten eilen sain ne vasta selvitettyä. Metallisia sähkökitaran kieliä ne olivat. Pojallakin on aina sormenpäät rullalla, kun on vielä niin innokas soittamaan. Huomenna olis käytävä ostamassa akustiseen uudet kielet, on pari esiintymistä tiedossa ja soitonopettaja oli sanonut, että kielet on vaihdettava sitä ennen. Jos jotain askarteluohjeita löytyy, niin otan mielelläni niitä vastaan.

Niin, huomenna on jännä päivä: isännän silmäleikkaus. Tytär oli jo aivan varma, että iskä sokeutuu. Piti ihan topakkana kieltää puhumasta moisia. Mutta myönnettäköön, vähän jännittää minuakin. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja tulis hyvä ajokeli. Sen verran tuonne Kuopioon on ajomatkaa.

tiistaina, tammikuuta 29, 2008

Ei tullut tänään aurinkoa...

Siis ihmisen ei kai tarvitse nukkua joka yö?!? Minä taas valvoin viime yön, olen aivan pirteä (vielä) ja ennätin yöllä miettiä kaikkea kivaa, mitä voisi tänne blogiinkin kirjoittaa. No, onneksi olen unohtanut jo melkein kaiken... :-)

Mutta ensin suora lainaus Anu Harkin kirjasta Viritetty, jonka lainasin eilen kirjastosta: "Opettele keräämään talteen kaikenlaista MMH-materiaalia (eli Mahdollisesti Myöhemmin Hyödyllistä). Juu, romuvarastot saattavat häiritä asuinkumppaneitasi, mutta älä anna sen lannistaa....jne." Entäs sitten, kun toinen kerää talon täyteen ja toinen kaikki aitat ja varastot täyteen... No, itse kirjassa ei hirveästi ollut minua kiinnostavaa, mutta sen päätin, että ensin tehdään noista romuista jotain ennen kuin haalitaan uutta tilalle. Alkaa näyttää jo taas siltä!!

Eilen oli kaunis päivä! Joten innostuin kuitenkin ottamaan kuvia. Ensinnäkin tässä ihanat nallukkaiseni, jotka sain viime Savonlinnan tapaamisessa Varpulta, hän toi ne minulle Helsingissä käydessään. Kiitos vielä kerran. En taida vaan ihan heti käyttää... ovat niin ihanat. Muuten miehestä sen verran, että kysyi jopa tänä aamuna, että menenkö Savonlinnaan?! Sanoin, että tapaamiset ovat kerran kuukaudessa, johon hän, että niin arvelikin, mutta kysyi varmuuden vuoksi!

Seuraavaksi kuvasin Kirsiltä saaman lahjan, jonka sain kovasta yrittämisestä. Tämä tuli aivan yllätyksenä, sillä olin jo unohtanut Kirsin blogissa olleen lukubongauksen. Mukana oli myös kaksi Royalin tummaa suklaata, joista toisen lapset ennättivät syömään ennen kuin ennätin väliin. Mur! Paketti oli kauniisti koristeltu (Kirsin poika) ja pieni keltainen pyykkipoikakin on tallessa. Ei vaan nyt kuvaan sekään mahtunut. Huomasin jälkeen päin! Kiitos vielä sinnekin. Minulle oli uusi sana tuo biscornu, mutta löytyihän sillekin selitys googlettamalla.

Sitten innostuin, kun kuulin, että viime viikonloppuna oli ollut pihabongausta. No, enpä ennättänyt sinne tietojani laittamaan, mutta yritin epätoivoisesti laskea meidän pihan lintuja. Pääsin viiteenkymmeneen ennen kuin tuskaannuin. Niitähän on meillä aivan älyttömästi. Osa käy lintujen ruokintapaikalla, osa piileksii pensaikossa, osa lehmuksessa ja osa pihlajassa ja missä sitten lieneekin. Kaikki eivät kerralla ole syömässä ja välillä närhipariskunta häätää tirpat pois. Bongattu on kuitenkin useampi kymmenen keltasirkkua, talitiaisia, punatulkkuja, variksia, närhiä ja niitä "mutanttitalitiaisia" eli hömötiaisia. Kun niillä ei ole sitä keltaista mahaosaa... :-)

Ja tässä vielä alekirjat ja lehdet, joita ostin, kun suutuin isäntään. Onneksi meillä ei kirjojen ostosta tule sanomista, ainakaan kovin paljon....




Lopuksi: löysin pojan huoneesta "aarteita". Nyt vaan pitäis miettiä, mitä niistä voisi tehdä. Onko kenelläkään tietoa, voiko vaihdetuista kitarankielistä tehdä esim. koruja? Ajattelin ainakin kokeilla. Molempia löytyy sekä sähkökitaran että akustisen kitaran kieliä (minulla ei harmainta hajua, mitä eroa niillä on...)

Katsoihan kaikki eilen illalla tulleen hyvän elokuvan "Love actually" eli Rakkautta vain. Ihana! Olen myös katsonut Canalilta Esikon mainitseman Holiday -leffan. Ajattelin ostaa sen ennen joulua itselleni dvd:nä joululahjaksi, en ostanut ja nyt olen oikein tyytyväinen.

Oliskohan tässä tämän päivän puminat...

maanantaina, tammikuuta 28, 2008

Rauha maassa!

Ei olla tapeltu kahteen päivään!! Tai siis keskusteltu... :-)

Mutta tässä on tyttären kaulaliina, heh! Eli valmistui jo jonkin aikaa sitten, mutta erehdyin antamaan jo kaulaliinan tytölle ennen valokuvausta, ja sen jälkeen en ole nähnyt sitä kuin ohimennessä. Lankana oli siis Novitan Mambo, mallina 2 o, 2 n ja hapsut. Langankulutus oli niin, että 300 grammasta jäi 30 tähteelle.



Tässä on sitten minun villapaitani. Öh, eli jouduin purkamaan, kun en osannut lukea ohjetta. Yritin tehdä Kauneimmat Käsityöt -lehden kansikuvan puseroa ja eihän siitä mitään tullut. Minua jo ihmetytti kovasti erään merkin selitys: neulotaan nurin työn nurjalla puolella, oikein nurjalla!! Ja kun olin aikani oman pään mukaan soheltanut, purin koko helahoidon. Nyt minulla on kyllä menossa jo toinen pusero Novita-lehdestä. Siihenkin on jo upotettu 400 grammaa tuota Sirdar Juniper-lankaa.

Paljon olisi vielä kaikenlaista kuvattavaa kaikista jutuista, mutta jostain kumman syystä kuvausinto on kovasti laantunut. Tekisi mieli sitä uutta kameraa, josta on aikaisemminkin ollut tässä blogissa mainintaa, mutta jos sekään ei nosta kuvausinnostusta, niin turha ostos olisi sekin.

Juu, sain Kirsiltä ekoteko-haasteenkin. Nyt ajattelin sitä vähän kommentoida. En aio kukkasia ottaa blogiini, koska:
- en aio lopettaa lihansyöntiä ja maatalouden harjoittamista ns. "tehotuotantona" (tehokasta on, isäntä pistää aina pihalla juoksujalkaa...)
- aion edelleenkin asua meidän perheelle aivan liian isossa talossa ja polttaa puuta (sehän on nyt tutkittu pahimmaksi saastuttajaksi!) ja asua maalla
- aion edelleenkin ajaa autolla ne matkat, mitä pitääkin (meillä on kaksi autoa ja kolmas tulee melko varmasti parin vuoden päästä) ja jopa käydä Savonlinnassa kerran kuukaudessa huvittelureissulla :-). Matkoihin yleensä sisältyy vähintään kaksi asiaa, esim. lasten haku harrastuksista ja kaupassa käynti niputetaan - bensa on kallista!
- aion ostaa edelleenkin ne tavarat, mitä käytännössä tarvitsee (yleensä saan ne joulu- tai syntymäpäivälahjaksi mieheltäni, eli saan todella imureita ja leivänpaahtimia lahjaksi, en koruja tai muuta "turhuutta ja tarpeetonta")
- aion lomailla muutaman päivän vuodessa jossain muualla kuin kotona ja jopa ulkomailla (koska kotimaassa se ei ole lomailua, aina voi tulla "hälytys" kotiin)
- aion hoitaa metsiämme ja kaataakin välillä puuta, koska sitä kasvaa tilalle uutta (ja on toinen elinkeinomme)
- aion edelleenkin silloin tällöin ostaa vaihtelun vuoksi riisiä, persikoita, ananasta ja jopa muutaman purkin tonnikalaa

Silti aion:
- kompostoida, kuten viimeiset 15 vuotta
- harrastaa kierrätystä, kuten viimeiset 40 vuotta (pidin sisaruksieni vanhoja vaatteita 3-kymppiseksi asti, nyt olen jopa oppinut ostamaan omia!), kierrätän mm. lehdet, pienmetallin, paristot, pullot, mutta poltettavan jätteen poltan itse
- syödä kotimaista ns. lähiruokaa (tällä hetkellä ehkä noin 90 %) enkä haaskaa ruokaa, kaikki syödään, mitä taloon tuodaan!
- käyttää oman kunnan palveluita (tai naapurikunnan) mahdollisimman pitkälti
- harrastaa kotona television katselua (paha-paha, mutta en käy elokuvissa tai muissakaan tilan ulkopuolisissa harrastuksissa), neulomista ja kierrätysaskartelua
- sammutella valot ja käyttää energiansäästölamppuja
- käyttää vettä vain tarvittaessa (kun kolme omaa kaivoa eivät tahdo riittää normaaliinkaan käyttöön ja kunnan vettä ei taideta saada ihan lähiaikoina)
- pestä ylitäysiä astianpesu- ja pyykinpesukoneellisia, kuten tähänkin asti
- käyttää ruoanlaiton apuna mikroaaltouunia, vedenkeitintä ja aromipesää ja tehdä yleensäkin ruoat leivinuunissa (minulla on todella vähän käytetty, 15 vuotta vanha sähköhella)
- käytän kankaisia kauppakasseja ja koria, kuten tähänkin asti

jne. jne.

Myönnän, että minua on vähän alkanut ahdistaa tuo jatkuvasta ilmastonmuutoksesta puhuminen. Hyvähän se on, että puhutaan, mutta jotenkin tässä tuntuu syyllistyvän aina johonkin "pahantekoon", vaikka kuinka yrittäisi elää "luonnonmukaisesti"! Ja aina tulee uusia tutkimuksia, miten ei saa tehdä niin ja täytyy tehdä noin. No, eläkehaaveenani on päästä muuttamaan kerrostaloasuntoon seitsemänteen kerrokseen! :-) Juu, ja minulle tekisi todella hyvää pitää viikon mittainen tauko uutisten kuuntelemisesta!

Ja vielä tuli mieleen viikonlopun aikana keksitty niksi: koska emme käytä paperinenäliinoja vaan talouspaperia, ostamme sitä. Ja viikonloppuna luin niksin, että talouspaperirullan voi puolittaa veitsellä kahtia. Miksi minä en tuota aikaisemmin tajunnut!!

perjantaina, tammikuuta 25, 2008

Tässä otsikko...

... ja täällä vinopino erilaisia kirosanoja kaikkine variaatioineen!!

Siis, mistähän taas aloittaisi. Pieni valitusjuttu kuitenkin. Neulomisista ja Kirsin haasteen vastauksista sitten joskus, kun taas jaksaa!

Minulla on MIES! Minä vaan harva se päivä jaksan ihmetellä, mitä minä sillä teen!! Kuvittelen, että hän hoitaa meidän talossa tekniikan!! En kuvittele enää!!

Muutamana yönä sitten pätki sähköt, ei ole mitään uutta, kun täällä maalla, keskellä korpea asutaan. Seuraavana aamuna ei toimi netti. Minä pönttö, örvelö sanon isännälle, että mikäköhän on vikana. Vastaus on kuten aina, käyttäjän vika eli minun! Muutaman tunnin kuluttua kysyn jälleen, missäköhän on vika, kun tyttärenkään netti ei toimi. Vika oli tällöin linkissä, ok! Minä hyväksyn vastauksen jollain lailla. Eilen aamulla kysyin, onko mies sattunut soittamaan huoltoon, koska netti ei toimi. On kuulemma soittanut, kiitos! Eli minun ei vieläkään tarvitsisi puuttua asiaan. Tänään minulta petti jo pinna jälleen kerran, ja kysyin, että haetaanko vanhainkodilta uudet miehet tarkistamaan asioita. No, mies vihdoin otti asian "käsittelyyn", soitti huoltoon ja meidän koneessahan se vika oli!!!!!!!!! Ei muuta kuin töpselit irti seinästä, "koneen jäähdytys" ja nyt tämä pelittää!!

Ja minä suunnittelin kerran jo repiväni töpselit irti, kun v...tti jo sen verran asia!!! Kun tiedänhän minä, että sekoavat elektroniikkalaitteet saa kuntoon, kun ottaa töpselin pois seinästä. Näin on tehty jo monta kertaa esim. meidän digiboxeillekin.

Mutta nyt on pientä väsymystä edelleenkin ja päätäkin vähän jomottaa, joten jatkoa myöhemmin...

tiistaina, tammikuuta 22, 2008

Ei vieläkään valmista...

...mutta varmaan jo tänään valmistuu tytön peruskaulahuivi Mambosta. Ainakin yritän saada sen valmiiksi.

Mutta nyt olis aika laittaa tuo Nukkumatti oikeaan aikaan töihin! Minä en oikein pidä siitä, että hän jättää minut yksin valvomaan vielä kahden aikaan yöllä!! Kyllä se pitäisi töihin tulla kuten ennenkin eli ennen yhtätoista. Sen lisäksi vielä herättää aamulla kello kuusi päänsärkyyn ja korvakipuun, joka jäi edellisessä postauksessa mainitsematta. Kaiken huippu oli se, että olin aivan varma, että isännän kelloradio on päällä, kun kuuluu puhetta. Nousin istumaan, mitään ei kuulunut, jälleen laitoin pään tyynyyn ja puhetta alkoi kuulua. Siis minä kuulen harhoja. Ei se toisaalta mitään, jos on mukavaa juttuseuraa eipähän tarvitse yksin olla. No, leikki leikkinä. Mutta kohta on pakko lähteä käväisemään lääkärin luona, jos tämä olo ei ala parantua.

Katsoin muuten eilen aivan ihastuttavan elokuvan, oikein lällylällyn: Elisabethtown. Siis Orlando Bloom on IHANA!!! Muuten elokuvan juoni oli kyllä ennalta arvattava, mutta oikein sopiva neulomiseen. Naispääosaa esitti Kirsten Dunst. Pidän kyllä hänestäkin. Vaikka vähän kateellinen olinkin, kun pääsi Orlandoa pussailemaan :-))

Mutta saattaa olla, että tänään tulee toinenkin postaus, kunhan saan valmista taas aikaan, tai sitten ei...

Nyt en huomannut Canal-kanavilla mitään hyvää elokuvaa. Mutta saattaahan siellä olla "helmiä", joista ei tiedäkään. Eilen vähän harmitti, kun näin Tohtori Housen (en nyt saa päähäni näyttelijän nimeä, siis Hugh Laurien - heti tuli mieleen) vain osittain. Sitä nyt vahdin, milloin tulee uudestaan.

Niin, olen laittanut tuonne sivuun laatikon nimeltään Päivän paras. Päivitän sitä, kun päivitän tätä blogiani muutenkin. Löysin kirjan, jossa noita arjen letkautuksia on, ja ainakin minun huumorilleni ne sopivat vallan mainiosti! :-)

maanantaina, tammikuuta 21, 2008

Sairas, sairaampi...

Tiistai-iltana alkanut päänsärky on jaksanut muistuttaa minua joka päivä - eri muodoissaan: välillä koskee päähän, välillä hampaisiin, välillä niskoihin ja nyt on ristiselkäkin taas kipeä. Jotain tautiahan tämä on, mutta kun kuume ei nouse, niin ei kai silloin sairas ole...

Perjantain shoppailut meni hienosti: Anttilassa olin vielä "rikas" ja ostin pojalle ja itselleni mp3-soittimet (alennetut hinnat) ja tyttärelle kannettavaan kassin ja hiiren (alennettu hinta). Mutta sitten iski jo nuukuus!! No, housut sain 10 eurolla ja muutama kirja tuli hankittua alemyynnistä, mutta suuremmat ostokset jäi sitten tekemättä. Olisko syynä ollut jatkuva jomotus hampaissa... Niin ja tytär osti 3 kerää Mamboa kaulaliinaa varten. Hän oli kuulemma hävittänyt minun akaisemmin neulomani pinkin kaulaliinan! No, jospa vaikka tänään kärsisi ottaa neuleen käteen. Takaraivossa jumpsuttaa kyllä vielä mukavasti, vaikka yhden Ibumaxin olen jo tänä aamuna niellyt!

Nyt huilaamaan!

perjantaina, tammikuuta 18, 2008

Pieni "valivali" -tuokio!

Ihan vaan pikaisesti päätin tulla purkautumaan tännekin. Nyt on meinaan pinna ihan jonkin verran kireällä. En muistakaan, että näin ongelmallista olisi vähään aikaan elämä ollutkaan.

Ihan ensiksi: jos minulla ei olisi poikaa, niin minun puolestani saisi koko miessukupuoli kuolla sukupuuttoon. En ymmärrä, miten miehille voi olla tuo raha niin v..tun tärkeätä, että voidaan jopa vaimolle aina muutaman viikon välein huomautella, että kun sinulla ei ole mitään! Ja asun hänen talossaan ja ajan hänen autollaan, vaikka auto onkin minun nimelläni!! Ehkä tulee yleistettyä, mutta kummasti tulee vaan mieleen, miten aika moni mies vaan puhuu, että minun auto, minun talo, minun rahat.

Ja kun yrittää vähän puolustautua, että kyllä siinä kauppakirjassa minunkin nimi on, niin saattaa jopa kuulla sellaisen lapsellisuuden, että ei sillä mitään merkitystä ole tai muuta vastaavaa. Tekis nyt tosiaankin mieli laittaa avioero vireille ja tehdä ositus, katsoa miten äijän käy rahojensa kanssa. Eli jos muuttaa toisen kotiin ja vaikka kuinka on ostanut siitä osan, niin ei se ole minun koti, vaan sen toisen! Voi #¤&%&¤#/%¤/!

Mutta kiusataan ukkoa sen verran, että lähden kohta viemään tytärtä kaupunkiin ja "ihan vaan pikkuisen" sitten hävitetäänkin rahaa. Mitäs väliä sillä on, kun se raha ei kerran ole minun eikä tämä talokaan ole minun! Ajattelin ostaa itselleni kannettavan ja tyttärelle, pojalle ja itselleni Mp3-soittimet tai i-podit. Riippuu nyt siitä, miten innostutaan. Mihinkään ei olis kyllä varaa isännän silmäleikkauksen takia, mutta voihan hän sen nyt sitten peruakin! Vähän olen kostonhimoinen, mutta kun on 20 vuotta tuota p-jaskaa kuunnellut, niin nyt meni hermot!

Sain eilen aloitettua kuitenkin puseron neulomisen. Vähän meinasi tulla taas ongelmia ohjeen kanssa, mutta hyvin se lähti edistymään. 100 grammaa lankaa tuli neulottua!

torstaina, tammikuuta 17, 2008

Pannualusta!

Eilen tuli sitten väkerrettyä kahvipussi-
pannualunen loppuun päänsärky- ja muiden ahdistus-
kohtauksien välissä.
Kuvasin pannualusen molemmilta puolin.

Jostain kumman syystä tuo alunen ei vaan kestä kunnolla kasassa!!!








Katja taisi neuvoa, että kannattaa silittää silitysraudalla, niin pussien alumiinipinnat ottavat kiinni ja näin se voisi kestää paremmin kasassa. Muistankohan väärin... Täytyy kokeilla tänään, kun näkyy muutenkin tuo silitettävien vaatteiden pino taas kasvavan. Yleensä harrastan vaatteiden silitystä sunnuntaisin, mutta viime sunnuntaina oli niin paljon lakanoita mankeloitavana, ettei enää kiinnostanut seistä pidempään kodinhoitohuoneessa.

Isäntä kertoi, kun tuli eilen illalla kuoroharjoituksista, että nyt on jotain sellaista tautia liikkeellä, missä koskee kovasti päähän. Taitaa olla minulla se tauti. Onneksi tänä aamuna ei enää kuin vähän tuntuu päässä. En ole tarvinnut edes särkylääkkeitä, mutta pääni kyllä muistan koko ajan! Jospa tänään jaksaisi ottaa jo puseroneuleen käteen, kun tuli kerran ne langatkin hommattua. Tai sitten alan tehdä jotain aivan muuta...

Valokuvia on helppo ottaa kaamoslampun valossa. Valoa riittää! Sen takia kuvat on nykyisin otettu samassa paikassa toimistohuoneen pöydän ääressä. Myöhemmin keväällä voi taas tulla jo vaihtelua! :-)

keskiviikkona, tammikuuta 16, 2008

Tämän väristä huivia minulla ei vielä olekaan...

Kun tuli tehtyä tuo "lupaus", että lankaa pitää kuluttaa 50 grammaa päivässä, niin kaivelinpa lankakätköistäni loput Red Heart Mozart color -langat ja neuloin vanhalla hyväksi havaitulla Ullaneuleen roosa-mallilla itselleni huivin. Ja kuvittelin käyttäväni kaiken langan: reilu 100 grammaa.











Tänä aamuna löytyi tuolin vierestä tuo pieni nyssäkkä, siinä on noin 10 grammaa lankaa. Koko huiviin ei enää hapsuja saa, mutta jos vaikka joka nurkkaan upottaisin nuo viimeiset... Vähän harmittaa...


Eilen oli mukava ilta Savonlinnassa. Opettelimme kahvipussien taittelua pannualusiksi Katjan ohjeiden mukaan. Vähän jäi homma kesken, kun taas suu kävi enemmän kuin kädet. Milloinkahan Pami oppisi sellaiseksi rauhalliseksi... Jostain kumman syystä aivan poislähtöä tehdessä, alkoi vihleksiä niskaa ja kun pääsin kotia, oli päänsärky jo aika voimissaan! Otin kaksi särkylääkettä ja vielä nukkumaan mennessäkin särki päätä! Minulla, jolla todella harvoin koskee päähän. Tänä aamuna vielä jomotteli ja otin yhden tabun. Nyt on vähän hömelö olo ja silmiä kirvelee. Olis vissiin suunnattava silmälääkäriin...

Isäntä teki rohkean ratkaisun (voi kuulemma vielä peruakin) ja aikoo mennä silmäleikkaukseen helmikuun alussa. Hänen on käytettävä jatkuvasti silmälaseja ja nyt on tullut mitta täyteen: kuulosuojaimet painaa sankoja, talvisin lasit huurtuvat navetalla ja muutenkin aiheuttavat ongelmia likaantumisineen ja maanviljelijöille ei suositella jatkuvaa piilolasien käyttöä pölyisten töiden vuoksi. Leikkaus kuulostaa kauhealta, mutta ei kestä nykyisin kuin hetken ja sitten lasiongelmat poistuvat. Toivottavasti. Jospa hänellä päänsärkylääkkeidenkin syönti vähenisi!

Tänään on varmaan pidettävä välipäivä neulomisesta, että saa tuon pään kuntoon. Jos aloittaisi vaikka kirppistavaroiden kokoamisen jälleen kerran. Milloinkahan minä vaan veisin ne tavarat... Pahimmassa tapauksessa ne pussit ja laatikot löytyvät ensi kesänä aitasta...

Lopuksi Positiivareilta lainattua:
VASTAPAINOA

Rakas äiti ja isä; Kirjoitan tämän kirjeen koulun
paperille, koska omat kirjepaperini tuhoutuivat
tulipalossa. Pääsin toissapäivänä pois sairaalasta
ja muutin asumaan poikaystäväni luokse. Ensi
keväänä teistä tulee isovanhempia.

Rakkain terveisin tyttärenne Pirjo

P.s. Mikään edellä mainituista ei ole totta, mutta
yksikään joulukuun tenteistä ei mennyt lävitse.

tiistaina, tammikuuta 15, 2008

Ihmisten älykkyys?

Siivoilin tuossa sähköpostejani, niin löytyipä tällainen: 

Siinä tapauksessa ettet ole vielä vakuuttunut siitä,
että ihminen on tuomittu tyhmyyteen, tässä on
muutama esimerkki.

Ohjeet ovat aitoja,kulutustavaroissa nähtyjä.

Hiustenkuivaajassa:
''Älä käytä nukkuessa.''
(Se onkin ainut aika jolloin laitan hiuksiani.)

Saippuapalassa:
''Ohjeet: käytä kuten tavallista saippuaa.''
(Eli?)

Sipsipussissa:
''Voit olla voittaja! Ei ostopakkoa.
Ohjeet pussin sisällä.''

(Myymälävarkaan erikoinen)

Pakaste-valmisruoka-annoksessa:
''Tarjoiluehdotus: sulata.''
(siis ''ihan vaan'' ehdotus)

Silitysraudan pakkauksessa:
''Älä silitä vaatteita päälläsi.''
(Mutta eikö se säästäisi paljon aikaa?)

Tiramisu-jälkiruuan POHJASSA:
''Älä käännä ylösalaisin.''
(Liian myöhäistä...)

Nukahtamislääkkeessä:
''Varoitus: saattaa aiheuttaa uneliaisuutta.''
(Toivoa sopii)

Uunivanukkaassa:
''Tuote on kuuma lämmityksen jälkeen.''
(eikös se yö seuraa päivää?)

Maapähkinöissä:
''Varoitus: tuote sisältää pähkinää.''
(Kuka oli näin fiksu?!!)

Lasten yskänlääkkeessä:
''Älä aja autoa tai käytä muita koneita.''
(Liikenneonnettomuuksia voitaisiinkin vähentää rutkasti,
kun saataisiin
kaikki ne 5-vuotiaat
hurjapäät pois ratista)

Lentokoneessa tarjoiltavan maapähkinäpussin kyljessä:
''Ohjeet: avaa pussi, syö pähkinät.''
(3. Lennä Deltaa.)

Useimmissa jouluvaloissa:
''Vain sisä- ja ulkokäyttöön.''
(Ja muita vaihtoehtoja on?)

Lapsen Supermies-asussa:
''Tämä puku ei mahdollista lentämistä.''
(No tästä nyt ei voi yhtiötä syyttää.)

Japanilaisessa tehosekoittimessa:
''Ei saa käyttää siihen toiseen tarkoitukseen.''
(Nyt nimittäin heräsi uteliaisuus, täytyy tunnustaa.)

Ruotsalaisessa moottorisahassa:
''Älä yritä pysäyttää sahaa käsilläsi.''
(Onko sellaista tapahtunut paljonkin?!!)

sunnuntaina, tammikuuta 13, 2008

Palkintoja ja valmista!

Sain tällaisen Kirsiltä:

Kiitos paljon!

Säännöt: "Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times."

Käännös: "Jaa palkinto eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogit tuovat sinulle hyvää mieltä ja inspiraatiota ja tekevät elosi blogistaniassa onnelliseksi. Ilmoita palkinnosta heille kommentilla, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja."


Suosikkilistallani on monia kymmeniä blogeja, joissa pyrin käymään aina päivityksien jälkeen. Välillä innostun kommentoimaan ahkeramminkin, välillä laiskottelen. Nyt en jaksa keksiä, kenelle laittaisin tuon tunnustuksen eteenpäin, mutta kaikille bloggaajillehan se kuuluisi. Katsotaan, saanko jonkinlaista listaa aikaiseksi!

Ja sitten valmistuneita. Tämä valmistui kyllä jo perjantaina, mutta en saanut aikaisemmin kuvaa otettua. Eli kaulaliina Jenga-langasta, ohje langan vyötteessä. Tyttärelle kaulaliina kelpasi ja minustakin siitä tuli ihan kiva, vaikka onkin noin yksinkertainen. Lankaa meni 100 g.


perjantaina, tammikuuta 11, 2008

Ja kilo lankaa...

Tässäpäs tämä Novitan Jenga-langasta tehty torkkupeitto. Idean sain syksyn Novita-lehdestä (2007) ja koska paikallinen Tokmanni möi juuri tuota lankaa tarjouksessa, niin torkkupeitto oli saatava, vaikkei ollut niin tarvettakaan...

Koska ostin lankaa 1100 g, niin aloitin tekemään Jenga-vyötteen mukaista kaulaliinaa tupsuineen. Siihen menee ohjeen mukaan tuo loput 100 g.

Ainakin tässä vaiheessa olen reilussa 50 g/pv vauhdissa, mutta kohta on aloitettava ristipistotyöt ja virkkaamisetkin. Ja eilen tuli ostettua lisää lankaa... Mutta siitä joskus myöhemmin, kun tulee valmiita töitä kuvattavaksi, jos tulee...!

Muuten, olen löytänyt aamujeni ratoksi ja neuleajaksi uuden ohjelman, tai siis vanhan: Bill Cosby -showta näytetään KinoTv:llä joka aamu kello 10. Ihana sarja! Tulle ihanat nuoruusajat mieleen, kun tuota sarjaa aikoinaan katselin.

Niin ja anteeksi taas etukäteen, jos tulee haamupäivityksiä: tässä virittelen blogipohjaa hiukan! Yritän kyllä olla tekemättä haamupäivityksiä. Nytkin on aikaa reilu tunti muokata ennen kuin päivitys näkyy listoilla.

keskiviikkona, tammikuuta 09, 2008

Minua ei saa laskea Lidliin....

Eilinen Savonlinnan neule- ja käsityötapaaminen sitten peruuntui, mutta minä olin kuitenkin kaupungissa, kun oli muitakin asioita. Rahathan siellä tietysti meni. Tulin siihen tulokseen, että kyllä se on perheen kanssa parempi kierrellä kauppoja, he eivät anna minun ostella mitään "turhuutta ja tarpeetonta". Jopa lapset ovat niin nuukia, että ilmoittavat aina minulle, että et osta! Vieläkin minä ihmettelen, miten olenkaan noin nuukat lapset kasvattanut, vai onkohan isä siihen "syyllinen"! :-)

Niin, Lidlissä piti tietysti käydä, ihan sen takia, että oli kolme tyhjää limpparipulloa palautettava... Olihan sinne muutakin asiaa: pikkulinnut lauloivat, että siellä olisi halpaa lankaa! Olihan siellä ja pitihän sitä ostaa paketti virkkauslankaa ja pari pakettia efektilankaa. Villalangat jätin nyt ostamatta ja ne virkkauslangat, joissa kimalteli! Ja sitten ostin sen, mistä olen jo kesästä lähtien haaveillut: laminointikoneen! En vielä tiedä, mitä sillä teen, mutta olen vain aina halunnut sellaisen! No, on minulla sille käyttöäkin, mutta siitä sitten, kunhan ennätän "leikkiä" koneen kanssa ensin. En ole vielä uskaltanut purkaa sitä pois paketistakaan, kun tänään on taas tiedossa pientä sutinaa. Eli ei malta keskittyä uusiin askarteluihin.

Kuulemma kohta tulee vieraita ja uuniakin on lämmitettävä, joten tämä tässä tällä kertaa.

tiistaina, tammikuuta 08, 2008

Nyt se nurmikko...

Tässäpä nämä "nurmikkokuvat" nyt sitten on. Minusta ainakin näyttää paremmalta tuo vihreä tuolla kukkien välissä (joo, tuo on kuivakukka -asetelma) kuin pelkkä levy. Vähän kapoinen tuosta tuli, mutta en jaksa nyt uuttakaan neuloa, joten menköön noin.














Vasikat tulivat sitten eilen illalla kello yhdeksän jälkeen nälkäisinä kuin mitkä. Etenkin eräs Ylermi huuteli karsinassa kovasti sapuskaa. Nälkäiset vasikat, kun niitä on yli 20, eivät ole mitenkään miellyttäviä: ne syövät ja purevat haalarit, kumpparit, kädet ja töykkivät kovilla otsillaan. Onneksi ne rauhoittuvat sitten aikaa myöten, kun huomaavat, mistä tutista sitä sapuskaa saakaan.

Isäntä "asustaa" tämän päivän poikien kanssa navetassa opettaen ruokapaikan. Alussa on muutaman kerran opastettava automaatille syömään, mutta varmaan jo huomenna jokainen osaa käydä syömässä silloin, kun nälättää. Minä lähden kohta Savonlinnaan neule- ja käsityötapaamiseen. On lähdettävä jo hyvissä ajoin, kun on taas kaupunkiin asioita. Lupasin käydä kirjastossakin etsimässä pojalle Metallican kappaleiden nuotteja.

maanantaina, tammikuuta 07, 2008

Lihapullatkin löytyi...

Heh, otsikko kertoo - ei ainakaan kovin paljon siitä, mitä kirjoittelen tänne. No, sen verran, että tein jouluksi lihapullia, sitten ne "hävisivät" jonnekin pakastimen uumeniin ja tänä aamuna tein vähän töitä, että löytäisin ne iltaruoaksi. Lisukkeeksi aion tehdä perunamuussia.

Mutta viikonlopun jutut: oltiin Tahkolla koko perhe. Miehet laskettelivat ja minä yritin pitää jonkinlaista seuraa tyttärelle, joka ei olisi halunnut olla meidän mukana. No, tulipa jälleen päätettyä, että nyt en lähde enää teinien kanssa lomailemaan. Helpommalla pääsee kotona. Kun olimme ns. omassa mökkiosakkeessa, joka on meillä joka 6. viikko, niin ruoanlaitoksi ja siivoamiseksihan se minun loma jälleen lipsahti. Ei vaan hennonnut käydä ravintolassa syömässä kuin kerran. Ja tytär halusi tietenkin syödä mökillä. Jostain kumman syystä olen kasvattanut todella nuukan tyttären!! :-) Luin jostain, että suomalaiset käyvät noin 3 kertaa viikossa ravintolassa syömässä. Minä käyn nykyisin saman verran noin puolessa vuodessa. Onneksi pidän jonkin verran ruoanlaitosta. Etenkin silloin, kun voi itse säveltää sapuskat.

Niin, mutta sain minä jotain aikaankin. Tein ns. ruohoa! Siis olen tehnyt jo aikaisemmin neuloen SandnesGarn Funnysta pääsiäisruohot meidän pöydille ja ikkunoiden väliin. Nyt keksin neuloa samanlaista salin kukkapöydälle, kun jostain kumman syystä muuten petsatun kukkapöydän taso on lastulevyä! Ja minusta se näyttää rumalta kukkien välissä. Nyt ruoho on pingottumassa, vähän pelkään, että tulikohan siitä liian pieni. No, sitten siitä tulee hyvä kaulaliina.

Kuvan laitan vasta huomenna! Samalla, kun neuloin ruohoa (siis ainaoikein) mietin, että jos joka päivä neuloo 50 g, niin vuodessahan siitä tulisi huikeat reilu 18 kiloa lankaa. Silloin jo saisin ostaa tänä vuonna huoletta uuttakin lankaa. Lankavarastonihan on nyt vain 12 kiloa. Joo, toiveajattelua. Ruohoon meni kuitenkin 150 grammaa ja useampi sata grammaa on mennyt jo virkattuun torkkupeittoon, jota teen Jenga-langasta. Siihenhän uppoaakin kilo lankaa!

Mutta ennen kuin aivan innostun, niin lähdenpä tekemään ruokaa ja viemään poikaa kitaratunnille. Tänään pitäisi vielä taloon tulla 22 uutta poikaa! Eli uudet ternivasikathan ne jälleen saapuvat! Muutama päivä taas pientä hulinaa...
Löysinpäs tämän pääsiäisruohokuvan vielä tänne loppuun. Tämä kuva oli eri paikassa kuin minun muut kuvani!

torstaina, tammikuuta 03, 2008

Jopas, jopas!

Alkaahan sitä valmistakin tulla, kun oikein tanakasti istuu telkkarin edessä! Kaverille tein toisen salomoninsolmuhuivin. Tämän lankoja en ole mihinkään laittanut. Sain häneltä kerän lankaa (50 g) ja kokonaan se meni; lopputulos on siis nolla grammaa lankaa. Nämä huivit olivat ns. tilaustöitä. Tein niin, että kun kerä näytti suht pieneltä, kerin sen virkkauspuolelta lähtien ja ns. loppupäästä otin hapsut. Sen jälkeen kerin jälleen ja jatkoin virkkaamista niin kauan kuin kerää riitti. Oliko riittävän sekavasti selitetty!? :-) Lankana Kitten Mohair ja muunnellut salomoninsolmut. Ohje löytyy mm. täältä Jouluruusu-huivin nimellä. Linkki johtaa Kauhavan Kangas-Aittaan.


keskiviikkona, tammikuuta 02, 2008

Vähän meinaa tökkiä...

...tämä uuden vuoden aloitus, mutta eiköhän tämä tästä. Tänään oli ihan suht kiva päivä, kun meillä oli lomarenkaan kokous. Tarkoittaa siis sitä, että suunnitellaan, milloin lomittaja tulee meille ja milloin menee kolmelle muulle tilalle lomittamaan. Meillä vain isäntä on lomansaaja ja hänellä on nyt tänä vuonna huikeat 25 lomapäivää. Työpäiviä ei jääkään kuin 340. Minulla ei lomaoikeutta, kun en ole anonut! Ja en ole anonut, koska minun päiviini lomittajan läsnäolo ei vaikuta käytännössä mitenkään. Minä juoksen aina siellä, missä minua tarvitaan.

Kaverille teen salomoninsolmuhuivia, mutta jostain kumman syystä en saa noinkaan nopeaa työtä valmiiksi. Johtuu ehkä siitä, ettei nyt ole malttanut oikein keskittyä mihinkään. Tämän hetken innostus on kerätä ympäri taloa kirpputoritavaraa. Suunnittelin myös myyväni lankoja pois, että vihdoin pääsisin ns. uutuuslankojen kimppuun. Tuntuu, ettei henno ostaa uusia, kun entisiäkin on, mutta entisetkään eivät kulu sitten mihinkään. Tai kuluishan ne, jos jotain tekisi niistä...

Ja sitten poikkeus vahvistaa säännön: Novitan Jengaa tuli ostettua vielä uudenvuodenaattona ihan kivasti: 1100 g. Ostin nuo langat virkatakseni niistä torkkupeiton (ja kun sain halavalla).

Eli ei mitään kummoista tällä kertaa, mutta päivitin samalla tuon langankulutustaulukon. Itselleni oli yllätys, kuinka paljon olin kuitenkin lankaa käyttänyt vuoden aikana. Ostopuoli ei ollut niinkään yllätys... :-) Siis vähän mietin, onkohan tämä kallis harrastus, vai ei... Lisäksi kun tulee hommattua noita virkkauslankoja ja kirjoja! Välillä on käynyt mielessä jaksanko pitää tuota langankulutuspäiväkirjaakaan, kun välillä se meinaa stressata. Miinuspuoli on aina niin paljon pienempi :-). Tehtyjä töitä en jaksa luetella.