Lissee kuvia Matteiralta!

Tein savolaisuustestin: oun ehta savolaenen!

Mutta sitten lisää kuvia Madeiralta. Ihan ensin osa tuliaisistani. Madeiralla on joskus ollut lammas- ja käsityökulttuuri voimissaan, mutta eroosion pelon vuoksi lampaat ovat saarelta hävinneet (lue: pakko hävittää), koska niitä ei voinut enää laiduntaa vuoren rinteillä. Kuitenkin suosituimpia tuliaisjuttuja ovat nuo pontsot ja paimentolaispipot. Ostin ihan - vois sanoa - huvikseni malliksi! Ostin myös noita ihania olkikattotaloservettejä ja keräilin rannalta kiviä (isäntä ei ymmärtänyt....höh...:-). Lisäksi ostin kirjan Madeirasta. Yleensä en hirveästi matkamuistoja ostele, mutta kirjan ostan aina paikastaan. Niissä on sen verran hyviä kuvia ja muutenkin kerrottu kohteesta enemmän.
Kasvipuutarha

Tänne pakotin perheen mukaan. Ja loppujen lopuksi viihtyivät, vaikka olikin vaikea saada etenkin poika S "planttuja" katsomaan.


Näkymiä puutarhasta alaspäin. Noihin teihin ja tunneleihin on saatu EU:lta monta rahaa!!!

Pitäisköhän meidänkin viisi tuijaa muotoilla noin... hmmm...
Ja näitä oli hauska katsella. Puutarhassa oli paljon papukaijoja. Oli vaan vähän hankala kuvata, kun oli niin tiheäverkkoisissa häkeissä. Vähän kyllä tuli surku noita lintuja....

Ja kivirannalta

Siis keräsin siksi kolme kiveä (olisin ottanut enemmänkin, mutta perhe ei antanut, höh), että laittelen sitten servettejä noiden päälle. Hassuinta oli, kun näin tuon idean käytetyn lentokentän matkamuistomyymälässä!
Kiveä, kiveä, kiveä.... Eli ei hiekkarantoja.

Ja Madeiralla kun ollaan, madeiraviiniä tarjoiltiin joka käänteessä.
Kaupungin jouluvalot!!!!

Ja kun olen aina niin innostunut noista plantuista (poika käyttää tuota sanaa) piti lentokentällä vielä ottaa kuva kukkivasta aloe verasta. Ihanat kukat.

Parempiakin kuvia olisi ollut, mutta niissä on joku perheenjäsen aina mukana, joten en viitsinyt niitä tänne laittaa. Ja todella suosittelen Madeiralla käyntiä. Meille ainakin sattui niin mahtavat säätkin, ettei paremmasta väliä!

Neulottukin on sitkeästi. Äskenkin noita kuvia ladatessani sain kaulahuiviin melkein kymmenen kerrosta!

Ja nyt Housea katsomaan.

Madeiralta!

Laitan nyt kuvia Madeiralta. Lisää tulee, kun maltan taas kuvia viritellä tänne. Kuvani ovat meinaan sen verran suuria, että lataus on hitaanpuoleista!

Saarikierrokselta

Ihan korkeimmalta kohdalta ei saatu kuvia, kun oltiin niin pilvessä, mutta korkealla käytiin!

Nämä olkikattotalot olivat aivan ihania. Jossain talossa vielä asuttiinkin, mutta tämä oli vain "näytetalo".


Ainut kirkko, johon sain muun perheen mukaan sisälle. Yhdessä museossakin käytiin, mutta ei viivytty pitkään...
Maailman toiseksi korkeimmalla kallioniemekkeellä. Cabo Girão, 580 metriä korkea.

Levada-vaelluksella

Levadat ovat siis kastelukanavia, jonka vierellä kulkee polku. Lähemmäs kilometrin korkeudella tässäkin vaellettiin. Me käveltiin ns. keskivaikea levada eli matkaa oli noin 10 km ja vaellus oli melkeinpä metsän keskellä. Levadoja on erilaisia, jokaiselle löytyy kyllä sopiva!





Joissain paikoissa oli ihan kaiteet, kun polku oli niin kapea ja alas on pitkä matka!
Funchal

Eli lomammehan oli ns. kaupunkiloma. Hiekkarantoja ei lähellä ollut. Seuraavalla kerralla laitan kuvia kunnon kivirannasta!


Hotellihuoneen parvekkeelta. Asuimme 9. kerroksessa.
Jatkuu myöhemmin...

Lokakuun sny-paketti ja muutakin...

Lokakuun sny-paketti

No niin, nyt vihdoin sain otettua kuvan lokakuisesta snyyni lähettämästä paketista. Paketissa oli 3 kerää sinisenlilahtavaa SandnesGarn Alfa-lankaa ja puikonpäänallet. Siis en todellakaan ole aivan varma tuosta langan väristä, kun joka kerran kun katson sitä, väri muuttuu silmissäni. Aivan ihanan oloista se kyllä on, monta suunnitelmaa on jo mielessä, mutta en ole vielä päättänyt, mitä teen tuosta langasta. Ja tuo kortti on aivan ihana! Kiitos Sny vielä kerran!


Madeirasta

Suosittelen lämpimästi lomakohteeksi, mutta kuntoa pitää olla! Saari on niin mäkinen, että jos kävellen meinaa liikkua, niin korkokengät voi jättää huoletta kotia. Parina iltana laitoin "nappaskengät" jalkaan, kun käytiin lähiravintolassa syömässä :-)

Saarelta tuli otettua 422 kuvaa, joten pientä valkkaamista on, mitä tänne esille laitan, mutta yhden kuvan haluan jo esitellä. Saarella kukki juuri afrikkalaiset tulppaanipuut. Aivan ihania! Tämä kuva on melkeinpä Funchalin keskustasta. (Napsauta kuvaa, saat isomman!)

Yritän etsiskellä vielä edustavia kuvia levada-vaellukselta (10 km, ja jaksoin :-)), saarikierrokselta (käytiin 1600 metrin korkeudessa, välillä pelotti...), kasvipuutarhasta jne.

Wallun mieliksi

Tänään kävin hammaslääkärissä sitten näyttämässä tuota ongelmahammastani. Lekuri vähän sitä pienensi, ettei purressa ota alahampaisiin kiinni. Kipu johtuu tulehduksesta, joten antibioottikuurihan sieltä tuli. Ensi maanantaina sitten lähtee koko hammas. Ihanaa! Kyllä sen kanssa on teluttukin yli 20 vuotta. Silloin siihen tehtiin juurihoito ja laitettiin kruunu. Paikka siinä ei vaan kestänyt, joten olen paikkuuttanut samaisen hampaan varmaan kymmeneen kertaan. Kallis hammas on, mutta niin paljon aiheuttanut kipua ja harmia, että lähteköön. Onneksi ei ole kovin näkyvällä paikalla. Muuten siihen voisikin laitattaa kultahampaan :-)

Joo, mutta samaisella reissulla kävin ruokakaupassa ja sieltä löytyi tuollainen ihana porsas Wallulle! Siis tuo on lemmikkieläimen lelu. En vaan meinannut ensin hennota antaa sitä, mutta poika S sitten vei sen koiralle. Tuo possu on meinaan siitä ihana, ettei se suinkaan vingu vaan se RÖHKII! Isäntä säikähti eka kerralla, kun luuli sen vinkuvan, kun painaa mahasta ja sika sanoikin matalasti "röh" :-).
Mutta tässä näin taas pikaisesti. Neulottukin on, mutta valmista ei vaan meinaa tulla. Teen Ilun langasta ja se on niin ohkaista, että neulominen on hidasta. Tai eihän se ole valmistunut, kun pidin viikon loman myös neulomisesta. Madeiralla minulla ei ollut käsityötä mukana ja täytyy myöntää, että hyvää se tekikin hartioille. Vaikka toisaalta välillä oli käsityötä ikävä!

Terveisiä Madeiralta!

Viime yönä tultiin takaisin kotia Madeiran auringon alta - oli todella mahtavat säät. Vähän piti nahkaakin polttaa! Tänään kävin sitten töissä pyörähtämässä ja nyt odotan huomista aamua, että pääsen kipuilevan hampaani kanssa lääkäriin. Se samainen hammas, joka piti ottaa pois kesällä, mutta en uskaltanut poistattaa sitä silloin, alkoi jo pari viikkoa sitten oireilla ja nyt se tuntuu niin paljon, ettei syödä pysty. Se on taas ihan hyvä, kun viikon ravinteliruoan jälkeen ei meinaa housut mahtua jalkaan...

No, reissu oli sekä mukava että raskas. Kahden vilkkaan teinarin kanssa lomaillessa ei löhöilystä ja nukkumisesta paljon tule mitään. Tytär jo tirahtikin minulle yksi päivä, että ei lomalla nukuta, kotonakin voi nukkua! Heh, juu-u, maalaistalossa nukutaankin päivät pitkät... :-)

Valitettavasti en nyt jaksa tämän enempää kirjoitella. Menen seuraavan kerran töihin ihan paikan päälle vasta torstaina, joten varmaan tässä parin päivän sisällä ilmestyy kuvia ja muuta kertoilua.

En jaksanut kahlata 600 päivitystä lävitse, joten merkkasin kaikki kerralla luetuksi, mutta palailen jälleen pikkuhiljaa päiväjärjestykseen...

Kiitos snylle!

Koska en ole aivan varma, ennätänkö huomenna kiitokseni bloggaamaan, laitan tähän etukäteiskiitokset. Eli paketti on postissa, mutta haen sen vasta huomenna ja saman tien lähdemme lomalle, joten nyt kiittelen!

Minä inhoan sanaa kiire, mutta nyt on ihan tosi ollut niin paljon tekemistä, ettei oikein tiedä mihin päin ratkeaisi. Vaan paljon on hyvääkin tapahtunut, joten ei tämä nyt aivan mahdottomuuksiin suinkaan ole mennyt! Ja loppujen lopuksi tämä on nyt tätä ja huomenna voi asiat olla jo aivan toisin :-)

Oli synkkä ja pimeä yö...

... ja siihen se olis jäänytkin, ellei olisi ollut Sisua.

Nyt minä alan epäillä minun aivotoimintaani erittäin rajusti! Minulla on koko aamun pyörinyt nuo lauseet mielessä! No, päivä on kyllä alkanut tosi synkällä säällä, mutta en ymmärrä, miksi minulla pyörii tuo Sisu-mainos päässä...

Muutenkin olen alkanut näkemään taas unia yöllä. Minä näen niitä yleensä erittäin harvoin, mutta nyt alkaa tuntua, ettei öisin ole edes nukkunut, kun tapahtumia on ollut niin paljon :-).

Kaipa se tästä rauhoittuu.

Juu, ajattelin vaan blogata ja lisäillä tähän vähän kiitoksia kommenteista, joita on tullut. Tuo englanninkielinen nimi on aivan ihana. Pitäisköhän sitä ruvetakin käyttämään. Kiitos, Leena!

Katsoin Pariisin Varpunen -elokuvan sunnuntaina ja se todella oli mielenkiintoinen. Ainut vaan, kun "erehdyin" neulomaan samalla, niin vähän meinasin välillä tippua, kun ei tuo ranksan kieli oikein taivu minulla.... (En osaa muuta kuin sen "söteemin"). Englantilaiset elokuvat on siitä parempia, ettei tarvitse ihan koko aikaa tuijottaa tekstitystä.

Itse tykkään tosi paljon Shoppaaja-kirjoista just sen huumorin ja keveyden takia. Joskus vaan ärsyttää se päähenkilön koheltaminen. Mutta kuuluu asiaan... Kukapa meistä ei kokoaikaa koheltaisi? Jotkut väittää, että järkeviäkin ihmisiä olemassa... En usko :-)

Mutta nyt vähän töiskentelemään. Tänään on kotipäivä, mutta palkkatöitä on silti vähän katseltava ja pari työpuhelua soitettava. Ja kai tässä olis taas siivoiltava, että todellakin voisi yrittää lomailla ensi viikon. Onhan minulla nyt tuo TET-harjoittelija talossa. Ainut vaan, että hän väittää olevansa isännän harjoittelija. No, kyllä minä kuitenkin hänet komennan hommiin jos toisiin tai ei tipu ruokaa.... :-)

Nyt en taida jaksaa etsiä kuvia tähän postaukseen. Jos hartiat antaa myöden yritän sitkeästi neuloa tänäänkin (ollaan pojan kanssa sovittu yhden elokuvan katsomisesta). Siinä yhdessä mainoksessa mainostetaan OPH Nordican hierontalaitetta. Toiskohan joulupukki vaikka sellaisen... Onko kellään kokemusta?

Meemeillään nyt...

Tää on ollut aika monessa blogissa, joten laitanpa omatkin juttuni tähän. Nyt on meinaan huusholli sen verran sekaisin, että pakko "istua kiireemmäksi ajaksi". Ei mitään sen vakavampaa, ja oikeastaan asioille ei voi kuin nauraa...

5 asiaa pakastimessani
- jauhelihaa
- suikalelihaa
- merimiespihviä
- fileitä ja sisäpaistia
- hiukan marjoja

5 asiaa vaatekomerossani
- vaatteita
- vaatteita
- vaatteita
- vaatteita
- ja kenkiä... :-)

5 asiaa autossani
- tuoksupussi takaikkunalla koristeena, monta vuotta vanha: ei varmaan tuoksu enää, muuten kaunis
- muutama cd
- taitaa olla yksi sateenvarjo
- rekisteriote
- parkkikiekko, jota muuten käytän käytännössä aina, kun parkkeeraan, vaikkei tarvitsisikaan. Nimim. pari pysäköintisakkoa saanut, kun en ole käyttänyt, kun olen luullut, ettei sitä tarvita!

5 asiaa käsilaukussani
- rahapussi
- kukkaro, jossa huulipunia ja huulirasva. Huulipuniakin on nykyisin kolme!
- kauppakärryjä varten poletti, jonka sain kun ostin kissanruokaa. Edellinen "lehmienrehupoletti" hävisi, snifff!
- kuitteja
- kynsiviila tai kynsileikkurit (aina lohkeaa kynnet, kun on reissussa!)

Ja tämähän on siis kiertävä juttu, joten ota matkaan! :-)

CRAFT magazine-blogi

Olen tilannut tuon blogin ja siellä on ollut aivan ihania ohjeita. Ja tässä yksi, joka iski taas! Voi, kun ennättäisi tehdä

Aivan ihana ohje

Olenpa muuten neulonutkin, mutta siitä sitten joskus, nyt ruoanlaittoon tai oikeastaan on laitettava astiat pöytään ja ruoka pois uunista :-)

Sellaista sunnuntaipäivää...

Yleistä natinaa

Koska olen päättänyt olla valittamatta tämän hetkistä olotilaa ja yleensäkään, en kerro, että olen aivan tajuttoman väsynyt, mulla on aivan liikaa töitä, minä en ennätä tekemään käsitöitä, minulla on hartiat ihan jumissa ja minua väsyttää! En kerro ainakaan sitä, että väsyttää... :-)

No, eipä tämä elo valittamalla tosiaan parane. Eilen meinasi kyllä mennä hermo, kun hoksasin, että olisin joutunut koko huushollin siivoamaan yksin. Ja pakko oli vähän siivota, kun lattiat oli hiekkaa täynnä (mäntyinen lakkalattia tykkää!), kun ei olla siivottu valovuosiin (ja meillä ei liioitella yhtään! :-))No, mies sitten muutti hiukan suunnitelmiaan, että poika ennätti imuroimaan (menivät sen jälkeen navetalle remonttihommiin) ja tytärkin tuli kotia kahden jälkeen auttamaan. Neiti E:llä oli avoimien ovien -päivä koululla. Minun ei onneksi tarvinnut mennä työpaikalleni eilen. Tunnit tahtoo paukkua muutenkin yli. Eli sain siivottua, pyykättyä, laitettua ruokaa ym.

Pientä säpinää aiheuttaa vielä se, että huomenna on pojalla kitaraesiintyminen siihen aikaan, että todella joudutaan miettimään, miten saadaan poika sinne ja sieltä pois. Tuo minun Volvoin kun ei sentään lennä 100 km hetkessä ja minulla on huomenna työpäivä. Sen lisäksi siskoni tulee käymään huomenillalla. Lisäksi poika on nyt isänsä kanssa kirkossa, kun ensi kesänä olis taas rippijuhlat.

Ja navetalla on kuulemma kaksi vasikkaa kipeänä. No, niiden takia isäntä jättää huomisen kokouksensa väliin. Oli oikeastaan tyytyväinen, että sai syyn olla sieltä pois. Ennättää huomenna käydä peltohommissakin. Minunkin pitäisi nyt olla suunnittelemassa ruokia, kun poika puolestaan jää ensi viikoksi kotiin TET-harjoitteluun. Ja keskiviikkona on kampaaja.

Ai, miksikö tämä sutina. Kun tarkoitus olisi olla seuraavalla viikolla syysLOMALLA!!! Nyt täytyy sanoa, että onneksi minulla ei ole maanantain jälkeen tulevalla viikolla opetustunteja, mutta omaa koulutusta kylläkin. Minä kyllä tykkään työstäni, mutta tuntien valmistelu vie aikaa.... Olen lohdutellut itseäni, että ensi vuonna osaan jo paljon paremmin ja materiaalia on sitten valmiina jo paaaaljon enemmän. Ainut vaan, etten tiedä, jatkuuko työt ensi syksynä!


Elokuvia! Jes! Ennätinpäs katsomaan

Eilen sentään ennätin katsomaan yllättävän hyvän Jim Carreyn elokuvan "Taalat taskuun, Dick ja Jane". Yleensä en pidä kovinkaan paljon Carreyn elokuvista, mutta tuossa hän oli kutakuinkin "normaali". Tuo elokuvahan tuli jo viime sunnuntaina ja laitettiin se tallennukselle, kun en jaksanut sitä silloin katsoa. Tänään yritän vielä katsoa Edit Piaf-Pariisin varpunen (olikohan se noin elokuvan nimi), jos ei mene hirveästi aikaa tuntien valmistelussa. Se David Schwimmerin elokuva (en muista nimeä, musta komedia kuitenkin), josta viimeksi mainitsin, oli myös ihan katsottava.

Ei tule kyllä nyt elokuvienkaan aikaan tehtyä mitään, kun tosiaankin hartiat meinaa mennä aikaslailla jumiin. Ei auta jumppaamisetkaan. Ja tietokoneella istuminenhan auttaa tietysti asiaa...

Ja ennätin lukemaankin...

Hitaasti, mutta varmasti luin Nora Robertsin kirjan Musta ruusu. Oli se ihan hyvä, vaikka yliluonnolliset jutut ei minuun oikein iskekään. Ihan sellaista tavallista taattua Nora Robertsia, jota lukiessa iltaisin, sain hyvin unen päästä kiinni. Ihan kuin minulla olisi nukahtamisvaikeuksia. Niitä ei todellakaan ole, koska olen toivottoman iltauninen ollut aina, mutta aamulla olen vähän turhan aikaisin hereillä. Eli yöunet ovat viime aikoina olleet noin 5-6 tuntisia, vaikka olis mahdollista nukkua se 7-8 tuntiakin. Hei, siksiköhän olen ollutkin niin väsynyt... :-)

Nyt aloitin lukemaan lempparikirjailijani kirjaa. Eli pidän todella paljon Sophie Kinsellan huumoripitoisista Himoshoppaaja -kirjoista. Nyt aloitin Himoshoppaaja vierailla mailla -kirjan.

Ihan pihalla

Eli kun aurinko paistaa taidan lähteä pihalle vähän puuhastelemaan. Pojalle on kyllä annettu tehtäväksi ensi viikon aikaan ajella perennat alas. Mutta olishan sitä muuten pihaa siivoiltava.

Näin meillä haravoidaan lehtiä... (kuva viime viikonlopulta)
Ja näin oli taas käynyt yhdelle omenapuulle. Voi vitsi! Ensi keväänä on istutettava pari omenapuuta tilalle. Jäi tuosta nyt sentää puolet jäljelle ja siinäkin on kivasti omenoita....

Blogit olen ennättänyt viime aikoina selaamaan siten, että otan Google-syötteenlukijasta "kaikki otsikot" ja selaan ne lävitse. Todella hyvä juttu ja nopea!

Tänäpänäpäivänä!

Äitini käytti tuota tänäpänäpäivänä -sanaa ja minusta se oli pienenä tyttönä niin mukava, että aloitin sillä erään aineeni. Ja opettajan mielestä se ei ollut kunnon sana, höh!

No, tänään kuitenkin minun pitäisi valmistella tulevia oppitunteja. Joo, ehkä ne valmistuvat jossain vaiheessa ja onhan päivä vielä huomennakin... Juu, torstaina pitäis kaiken olla valmiina.

Tänään pitäisi myös hakea puolukoita, joita kaveri on minulle sankollisen kerännyt. Jostain kumman syystä itse en vaan ole ennättänyt metsään riittävän pitkäksi aikaa vaeltelemaan!

Tänään pitäisi myös saada vihdoin tuo pistos oikean lapaluun alta laukeamaan. On koskenut jo pari päivää. Mistä nuo pistokset oikein tulee? Välillä menee aikoja, ettei mitään, sitten niitä on jatkuvasti. Eikä näytä jumpat ym. auttavan. Pikemminkin, kun on aina vähän jännityksessä, niin niitä ei tule! Siis ajakaamme autolla, istukaamme tietokoneella, neulokaamme huonossa asennossa...

Tänään myös pitäisi katsoa vihdoin yksi elokuva KOKONAAN! On jo Canalilta valittu David Schwimmerin elokuva. En tiedä, onko hyvä, mutta kohta alkaa...

Ja tänään pitäisi kehitellä mukava, ilmava huivin ohje Ilun lankoihin. Aloitin jo yhtä, mutta purkuun menee.

Mitäs vielä pitäisikään tänään tehdä, muuta kuin siivota, pestä pyykkiä ja kai tuolla pihallakin pitäisi jatkaa syyshommia.

Ja tänään en kyllä malta lähteä neuletapaamiseen. On sen verran kaikkea muuta... :-(

Ja loppuun taas maataloutta :-)

Välillä paistaa aurinko, välillä ei...

Siis ihan kummallinen sää ollut muutaman päivän: välillä pimenee, ettei meinaa nähdä mitään ja välillä paistaa aurinko niin kirkkaasti, että melkein silmiin sattuu.

Pääasia, että välillä paistaa aurinko. Ja meillä haiseekin... Isäntä levittelee peltoon sitä luonnollista lannoitetta, jota nykyisin pidetään yhtenä ympäristömyrkkynä. Mutta sillä tuo kasvillisuus kuitenkin kasvaa. Minua ei haittaa, kun tiedän, että hajua on vain pari päivää!

Kaupantekoa

Myin ylimääräisen VK-lehden. Ylimääräinen tuli minulle siksi, että olin saanut lehden ostettua lähikaupungin kioskilta ja lisäksi huitaisin tilata itse lehden.

Mutta parasta oli tietysti se, että otin maksun tavarana. Ja mitä ihanuuksia tuolta Saksan maalta saapuikaan:

Muutama päivä on mennyt ihaillessa noita lankoja ja lehtiä selaillessa. Kaikkea kivaa! Kiitos vielä kerran Stricker. Saattaa olla, että tarvitsen vähän käännösapua tai sitten alan muistella aikoinaan opiskeltua saksan kieltä.

Ja olenhan minä tehnyt jotain
Neiti E sai yöpöydälleen tällaisen liinan. En ole malttanut tuota vielä silittää ja muotoillulla tuolilla kuvattuna näyttää vähän ihmeelliseltä, mutta ihan hyvä siitä tuli. Neiti valitsi itse langan Mandarin Petit.

Syyskuu kuivilla

Sinänsä huvittaa: lankojen määrä talossa lisääntyi, vaikken itse ostanut yhtään!

Erilaisia urakoita...

Viikolla olleiden tapahtumien jälkeen on tullut tentattua lasten ajatuksia niin paljon, että jopa hikeentyivät minuun todella! Kuulemma kaikki on hyvin ja kertoovat kyllä, jos joku asia mättää. Eli en aio edelleenkään juosta vanhempainilloissa kyselemässä, mitä lapsilleni kuuluu, vaan kysyn ihan heiltä suoraan itseltään.

Tämäkin viikonloppu oli mukava ja kuten yleensä ihan mukavasti työntäyteinen.

Urakka 1

Oli eilen puutalkoot. Isäntä kävi tekemässä polttopuita ja lapset pinosivat puut liiteriin. Vähän naputtivat, kun kuulemma jotkut pääsevät muutamalla kottikärryllisellä, meillä tuodaan puita traktorin peräkärryllä ja usealla. No, hyvin ne puut kuitenkin paikalleen menivät, kun neiti E kuulemma kertoili tarinoita samalla, mm. Ali Baba -tarinan. Minä pyörähdin paikalla pikaisesti, kun yritin siivota taloa asumiskuntoon ja lisäksi lämmittelin uuneja. Täällä oli siis tosi kyyyylmä, kun ei kolmeen päivään ollut leivinuunissa tulta. Eikä sähkölämmitystä vieläkään ole laitettu päälle!

Urakka 2

Siivottiin muutenkin, mutta tulipa siivottua vihdoin askarteluhuonekin! Vielä siellä on vähän tavaroiden paikalleenlaittamista, mutta kuitenkin! Siellä mahtuu jopa kävelemään, mikä on minusta hienoa! :-)

Urakka 3

Ommeltiin neidin kanssa opiskelijakämppään verhot. Ihana, kun lapset ovat aina niin innokkaita omaan asiaansa. Itsellä kuuden verhon ompelemiseen olisi mennyt noin...hmmmm... vuosi. Teimme tiimityötä, minä neulasin ja tytär ompeli, joten nyt ne on sitten ommeltu! Ja kankaat ostettiin perjantaina.

Kuvat kankaista:Ja minun käsityöt

Eli sain sitten villaisen kaulahuivin neulottua. Tässä pestynä: Viron villan tuoksu on melko voimakas. En jaksanut sitä pingoittaa tuon paremmin. Mallina on Morning Surf Scarf.

Lisäksi virkkasin neiti E:n valitsemista langoista hänelle oikein "nuorisopöytäliinan". Eli ei mikään pitsiliina vaan reilu villaliina pöydälle!
Täällä muuten on jotain kivaaaaa!!!!!


Ja nyt olis kyllä jatkettava urakointia silityksen muodossa! Kodinhoitohuoneeseen on kertynyt jo jonkinlainen kasa silitettävää.

Eikä oikein suomalaiset kuskit vakuuttaneet formuloissa! Paitsi Rosberg! Oli siis tänään suomalainen. :-)

Rahaa vai rakkautta ja rajoja!

Olen lukenut nyt tässä parin päivän aikana monta tekstiä, jossa vaaditaan rahaa. Johonkin, en ole oikein ymmärtänyt mihin. Kouluun, päiväkotiin, sairaanhoitoon, vanhuksille, mielenterveyshoitoon... ja vaikka mihin.

Nyt sitten vähän politikoin. Eli olisiko se rahan syytäminen joka paikkaan auttanut Kauhajoen ampujaa? Olen ymmärtänyt, että tekijä oli aivan "tavallinen nuori mies", josta ei päälle päin huomannut mitään. Itse olen opiskellut yli 30 oppilaan luokassa 80-luvun alussa. Olisiko minusta tullut erilainen 10 oppilaan luokassa? Entä vanhemmat sisareni ja veljeni, joiden luokassa oli aikoinaan yhtä paljon oppilaita.

Olen itse käynyt mielenterveyshoitajalla muutaman kerran, kun uuvuin työhöni. Entä jos en olisi käynyt niitä muutamaakaan kertaa, olisinko erilainen... Itse minun sinne piti hakeutua, auttajia kyllä olisi ollut muutenkin, mutta kukaan ei väkisin minua roudannut jututtamaan vierasta ihmistä. Entä jos en olisi läheisille missään vaiheessa kertonut, että olen uupunut!

Mutta miten kummassa vanhemmat, tai muut läheiset eivät ole huomanneet kuuden vuoden aikaista ihmisvihaa. Tätä minä kovasti ihmettelen. Olisiko vihan määrää voinut laskea muutamilla merkkifarkuilla tai muuten vaan rahan maksamisella, jos paha olo siinä perheessä on lähtenyt sen puutteesta! Aikoinaan ihmiset pitivät yhtä, kun rahaa ei ollut ja oli pula kaikesta. Onko nyt niin, että olemme liian rikkaita ja kuvittelemme, että yhteiskunta aina huolehtii kaikesta. Juu, tiedän, että Suomessa on paljon köyhiäkin, mm. eläkeläisiä (ja lähipiirissäni on sellaisia), mutta eikö täällä muka voi esim. harrastaa ilmaiseksi: kirjastot, luonto, liikkuminen (juoksu, kävely).

Jokaisella minunkin tutulla, joka natisee rahasta on puhelin, tietokone, lehdet, ruokaa, asunto... Autokin melkein kaikilla. Ja lomallekin on jokainen jossain vaiheessa päässyt. Lomailusta voisinkin näin osa-aikaisena maanviljelijänä ja maanviljelijän vaimona tehdä toisen kirjoituksen. Ilman lomaa ja vapaapäiviä pärjää melko pitkään... :-(

Olen surullisena lukenut mm. hallituksen ja ministereiden erovaatimuksia sekä sen poliisi-paran syyllistämistä, joka antoi aseen hallussapidon jatkua. Oma poikani haluaisi harrastaa metsästystä. Onko minun nyt kiellettävä metsästys tai sallittava se ja jos jotain sattuu, niin syytettävä hallitusta ja jotain yhtä ministeriä...

Olen tämän päivän aikana mm. kuunnellut pojan kanssa hänen mielimusiikkiaan (heavyä), jutellut ampumisesta, soittanut tyttärelle (joka oli kyllä melko hiljainen... hmmmm...) ja yrittänyt jutella, painaako joku mieltä. En minä tähän tarvitse hallitusta enkä ketään muutakaan virkamiestä. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja olen antanut lapsilleni kunnolliset elämänarvot, joiden mukaan voidaan jatkaa elämää syyllistymättä tyhmyyksiin. Minusta ainoat syylliset näihin sekä Jokelan että Kauhajoen tapahtumiin, ovat ampujat itse.

Olen surullinen!!!

Ps. Olen saanut yhden kaulahuivin valmiiksi. Kuvia varmaan viikonlopun aikaan!

Sanaton...

....

Osanottoni uhreille ja heidän omaisilleen sekä muille Kauhajoen koulun oppilaille sekä kaupungin asukkaille.

Mistä kummasta näitä tekijöitä tulee...!!!!

Pyysin lupaa ja sain lainata tätä Turistilta:

Ensin Jokela ja nyt sitten tämä.

Onko ihan kaikkeen pakko ottaa mallia valtameren takaa? Mitä tapahtui suomalaiskansalliselle perinneleikille, puukkohipalle, sen synnyinseuduilla Pohjanmaalla?

Minä en kertakaikkisesti pysty samaistumaan näihin hörhöihin, jotka ryhtyvät päättömästi tussaroimaan kanssaihmisiään, hankittuaan ensin tuliaseen ja notkuttuaan verkossa. En.

Pistää väkisinkin miettimään kannattaako tällaiseen maailman omaa jälkikasvua tuottaa. Ei minua lämmitä ajatus siitä, että koulussa saattaa ipanalle tulla ysimillinen Burana otsaluuhun, jos naapurin Mikolla on paska päivä.

Tai että oma kakara niittaa naapurin Mikon.

Kiitokset!

Taas tällainen pikabloggaus: kiitokset tunnustuksista, joita olen tässä lähiaikoina saanut. Mieltä lämmittää kovasti! Ja nämä tunnustukset ovat kaikille, jotka blogiani käyvät lukemassa.


Tällaisia kiireitä on nyt ollut sen lisäksi, että olen tosiaankin käynyt kuutena päivänä "oikeissa töissäkin". Nyt oletan, että vähän rauhoittuisi nuo työkiireet. Voisi jopa neuloakin jossain välissä.... :-)
Tässä on kuvattu kaverin lehmät, meillähän ei noita lypsäviä olekaan.
Että tällaista tällä kertaa. Nyt jos vilaisis, mitä Strömsössä on! Ja vähän katselisi, mitä lapselle pakkaisi mukaan. Neiti muuttaa huomenna opiskelija-asuntoon. Ja äiti tuntee itsensä vanhaksi... :-)

Äidin turhat huolet!

Illan torkun ongelmat

Olen aina ollut pikemminkin aamunvirkku, illan torkku ja vanhemmiten tämä korostuu. Eilenkin illalla "sammuin" heti kymmenen jälkeen täysin ongelmitta, mutta heräsin ensimmäisen kerran yöllä kolmelta katsomaan kelloa. Tämä aiheutti "ongelman", koska neiti E oli lähtenyt minulle tuntemattoman pojan kyydissä kaupunkiin jo viiden aikaan. Yöllä mietin, onko tyttö tullut kotia. Kun isäntä tuli navetalta kysyin häneltä, että tietääkö tytöstä mitään, niin sain selville, että tyttö oli tullut jo yhdentoista aikaan kiltisti kotiin!! Minä olin vain nukkunut niin sikeästi, etten tiennyt asiasta yhtään mitään. Parempi kuitenkin näin päin kuin että neiti ei olisi vieläkään kotona.

Arvonnasta saatua

Eli nyt sitten kuva paketista, jonka kyllä sain jo maanantaina. Paketti sisältää aivan ihania tuotteita eikä ole mikään ongelma olla "Syyskuu kuivilla", kun kerran viikossa tulee paketteja sisältäen lankaa! :-)

Kiitos Päiville Wirkkuu ja tikkuu -blogista!


Nyt katsomaan Kirppistä. Aamulla aloitin jo kuudelta katsomaan rästiin jääneitä Emmerdaleja! Uunissa on jo tuli ja kai sitä tänään olisi vähän siivoiltavakin. Iltapäivällä on jälleen formuloiden aika-ajot. En ollut edes muistanut viikolla, että tänäkin viikonloppuna "joutuu" formuloita seuraamaan... :-)

Ja nyt aloitan jo hyvissä ajoin loppuviikon tuntien valmistelun. Alkuviikosta on taas niitä paperitöitä ja niihin liittyviä palavereita.

Mutta ehkä seuraavalla kerralla on jo jotain valmista käsitöiden puolestakin! Toivotaan...

Väsyttää...

Ja ei siis vieläkään jaksa laittaa kuvia...

Tää viikko on ollut tosiaan töitä aamu puoli kuudesta ilta puoli yhteentoista, jonka jälkeen en ole suostunut enää valvomaan!!

Muutaman hetken olen jo katunut työpaikkaani: aikuisopetus ei todellakaan ole helpoimmasta päästä, kun koko ajan täytyy olla ajan hermolla (niin ovat opiskelijatkin) ja meikäläisellä menee kauan tuntien valmisteluihin, kun ei ole minkäänlaisia pohjia. Siis opetan maataloutta paikassa, jossa ei ole mitään maatalousalan kirjaa, videota, dvd:tä, lehtiä tai muuta vastaavaa. Onneksi meidän paikasta löytyy jo itsessään materiaalia jonkin verran. Jotain hyötyä olla maanviljelijä... (onko se ainut, hmmm....) Opetustyöstä pidän kovasti ja etenkin siksi, että ryhmäni on todella mukavaa, innokkaita ja keskustelevia, siis ihan asiasta.

Opetuksen lisäksi minulle on kasaantunut paljon paperityötä, johon en ollut ollenkaan varautunut työtä hakiessani. Siinäkin on ollut kova opetteleminen. Oletan, että tämän kuun lopun jälkeen minulle jää vain opetustyö. Tai sitten taas aukaisen suuren suuni ja työmäärä jälleen lisääntyy. Näinkin on tapahtunut turhan useasti.... Mitenkähän sitä oppisi menemään siitä mistä aita on matalin - tai jopa kaatunut. Elämä olisi paljon helpompaa!

No, turhat valitukset pois! Tytär E:n koulunvaihto kuitenkin sujui oikein mukavasti, E tykkää kovasti ja sehän on pääasia. Ja puintihommatkin ovat käynnistyneet tämän viikon poutien aikana mallikkaasti. On niitä hyviäkin asioita tapahtunut!

Mutta nyt huilaamaan taas silmiä! Ehkä huomenna jaksan laittaa kuvia ainakin arvontapalkinnosta!

Pika-pika ilmoitus!

Tää päivä on ollut yhtä hulinaa, mutta ajattelin kuitenkin ilmoittaa, että sain jälleen aivan ihanan paketin Wirkkuu ja tikkuu -blogin arpajaisista (ei jaksa nyt linkittää, myöhemmin).

Siis on minulla ollut hyvää tuuria viime aikoina. Kunpa se jatkuisikin...

Nyt on "Syyskuu kuivilla" tiukoilla, kun tänäänkin löysin alennuksesta Novitan Polka -lankaa ja se tuntuis aivan ihanalle. Mutta en osta en....

Yritän vielä vähän aikaa valmistella to-pe -tunteja, jos jaksais! Meinaa kyllä tulla jo väsy. Huomenna olis etsittävä Savonlinnan kaupungista Volvon huoltoliike, kun toinen "silmä" on sammunut, eikä meistä nyt kukaan malta opiskella polttimen vaihtoa. Isännän puinnitkin alkoi toisaalta hyvin (pouta), toisaalta huonosti (remontti)

Minä oletan, että ensi viikolla ainakin minun kiireet helpottaa. Kaverin kanssa teen vähän vaihtokauppaa ja saan häneltä puolukat!! Muuta ei enää pakastimiin mahdukaan! Eli säilönnät oli siinä.

Että sellaista. Hyvin menee, mutta menköön! :-)

Sähköpostista tullutta

Jos jollekin on vielä epäselvää kuinka kaikki saa alkunsa - nykyään!!Kuka nyt kukista ja mehiläisistä enää puhuu... sehän on niin yesterday!Pieni poika kysyy isältään: 'Isi, miten minä tulin maailmaan?'Isä vastaa: 'Nooh, siinä kävi sillä tavalla, että eräänä päivänä äitisi ja minä tapasimme netin keskusteluryhmässä. Sovimme treffit sähköpostilla ja tapasimme virtuaalikahvilassa. Siellä livahdimme salaiseen huoneeseen, missä äitisi suostui lataamaan tavaraa kovalevyltäni.'Mitä sitten tapahtui?''Juuri kun aloitin latauksen, huomasimme, että olimme unohtaneet kytkeä palomuurin päälle. Siinä vaiheessa olikin sitten liian myöhäistä painaa 'poista'-nappulaa, joten yhdeksän kuukauden kuluttua tietokoneidemme näytölle ilmestyi pop-up-ikkuna, jossa luki, että olemme saaneet postia.

Ihan hauska juttu tässä kesken kaiken naudan pötsin ja muiden mahojen tutkimisen... :-) Juu, yritän tehdä powerpoint -esitystä nautojen ruokinnasta. Vähän erilaista kuin meidän ihmisten ja muiden yksimahaisten. Kannattaa tutustua... :-)

Bloggausta ennen formuloita!

Valmiita käsitöitä

Siis kyllä täällä välillä saadaan jotain valmistakin. Eli lopuista Sisu -langoista tuli tyttärelle toiset säärystimet. Ihan vaan 2o 2n -systeemillä. Nyt nuo ovat minun jaloissani, joten tyttärellä ne tulee olemaan vielä enemmän makkaralla, mutta kuulemma tykkää!
Nyt aloitin neuloa huivia Viron villalangasta, jonka sain eräästä arvonnasta. Sen verran tuo allergisuus vaivaa, että nyt on silmät turvoksissa ja hengitystä välillä ahdistaa. Kyllä nuo aidot langat vaan sen verran tuoksahtaa. Lisäksi yritin eilen taas lämmittää tuota ilmastoa ja syötiin naudanlihapihviä punaviinin kera, joten osa syy voi olla sielläkin... :-) Siis mikä laihdutuskuuri ilman punaviiniä... (kts.edellinen postaus tai sitä edellinen, kuitenkin se, missä puhutaan paremmista elämäntavoista :-))

Kodinhoitoa

Minä tarviin siivoojan!!! Eilen kuvasin vähän salin nurkkaa ennen imurointia...
Pihaa

Ja sitten kiertelin pihassa kuvaamassa, kun eilen paistoi jossain vaiheessa aurinkokin...

Vaikuttaa pahalle tämän koivun kohdalta. Toinen puolihan jo kaadettiin keväällä. Mikähän sienikasvusto kasvaa tuolla!

Ensi viikolla

Röitä, röitä (kuten Uuno sanoisi): Maanantaina käyn oman sonnin lihat kotia teurastamolta, vien lapsen uuteen kouluun, tiistaista perjantaihin sitten olis taas tehtävä tosissaan töitä. Näyttää kyllä jo siltä, että tänään formuloiden jälkeen alan valmistella torstain ja perjantain koulutustunteja, kun ei vissiin muulloin ennätä.

Eilen illalla tuli kyllä mieleen, että minkä ihmeen takia minä ratkean joka suuntaan, kun ei siitä minulle mitään hyötyä näytä olevan. Isäntäkin suunnittelee kamarikuoron kanssa matkaa Puolaan ensi huhtikuussa. Hän on käynyt Itävallassa ja Pietarissa ja vaikka missä. Tytär E:kin reissuaa innokkaasti ja on kovasti uuden koulun myötä lähdössä vaihto-oppilaaksi. Vaikka kotona olevaa tyyppiä olenkin, niin olisihan minustakin välillä kiva käydä jossain. Muutakin kuin töissä! Ihan vähän vaan kateellinen. No, poika S on kuitenkin aina minun kanssani kotona, vielä!

Ja lopuksi
tää on juttu minusta!

Jos olet ihmetellyt, miksi pyöri(n/t) usein kuin väkkärä, vastaus tulee tässä:

Vähän aikaa sitten havaittiin , että nuorena vaivannut ADHD on
muuttunut ilmiöksi nimeltä ITTVH - Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus
Häiriö. Naisilla oireet alkavat huomattavasti miehiä aikaisemmin,
joten tarkkana sisaret!

Näin se ilmenee: Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia
huomaan postia eteisen pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin
menen pesemään autoa. Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin
menevät kutsu-kortit.

Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on
pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän
laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.

Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja
roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin
laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.

Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan,että jäljellä on vain yksi
postimerkki.

Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten lähden
kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut
juomassa. Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää,
siirrän sitä hieman syrjään.Huomaan, että kokis on alkanut hieman
lämmetä ja päätän viedä sen jääkaappiin.

Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua.

Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen
etsinyt koko aamun.

Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen
kun olen kastellut kukan. Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja
menen täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TVn
kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen keittiön pöydälle. Tajuan, että
illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta
todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten päätän
viedä sen oikealle paikalleen kunhan
vain ensin kastelen kukat.

Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten,
laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä,
joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän
muistaa mitä olin tekemässä.

Päivän lopuksi:
autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole
tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole
kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television
kaukosäädintä saatikka lasejani, enkä muista minne olen laittanut
autonavaimet.

Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella
hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella
väsynyt.

Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta
ensin tarkastan sähköpostini.....

Tee minulle palvelus,jookos? Lähetä tämä viesti eteenpäin kaikille
tutuillesi, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty.

ÄLÄ NAURA!
Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma, että
sekin päivä tulee... ehkä nopeammin kuin arvaatkaan! VANHENEMINEN ON
PAKOLLISTA,
AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA, ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!!!