Laitoin jo pienen pitsiliinan kuvan tytön rippijuhlista. Muistin jälkeen päin tehneeni myös pari kärpäsen estintäkin. Jostain lehdestä muistin nähneeni, kuinka mehukannun päälle on laitettu pitsiliina. Taisipa sille liinalle olla ohjekin, mutta eipä löytynyt. Tämä idea oli otettava käyttöön rippijuhlissa ja niinpä pari liinaa tuli tehtyä avonaisen mehukannun päälle. Liinojen ohje on Kauneimmat Käsityöt -lehdestä vuodelta 1989.
Vihdoin tuli valmiiksi myös asukokonaisuus, jota värkkäilin tehdä niistä pienistä oransseista kukista. Ohje on siis kesän Novita-lehdessä. Kokeilin samalla pari viikkoa sitten ostamaani hametta ja ajattelin ottaa kokonaisuuden mukaan lokakuun lopussa olevalle Kanarian reissulle. Mutta, mutta... Välillä tuntuu, ettei mikään suju kommelluksitta. Hameessa olikin vielä kiinni hälytin ja hame on ostettu 220 kilometrin päästä. Ei muuta kuin kirkonkylän ainoaan vaatekauppaan, jossa on hälytinportit, anteeksi pyydellen ja kuitti kädessä. Mutta eipä heillä tietenkään sellaisia hälyttimenpoistolaitteita ollut, jotta sen olisi irti hameesta saanut. Lohduttelivat kyllä, etten ole todellakaan ainoa ihminen maapallolla, jolle näin on käynyt. Kaiken huippu asiassa oli se, että edellisenä päivänä oli juuri paikallislehdessä juttua varkauksista. Jotenkin hävetti, vaikka eihän se todellakaan minun vika ollut. Olisi luullut hälyttimen hälyttävän minun kaupasta pois lähtiessä. Ja kuitti minulla on, että hame on todella maksettu. Kauheata todistelua... :-), mutta kun ei ole oikein moiseen tottunut. Nyt on sitten edessä kaupunkireissu, josko siellä saataisiin hameesta hälytin pois.
Langantähteitäkin löytyy talosta ihan mukavasti, joten innostuin apupupu-projektiinkin mukaan. Apupuput on tehty pääasiassa Novitan 7 Veljestä -langasta, vaaleansininen on jotakin todella vanhaa Pirta Nalle -lankaa, joka on SPR:n toivomuksen mukaan täyttä villaa.
Ja kun oikein innostuu, niin sitten aloitetaan neulomaan samoista langantähteistä lappuja peittoja varten!! Ihana, kun tähän hyväntekeväisyyteen käy nuo aivan laadukkaat, mutta kuitenkin ns. langantähteet, joita ei oikein muuallekaan ole saanut kulutettua. Osaan lapuista olen käyttänyt 80-luvun lopulla kasviväreillä värjäämiäni villalankoja. Ja koska kaikista langoista ei löydy enää tietoja, helpotus oli suuri, kun luin, että keinokuituisistakin langoista neulotut laput käyvät hyvin! Laput ovat tosi mukavia tehdä ja niistä saa ihan hyvän mielen. Lisätietoja Vaaka ry
Olin peräti pari päivää lomilla juuri viljanpuinti- ja kuivauskiireiden aikaan. Sieltä reissultahan se hamekin tuli matkaan, mutta tietysti kirjakauppojakin oli kierrettävä. Mukaan matkaan lähti kirja nimeltä Hetaleita poropeukaloille. Kirjassa on yli 30 helppoa ja näyttävää neulemallia. Juuri sopivia minulle :-)
Ja sieltä Hetalekirjasta piti kokeilla sitten Huithapelin pitsihuivia. Ei kun 10 numeron virkkuukoukku käteen ja Sandnes Garnin Canto-langasta valmistui parissa tunnissa tällainen.Kovasti on pitänyt jotain yrittää "räpeltää", että olen saanut pidettyä lankamääräni alle kymmenessä kilossa. Nyt lankaa on 9770 grammaa.
2 kommenttia:
Tihihii...et todellakaan ole ainoa ihminen, jolle on jäänyt hälytin vaatteisiin kiinni.
Olin aikoinaan käräjäoikeudessa töissä, ja siellä eräs oikein simpsakka nuori naispuolinen käräjätuomari kertoi ostaneensa Italiasta kauniin helmikoristeisen paitapuseron, johon oli tietysti kans jäänyt hälytin kiinni. Onneksi se oli paidan helmassa kiinni, joten tämä omistaja otti sakset ja leikkasi sen irti. Sai kuulemma vähän kummaksuvia katseita osakseen jumppasalilla, kun vaihtoi vaatteita ja muut ihmiset näki helmassa ammottavan aukon ;-)
Onneksi hälytin kuitenkin saatiin pois ilman reikiä!! En viitsi kyllä paljastaa miten, ettei kukaan ota opikseen ;-)
Lähetä kommentti