'Heh, ei tarvita "Taavetti Kuparipeltoa", kun navetta saadaan katoamaan. Kun tuo työpaikka on vähän liian lähellä puutarhakalustoa, päätin kehitellä tällaisen version työtä ja vapaa-aikaa erottamaan. Heinäseipäissä roikkuvat pajuristikot (en ole itsetehnyt, ihan ostettu). Ristikoiden eteen laitoin isot kukkaruukut, joihin on tarkoitus istuttaa köynnöskrassia, joka kiipeilisi tuoden lisää näkösuojaa.
Kun on vanha tila, missä asustelemme ja vaikka joka paikka on roinaa täynnä, on ihan kiva, kun jotain käyttökelpoista löytyy. Olen uusiokäyttänyt monella tapaa heinäseipäitä.
Mansikkamaan molemmin puolin on heinäseipäät ja väliin tulee kesän mittaan naru, jossa roikkuu vanhoja cd-levyjä. Lisäksi tuonne pöheköihin on piilotettu pulloja, joissa vettä ja hirvensarvisuolaa. Näin pidämme linnut pois mansikka- ja herukkapensasmaalta. Lisäksi apuna toimivat erittäin kiitettävästi kissat ja etenkin Wallu-koira, joka ajelee lintuja pois pihalta. Puussa ne saavat olla rauhassa.
Heinäseipäitä voi myös laitella tien ja nurmikon väliin. Noiden seipäiden välissä oli aikaisemmin omenapuu, mutta kun rehurekat ym. isot autot yrittivät kaartaa pihaan mahdollisimman läheltä nurmikkoa, niin omenapuu kuoli. Jos tuossa ei ole mitään välissä, olisiko tuossa nurmikkoa ollenkaan. Kesällä laitan noihin seipäisiin kukkia roikkumaan. Lisäksi niissä roikkuu heijastimet, ettei pimeässä kukaan ajele niitä päin.Tämä on ensimmäinen heinäseivässovellutukseni. Tuon linnunpesän tilalla aikaisemmin oli kukka kesäisin. Katsotaan laitanko siihen nyt kukkaa vai jätänkö vain tuon pesän.
Voikukkien ym. rikkakasvien määrää ei kannata katsella: olen erittäin laiska kitkijä, mutta välillä innostun. Silti tehtävä on yleensä toivoton!! Fiskarsin rikkaruohonpoistaja on aivan ehdoton apuväline tällaiselle heikkoselkäiselle (ja lyhytjänteiselle luonteelle :-))
Että tällaista meidän pihalta tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti