Kirjat
Koska on ollut niin epävakaista, niin luettua on tullut sitäkin enemmän. Kirkan elämäkertakirja tuli luettua aikamoisella haipakalla verrattuna edellisiin. Välillä kyllä piti nieleskellä kyyneleitä, kun mietin, että Kirkaa ei enää ole. Olen pienestä tytöstä lähtien tykännyt Kirkan musiikista ja rock-kausi oli ihan huippu.
Nyt aloitin lukea jälleen Leena Lehtolaista. Ostin tarjouksesta pokkarin Tuulen puolella. Ihan luettavaa tuokin on, vaikken vieläkään oikein ole sinut Maria Kallion kanssa...
Käsityöt
Vaikka tuossa ensimmäisessä kappaleessa jo mainitsinkin, ettei käsityöt oikein etene, niin jatkanpa vielä tähän oman kappaleen. Siis lanka on todella ohutta ja vaikka kuinka yritän neuloa aina kuin mahdollista, niin huivi ei tunnu pitenevän. Lisäksi olen huomannut, että aina neulonnan jälkeen oikean käteni hauis on kipeä!! Siis aiheuttaako neulominen lihasten kasvua...hmmm... Entä jos minusta tulee toispuoleinen... :-)
Harmittaa tämä oma ehdottomuuteni, kun en vaan voi vaihtaa käsityötä ennen kuin huivi on valmis. Jossain vaiheessa olin jo sitä mieltä, että kesken voi olla useampi työ, mutta ei se vaan onnistu. Eli Silmut -huivi on saatava ensin valmiiksi ja sitten vasta aloitetaan toinen työ. Arrrrgggghhhh!!
Sunnuntaiaamuna (ennen televisiomaratonia) ennätin pikaisesti käydä lukemassa muiden blogit ja yllätys oli tosi kiva, kun olin voittanut Annen blogista lankapalkinnon. Jesss, kiva, kun onnetar joskus hymyilee.
Yleistä löpinää
Isännän lomittajan aikaan ei siis tullut käytyä missään, joten tämä kesä meneekin aivan kotosalla pyörien näillä näkymin. Yhdet rippijuhlat on tiedossa ja lasten touhut tietysti vievät oman aikansa. Tänäänkin on tarkoitus lähteä Mikkeliin ostamaan pojalle eräleiriä varten loput tarvikkeet. Teltta oli sentään vielä kunnossa, sitä ei tarvitse hankkia. Teltta onkin vain vaatimattomasti 20 vuotta vanha, mutta vähän käytetty. Tytär on kesätöissä vielä kolmisen viikkoa ja lähtee sitten kielikurssille ennen kuin koulu alkaa.
Itse kyllä suunnittelin tekeväni pienen kesälomareissun tuonne Kouvolan suuntaan. Jostain kumman syystä ihmetystä on herättänyt se, kun olen sanonut meneväni ensin Korialle. Olen minä kyllä vähän ajan päästä sen paljastanut, että miksi...
Kun tuo kasvissyönti on näköjään tullut niin kovin muotiin, niin minä aion tehdä nyt päinvastaisen liikkeen. Sekasyöjiähän me ollaan oltu koko ajan, mutta olen kärsinyt kummallisista vatsavaivoista jo jonkin aikaa. Lääkäri määrää aina vain kuituja (ei mulla ummetusta ole ollut, pikemminkin päinvastoin) ja ne eivät ole yhtään auttaneet. Maitohappobakteereita olen kyllä syönyt jo jonkin aikaa ja ne helpottavat hiukan. Nyt olen vähentänyt ruisleivän syönnin olemattomiin (vaikeaa, vaikeaa!!) ja kasvistenkin syöntiä selkeästi ja vatsavaivat ovat kadonneet!! Eli tästä lähtien vain pihviä, perunoita ja punaviiniä...:-)
Olen joskus muulloinkin miettinyt tuota ruokahommaa, kun esim. etelän lomareissuilla, jolloin ei todellakaan tule syötyä kasviksia eikä ruisleipää, niin vatsan kanssa ei ole mitään ongelmia! Etelässä ei tule syötyä kasviksia, kun ne eivät näköjään kuulu ns. perusruoka-annoksiin vaan salaatit olisi tilattava aina erikseen. Muutaman kerran on tullut se tehtyä ja siellä salaattiannosten koko on ollut niin iso, että sitten perusruoan syöminen on ollut yhtä tuskaa....No, katsotaan, mitä tästä vielä seuraakaan... :-)
Juu, ja lauantaina tuli sitten vihdoin heitettyä talviturkkikin. Jännä, miten tänä kesänä ei ole yhtään tehnyt mieli mökille eikä uimaan, vaikka joinain vuosina ollaan aloitettu mökkikausi jo toukokuussa. Nytkään ei tehnyt oikein mieli, mutta isäntä pakotti!
Piha ja puutarha
Ettei ihan kuvaton postaus tulisi, niin laitanpa pionini kuvat. Tuo pioni on tooodella vanha ja hoito on vähän sitä sun tätä. Joskus heittelen lannoiterakeita, mutta en edes joka vuosi. Silti kukka kukkii joka kesä yhtä hienosti! Pionia ei ole siirretty ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen.
Vaikka pionin alus näyttää vähän räihnäseltä, niin kyllä sitä kitketty on ja muutenkin olen yrittänyt vähän perata puutarhaa. Nyt on sitten kädet täynnä ruusunpiikkejä. Tekis mieli repiä ruusut pois pihasta, mutta ei tuo isäntä anna. Ruusutkin ovat vissiin jotain viime vuosisadan puolivälin peruja. Vanhoja ovat kuitenkin. Lauantaina taisin vähän käräyttää myös naamaani, kun tuolla pihalla päivän touhusin.
Että semmoista tällä kertaa. Nyt valmistautumaan kaupunkireissuun. Ei kyllä kauheasti innosta, mutta loppuviikoksi on jo niin paljon ohjelmaa tiedossa, että enköhän minä nyt lähde käyttämään tuota poikaa ihmisten ilmoilla.