Vai ei mitään aikaiseksi...Artoro-huivi

Sen verran eilen potutti, että istuin sitten pojan kitarasoittotunnin jälkeen telkkarin ääressä ja katsoin Emmerdalet, Mentalistin, tallennetun Amyn lailla ja dvd:ltä Gilmoren tyttöjen pari jaksoa ja sainhan valmista.

Mutta ensin näitä shoppailujani. Olen maininnut, että kirjoja on tullut osteltua. Ostan aina kirjat alennusmyynneistä tai sitten romaanit pokkareina. Tällä kertaa "haaviin" jäivät Teemajuhlat, Uutta perinteisesti kirjoen ja Romu romanttinen. Tuo viimeinen on ehdottomasti paras, koska meidän aitasta noita romuja löytyy! Kun vaan joku jaksais käydä niitä koluamassa... Ja kaikki ei sovi meidän sisustukseen, kun tästä talosta löytyy vähän kaikkea sekalaista, mutta pääosin 90-lukua. Ja sellaista melko tavallista!

Ja sitten, minkä takia eilen istuin. Kaulahuivi SMC:n Artoro-langasta on valmis! Tätä on tullut sitten viime aikoina neulottua. Ostin langan juuri sen takia, että josko tuo käsityöinnostus palautuisi. No, palautuihan se osittain... :-) Lanka on sellaista venyvää ja siksi hankalaa neuloa, mutta nopeastihan tuo loppujen lopuksi tuli, kun vaan jaksoi pitää puikkoja käsissä. Puikot olivat kokoa 10, lankaa meni yksi kerä eli 200 grammaa ja päihin laitoin kaksi tupsua. Tämän näin jossain blogissa ja se tuntui kivimmalta vaihtoehdolta. "Kun on yksi tupsu, on hupsu, kun on kaksi tupsua, on tuplahupsu" :-). Huivin koko on noin 20 x 260 cm.

Ja sitten vielä puutarhajuttuja. Punatähkät, joiden mukulat laitoin keväällä, alkavat kukkia.

Neiti E:n keväällä siemenestä kasvattamat viisi chiliä työntävät satoa kovasti. Kaksi lähti eilen Joensuuhun neidin mukana ja kolme toin tänään talvehtimaan saliin. Nuo yöt alkaa olla jo sen verran kylmiä, että toin chilit pois kasvihuoneesta. Katsotaan nyt sitten, miten onnistuvat. Ja jaksaako nuo punertua vai kerätäänkö jo vihreinä pois. 

Mutta nyt pihalle auringonpaisteeseen, postille ja ehkä vähän ajan päästä neulomista tulee jatkettua!

Pami