Välillä paistaa aurinko, välillä ei...

Siis ihan kummallinen sää ollut muutaman päivän: välillä pimenee, ettei meinaa nähdä mitään ja välillä paistaa aurinko niin kirkkaasti, että melkein silmiin sattuu.

Pääasia, että välillä paistaa aurinko. Ja meillä haiseekin... Isäntä levittelee peltoon sitä luonnollista lannoitetta, jota nykyisin pidetään yhtenä ympäristömyrkkynä. Mutta sillä tuo kasvillisuus kuitenkin kasvaa. Minua ei haittaa, kun tiedän, että hajua on vain pari päivää!

Kaupantekoa

Myin ylimääräisen VK-lehden. Ylimääräinen tuli minulle siksi, että olin saanut lehden ostettua lähikaupungin kioskilta ja lisäksi huitaisin tilata itse lehden.

Mutta parasta oli tietysti se, että otin maksun tavarana. Ja mitä ihanuuksia tuolta Saksan maalta saapuikaan:

Muutama päivä on mennyt ihaillessa noita lankoja ja lehtiä selaillessa. Kaikkea kivaa! Kiitos vielä kerran Stricker. Saattaa olla, että tarvitsen vähän käännösapua tai sitten alan muistella aikoinaan opiskeltua saksan kieltä.

Ja olenhan minä tehnyt jotain
Neiti E sai yöpöydälleen tällaisen liinan. En ole malttanut tuota vielä silittää ja muotoillulla tuolilla kuvattuna näyttää vähän ihmeelliseltä, mutta ihan hyvä siitä tuli. Neiti valitsi itse langan Mandarin Petit.

Syyskuu kuivilla

Sinänsä huvittaa: lankojen määrä talossa lisääntyi, vaikken itse ostanut yhtään!