Älä sä kuule mulle ala...

Jaahas, ollaan sitä jotain saatu aikaiseksikin. Tein uusimmasta Suuri käsityölehdestä pipon. Lanka oli Sandness Alfa, puikot 6. En ensin meinannut uskoa, että loppuviimeksi kurtataan kaikki 72 silmukkaa kerralla yhteen, mutta onnistui se sitten kuitenkin. Nyt kun vaan joku käskis aamulla laittaa sen pipon päähänkin...

Lauantaina piti käydä kiireellä napsimassa muutama kuva taasen. On tämä talvi aivan mielettömän kaunis!! Nyt joudun olemaankin viikon ilman kameraa, kun neiti E lähtee huomenna neljäksi päiväksi Pietariin ja sitten kun palaa sieltä, lähtee nuorisoporukka saman tien Savonlinnasta Tahkolle viikonlopuksi. No, ehkä minä nyt pärjään ilman kameraa....
Ei kai se haittaa, että joulukukat kukkii kuukauden myöhässä. Tämähän on siis Positiivareilta tilattu Ferrari -amaryllis, jonka meinasin unohtaa kellariin. No, nyt se kukkii sitten kauniisti!
Meillä aina välillä on Harrin kanssa pieniä erimielisyyksiä. Tähän kuvaan tuli just sellainen ilme, että älä sä kuule mulle ala... Tänään otin vihdoin viimein yhden keskeneräisen työn käsiini. Joskus olen tainnut mainita, etten osaa aloittaa uutta ennen kuin entiset on tehty. Niin se vaan ihminen muuttuu ajan kuluessa... :-)

Tulipa lopetettua pakastimen sulatuskin sinänsä, että laitoin sisällä olevan pakkasen päälle ja kannoin aitan pakkasesta tavaraa sisälle. Ei tarvitse joka ripsauksen takia juosta aitalle. No, se olis taas ollut hyvä, että olis tullut tuota liikuntaa...

Mutta huomenna taas töihin!

Hyvin sekalaista mättöä...

Ihan ekaksi laitan sen rumalankahuivin kuvia. Yritin ottaa kuvat pihalla, mutta tajusin taas vasta paljon myöhemmin, että hangelta olis saattanut tulla parempia kuvia. Toisaalta apurini Wallu olisi saattanut tuhota tämän huivin, jos olisin sen hangelle heittänyt...
Sitten vaihtelun vuoksi kuvia vanhemmista kissoistamme. Ne asustavat mukavasti lämpimässä entisessä maitohuoneessa eikä niitä näin kovilla pakkasilla pahemmin näy. Jos haluaa nähdä niitä, on käytävä katsomassa. Näissä kuvissa vanhat kissat tuijottavat Harria, joka häntä pystyssä käveli ruokakupille ja söi kaikessa rauhassa. Nää vanhat ovat ihan höpöjä, kun eivät oikein sulata tuota pikkukissaa (joka ei enää ole kovinkaan pikkuinen).
Leonardo, täyttää toukokuussa 9 v.
Helmi-Irmeli, täyttää huhtikuussa 10 v.

Sitten vaan rapsuttelin ottaa talvisia kuvia meidän pihamaalta.
Nämä kuvat on otettu tiistaina 20.1.2010, jolloin oli aivan ihana auringonpaiste, mutta ennätin ulos sen verran myöhään, että aurinko paistoi jo melko matalalta ja siksi lähimetsä heittää jo varjojaan melkoisesti.

Minä päätin laihduttaa 5 kiloa ennen kesää. Tai oikeammin kiinteyttää itseäni. Olen juonut vettä 2-3 litraa päivässä, heti aamulla jo yhden litran huoneenlämpöisenä ennen aamiaista. Olen syönyt greippejä välipalaksi ja jopa opetellut syömään välipaloja. Ruokana syön kasviksia ja rasvatonta lihaa ja välttelen yli kaiken valkoista vehnäjauhoa, sokeria (kuten ennenkin), valkoista makaronia ja riisiä ja juon rasvatonta piimää. Yritän arkiliikunnan lisäksi vielä käydä kävelemässä ulkona jonkin aikaa, joskus puolikkaan tunnin, joskus koko tunnin. Saldo + 1 kg! Taidan lopettaa laihduttamisen.

Eilen tein kyllä todellisen heräteostoksen tähän minun piristykseeni. Olen jo pitkään haaveillut tasapainolaudasta. Eilen näin CityMarketissa tasapainolaudan, joka maksoi 30 euroa. Lähtöhinta 159 euroa! Pakkohan se oli matkaan ottaa. En ole vielä kokeillut.

Kirpeää pakkaspäivää! Täällä on nyt -21 astetta.

Minnoon päättänyt piristyä...

Kiitos kaikille rumalankahuivia kehuneille! Yksi hyvä puoli siinä on, että se ei kutita. Yritin äsken ottaa uutta kuvaa siitä, mutta ei se vielä onnistunut. Tänään kyllä näyttäisi, että tulee aurinkoinen päivä, joten täytyy lähteä kuvaamaan vaikka ulos jossain vaiheessa. Tänään teen etäpäivää, joten olen kotona. Pakkastakin on sillai kivasti vajaa 20 astetta, joten ihan kiva olla kotosalla :-)

Eilen tuli ostettua taas käsityökirja. Tätä Son of Stitch'n Bitch -kirjaa olen pyöritellyt jo monta kertaa käsissäni, mutta olen kuvitellut etten tarvitse sitä. No, nyt löysin sen Prismasta alepöydältä, joten mukaanhan se lähti. Ihan hyviä malleja siinä on. Jospa vaikka pojalle joskus siitä jotain neuloisin. Vaikka ei meillä oikein nuo neuleet tee kauppaansa...Toissapäivänä aloitin neuloa itselleni pipoa. Saa nähdä tuleeko sitä kertaakaan pidettyä, kun en vaan oikein ole pipoimmeisiä!

Nyt minä olen päättänyt piristyä oikein todella. Nykyisin istun ainakin puoli tuntia ennen töihin lähtöä kirkasvalolampun edessä (nytkin se on tuossa valona) ja lisäksi kaivoin tänä aamuna (vasta kylläkin puoli kymmenen maissa) askelmittarin taas esiin. Jospa sitä liikuntaakin tulisi harrastettua.
Huomenna menen vielä kerran käymään nikamien niksauttajalla. Kyllä tuo kaksikin kertaa on jo kovasti auttanut. Vasen käsi toimii jo melkein moitteettomasti. Olen siis voinut jopa neuloa! Huomenna saan lisäksi ohjeet, miten pidetään nuo nikamat kunnossa. Kunpa vaan sitä malttais tehdä ohjeiden mukaan. Enää en halua sitä samaa pakotusta ja toimimattomuutta käsiini. Olis se vaan hyvä pitää välillä itsestäänkin huolta.

Nyt kannattavuuslaskelmien kimppuun!

Aurinkoista päivää kaikille!

Rumalankahuivi

Tää on Vanilja Ullaneuleesta. Ja malli on aivan ihana, mutta lanka oli aivan kamalaa. Olen yrittänyt tuhota Lidlistä ostamaani 400 g Sensatione -lankaa ja keksin tehdä tällaisen kolmiohuivin. Juu, kauhea! Ja kauhea on kuvakin. En vaan saanut tarkempaa aikaiseksi. Vaihdan ehkä kuvan myöhemmin, kunhan tulee vähän valoisammat päivät.
Käsitöiden tekeminen on ollut viime aikoina hiukan hankalaa, kun vasen puoli jumii ihan toden teolla. Vasenta hartiaa ja käsivartta on pakottanut jo pidemmän aikaa ihan jatkuvasti ja tänä aamuna vihdoin sain mentyä ihan lääkärille asti, joka pisti minut hoitoon. Ja kaiken kunnian kukkuraksi sain niskojen niksauttajalta ja heti tänään ajan eli ensimmäinen hoitokerta on jo suoritettu. Tää on jotain OMT -hoitoa, joka auttaa noihin nikamiin. Siellä on pari tosi juntturissa. Ne muutamat rusahdukset kyllä sattuivat, mutta pari kertaa kun vielä käy, niin sitten pitäis helpottaa. Katotaan nyt...
Harri ei töitä pelkää: se voi vaikka nukkua työn vieressä!! Minulla on kiirettä taas piisannut, mutta toisaalta taas olen ollut niin väsynyt, ettei töistä ole meinannut tulla mitään. Otinpa jälleen kirkasvalolampun työvaloksi ja yritän syödä Strath -tabletteja. Unohdan kyllä niitä aina napsia, mutta jos ne vähän auttaisivat tähän ylettömään väsymykseen.

Harria kyllä haukottaa kirkasvalokin... :-)

Nyt pitäis keksiä jotain kivaa tekemistä. Jostain kumman syystä, kun kaapit ovat täynnä huiveja eikä kukaan tarvitse sukkia eikä lapasia, niin ei millään keksi, mitä tekis. Josko vihdoin aloittaisi sen Novitan pyöryläjakun tekemisen. Siihen on Puro-langat ostettu jo viime syksynä...

Jos vaan hartia antaa periksi!

Hyvää uutta vuotta!

Tässä pikainen toivotus uuden vuoden aluksi. Eilen yritin kiertää kaikki päivitetyt blogit ja lisätä kommentteihin toivotukset, mutta nyt iski laiskuus ja näin yhteisesti kaikille:

Hyvää uutta vuotta 2010!

Tämä päivä on mennyt löhöillen ja mäkihyppyä katsoen. Eilinen ilta meni kuten normaalistikin. Muutama raketti käytiin ampumassa puolen yön maissa, mutta ei meillä muuten vuodenvaihtumista juhlittu. Tein sellaisen perunalaatikkosöpöstyksen leivinuunissa ja saunassa käytiin, mutta muuten se oli sitten siinä. Huomenna pitäis jaksaa sitten jo lähteä liikenteeseenkin: kaupassa olisi käytävä ja isäntä on tehnyt taas remonttia, joten lantakoneeseen pitäis etsiä jostain varaosa.

Neiti E on omalla autollaan Jyväskylässä. Lähtivät eilen poikakaverinsa kanssa siskoni ja hänen tyttärien luokse. Eivät ainakaan vielä ole tulleet kotia. Pitää varmaan tässä illan aikana soitella, jos ei ole sitten soittaneet isälleen. En tiedä, kun hän on vielä navetassa.

Mutta se on sitten uusi vuosi ja uudet kujeet. Ehkä niitä käsitöitäkin jossain vaiheessa taas ilmenee tällekin sivulle :-)