maanantaina, maaliskuuta 10, 2008

Minun ensimmäiset...

... ja saattaa kyllä olla viimeiset - siis polvisukat. Olipa niissä neulominen, kun toinen piti neuloa kokonaan uudestaan. Sukat on neulottu Trekking pro nature -bambulangasta, puikoilla numero 2,5. Kivat ne on pitää jalassa, mutta se neulominen kyllästytti jo jossain vaiheessa aika tavalla.

Sitten mitäs muuta. Vaakalappuja on tullut neulottua, olen ahkerasti yrittänyt siivota ja lukenutkin olen. Huitasin viikonlopun aikana lukea kaksi kirjaa: Tuija Lehtisen Franseskan ja Mertzi Bergmanin Inspiroidu arjesta. Lehtisen kirja ei ollut oikein minun makuuni, mutta tuo Bergmanin kirja antoi paljon ajattelemisen aihetta. Siinä kirjassa oli myös tehtävä, mitkä asiat antavat minulle energiaa. Piti listata 20 asiaa. Luettelenpa ne tähänkin, järjestys epämääräinen:

1. Siisteys ja järjestys
2. Neulominen + valmiit työt
3. Askarteleminen + muut käsityöt
4. Kauneudenhoito ja hiustenlaitto
5. Elämää helpottavat omat niksit
6. Muiden antamat niksit
7. Hyvät elokuvat, etenkin komediat
8. Hyvä musiikki
9. Kun keksii "turhille" tavaroille käyttöä
10. Lukeminen
11. Hyvä ruoka, etenkin kun oppii laittamaan itse jotain uutta ja hyvää
12. Savonlinnan neuletapaaminen
13. Kasvit, puutarhanhoito
14. Kissat
15. Koira
16. Luonto
17. Lasten kanssa nauraminen ja hassuttelu
18. Tanssiminen
19. Uusien asioiden oppiminen
20. Ystävien seura, puhelut, sähköpostit

Katsoin myös viime viikon aikana kaksi suomalaista elokuvaakin. Toinen oli Kaksipäisen kotkan varjossa, joka toisaalta oli hyvä, toisaalta hmmmm.... en oikein osaa sanoa, mikä siinä häiritsi. Eilen aamulla katsoin sitten Lupaus -elokuvan, jota miehenikin oli kovasti kehunut. Se on hyvä!!! Tuli noita elokuvia katsellessa mieleen, etten enää yhtään ihmettele, miksi täällä päin ei oikein pidetä, kun maita ja rakennuksia alkaa siirtyä venäläisomistukseen. Seuraava elokuva, minkä olen suunnitellut katsovani on Ganes. Vilkaisin sitä eilen vähän tyttären katsoessa ja pelkään pahoin, etten kyllä saa mitään selvää Remun puheesta.

Viikonloppuna sain myös sen verran aikaan, että vaihdoin kahteen kukkaan mullat ja laitoin persiljaa kasvamaan. Muistan, kun oli aika jolloin en itse voinut sietää persiljaa ja tilliä, nyt ne ovat koko perheen herkkuja! Olen löytänyt myös aivan uuden ihastuksen: viinisuolaheinän! Nam, nam. Voiskohan sitäkin kasvattaa itse, en ole vielä asiaan perehtynyt.

Tänään alkoi pieni navetan remppauskin. Yksi sonnien karsinoista täytyy korjata ja meidän vakituinen remonttimies tuli sitä tekemään. Joten täytyy tästä lähteä suunnittelemaan viikon ruokalistaa. Illalla kauppaan, kun vien poikaa kitaratunnille.

Lumikide kyselee, minkälaisia lepokauhoja kullakin on. Minulla on tuollainen, muutaman vuoden se on majaillut hellani vieressä kovassa käytössä. En yhtään muista, mistä olen tuon ostanut.

9 kommenttia:

Kirsi kirjoitti...

Ihanat noista sukista tuli!

stanna kirjoitti...

Minäkin haaveilen itselleni polvisukkia, mutta hetkeen en niitä toteuta kun nytkin on puikoilta irtoamassa salaisen sukkaystävän polvisukat, vieläpä pitsisellaiset. Aika turruttavaa neuloa polvisukkia vielä niin pienillä (ainakin minusta) puikoilla kuin 2½.

MarjutJ kirjoitti...

Tytölle pitäisi jossain vaiheessa tehdä polvisukat, mutta se on sitten joskus. Kiitos onnitteluista!

Päivi kirjoitti...

Ihanat sukat! Kyllä olet saanut pistellä puikkoa silmukkaan kerran jos toisenkin:) Hyvää alkavaa viikkoa!

Lumikide kirjoitti...

Tulikin mieleeni, että pojan huoneessa ne bataatit... en ole muistanut käydä katsomassa ja kastelemassa. Hihii, kun on niin pitkä matka. Tuohon seinän taa... Omassa huoneessani kun on ikkuna auki yötä päivää ja vilpoisaa, pojalla taas kuumaa kuin pätsissä. Siellä nyt bataatti viihtyy. (Toivon mukaan.)

villanne kirjoitti...

Kauniit sukat! Onhan niissä ollut tikuttamista :D

Kukka kirjoitti...

Polvisukat on ihania, mutta työläitä =) Just tein tyttärelle ratsastukseen.

Marjo kirjoitti...

Hienot on polvisukat! Mie kahoin sen Ganesin jokunen aika sitten ja tosiaan puheesta ei meinannu saaha selvää...onneksi pysty kelaamaan taaksepäin ja yrittää uudelleen kuulostella, että mitä se nyt sanoikaan. Taidan laittaa Lupauksen katsomislistalle.

Stella kirjoitti...

Komeat sukat! On niissä ollut tikuttamista, mutta ovat varmasti vaivan arvoiset :) Minäkin pidin Lupaus-elokuvasta aikanaan sen katsottuani; se antoi paljon ajattelemisen aihetta. Kerran koitin lukea jotain Remu Aaltosen elämäkertaa, mutta se tökkäsi siihen, etten oikein päässyt kielen kanssa samalle aaltopituudelle. Ganes on näkemättä, joten kerrohan kommentit siitä, kun olet sen katsonut 8)