Meilläpäin sitä kutsutaan sinnikkyydeksi...

Minä en mitään kunnon valoa malttanut odotella, vaan napsasin kiireellä kuvat (kohta alkaa Emmerdalet). Siis oli tuo hihatin yksi tuskien taival. Aloitin jo puolitoista vuotta sitten tekemään tuota ja ihan ekaksi kyllästyin noihin nyppyihin. Ja Tennessee, miten halkeava lanka!! Aina jäi yksi säie pois ja inhottavasti näkymään. Sen jälkeen neule marinoitui yli vuoden ja nyt joulun alla otin ja purin entiset tekeleet ja aloitin uudestaan.

No, tehty se nyt sitten on, vaikka kavennuksetkin tein vähän miten sattuu. Tytär sovitti viikonloppuna käydessään ja istuu oikein hyvin päällä. Napin virkaa toimittaa vielä hakaneula, kun ajattelin, josko tytär itse haluaisi valita napin tuohon eteen. 

Vähän tuo näyttää vinksahtaneelta, mutta kyllä tuo etumuskin ihan hyvin istuu. En vaan malttanut riittävästi pienentää tuota nukkea joka kohdasta. Neiti kun on kokoa 34 ja minä 38, niin eroa on kuitenkin jonkin verran.

Novita kesä 2009, malli 39
Lanka Novita Tennessee, 315 g
Puikot 3,5

Ja sitten kuva ruususta, jonka poika toi lukion teatterin ensi-illasta. Poikahan soittaa teatteriesityksen bändissä ja yhdet vuorosanat hänellä on, mutta jokainen tietysti kukitetaan. Isäntä kävi ensi-illassa, tytär avokkinsa kanssa sunnuntaina ja minä yritän parantua torstaiksi katsomaan näytelmän, että saan samalla tuoda pojan kotia näytelmän jälkeen.

Juu, minun alkoi pakottaa lauantaina jäseniä, väsytti päivälläkin ihan mahdottomasti, illalla oli lievää kuumetta ja eilen ja tänään vähän enemmän. Kaikkein inhottavinta on tuo lihassärky ja parasta, ettei päähän koske!!! Kummallinen tauti! No, ristipistot ovat nyt vähän aikaa heikossa kantimissa, kun ei vaan jaksa niin tarkkaa työtä tehdä.

Ehkä tästä parannutaan nopeastikin

Pami