Tunnustuksia!

Sain Enkulin käsityöt -blogista tunnustusplakaatteja, joten ajattelin sitten blogata, vaikkei valmiita käsitöitä edelleenkään ole. Ristipistotyötä olen tehnyt suorastaan "hullun lailla", mutta se on niin suuritöinen, että ainakin vielä viikko on pisteltävä. Kun ei ihan joka päivä kahdeksaa tuntia jaksa pistellä!

Vaan kiitollisuudella otan vastaan nämä tunnustukset. Todella ihana yllätys!!

Näihin tunnustuksiin pitäisi kehitellä 7 faktaa itsestä ja ajattelin, kun olen noihin vaihtoihin ilmoittautunut, niin laitetaan faktat auttamaan vaihtoparejani: 

1. Suurinta herkkuani on tumma suklaa, mitä tummempaa, sen parempaa. Myös suolaiset herkut käyvät, mutta juustot ovat paheeni!!

2. Kerään sonneja eli kaikki mikä viittaa miespuolisiin nautoihin käy. Lehmätkin menettelee, mutta nykyisin, kun kasvatamme sonneja, niin mahan alla pitää olla muuta kuin utareet! :-) Kerään kyllä  lehmiä kortteina!

3. Jos joku löytäisi minulle ristipistotyönä tai muuna, vaikka kortteinakin, border collieita, walesinspringerspanieleita tai welsh corgi cardiganeja, niin otan mieluusti vastaan!

4. En käytä mustaa enkä puhdasta valkoista, mutta ne värit käyvät mainiosti tyttärelleni ja pojalleni ym tutuilleni.

5. Jostain kumman syystä kerään myös enkeleitä. Ja tietysti kaikki kissatavara kelpaa! Huh, meinasi ihan unohtua.

6. Ilahdun aina kaikesta, joten vaihtoparini ei tarvitse olla huolissaan :-). Sitä vartenhan näihin vaihtoihin osallistutaankin, että paketit ovat yllätyksiä!

Ja sitten viimeiseksi vähemmän hauska tunnustus, joka on aiheuttanut minulle todella paljon mielipahaa ja ahdistusta:


7. Minut saa verisesti loukkaantumaan kertomalla ensin matkoista, ostoksista, lomista, kalliista harrastuksista ja sen jälkeen kertomalla, että ruoka on kallista, kun maanviljelijöille maksetaan tukiaisia!! Silloin minua saa lepytellä todella kauan ja olen erittäin pitkävihainen moisesta. Naudanlihantuottaja saa jopa siitä kalliista sisäfileestä vain noin 3 euroa kilolta ja joku on jopa laskenut, että jos kilohinta tuottajalle nousisi 50 senttiä, niin tukia ei tarvittaisi ja täällä voisi elää kuten muutkin ihmiset (tai muutkin yrittäjät!). Mutta, mutta... No, se siitä!

En jatka tätä eteenpäin, koska olen nähnyt jo tämän niin monessa blogissa!

Mutta nyt jatketaan leivinuunin lämmitystä, työpaikkojen etsiskelyä, ristipistoilua, ja illalla on taas haettava poikaa pois teatteriharjoituksista. Kun ei nuo linja-autot vaan kulje enää niin myöhään tänne päin. Harmittavaa!

Hyvää tiistaipäivää
toivottelee Pami