Ihan ensiksi esittelen tämän hetken käsityötä, joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... Jostain syystä en vaan saa tätä valmiiksi!! Eli teen tuollaista hartiahuivia, jossa on ensin 14 pyöreää neulottua palaa. Koska langaksi valitsin tuollaisen kirjavan jutun, niin en ajatellut ollenkaan yhdistellessäni pyörylöitä, että miltä valmis tulos näyttäisi. No, purkuunhan tuo meni. Vaikka huumorintajua mielestäni minulla onkin, niin ehkä en kuitenkaan halua korostaa tiettyä nyppylää rinnoissani! :-)
Kaikkein hitain on ollut tehdä tuohon hartiahuiviin kuuluva reunus!! Voi elämän kevät, siihen on mennyt aikaa ja menee vielä vähän....
Sitten vähän juttua meidän nuoresta neidistä eli Hulasta. Sehän päätti hypätä meidän vanhempaan lietesäiliöön. Joku siellä niin paljon kiinnosti!! Vanhemmassa lietesäiliössä ei ole koko matkalla verkkoa vaan sitä on ympäröinyt terttuseljat ja muu kasvusto. Ihminen tuosta ei ole läpi päässyt, mutta eläimet kylläkin. Minä olen jo muutaman vuoden pyytänyt tuohon verkkoa, joten laitoin sitten pojan asialle ja hän sahasi nuo puut pois. Huvittavinta taas oli se, että sanoin isännälle, että hommaan verkon tuohon, niin isäntä sanoi, että onhan meillä se verkko, muttei sitä ole just noiden puiden takia pystynyt sitä asentamaan!! Arrrghhhh!!!
Ja tässä meidän Hula-Haisuli. Ihan muutaman kerran on pesty ja harjattu, silti haisee!! Tai siis tuoksuu... :-). Onneksi isäntä huomasi melko nopeasti koiran olevan tuolla säiliössä ja sai pelastettua. Voi olla, ettei meillä muuten olisi tuota ilopilleriä!!
Viime torstaina eli 7.6. oli vanhempieni 60-vuotishääpäivä. Olin siellä vanhimman siskoni kanssa viemässä kakkua ja kukkia. Tuossa on muuten monelle tavoitetta!! Itsellä tulee tänä vuonna "vasta" 23 vuotta täyteen.
Ja mitä tekee metsänomistaja pottiputkella! Sehän istuttaa sillä perunan. Meidän kylän yhteinen perunanistutuskone ja siihen sopiva traktori oli jossain liikenteessä, joten isäntä teki meille perunavaot vanhalla kultivaattorilla ja poika iski pottiputken maahan ja minä laitoin siihen perunan. Nopeasti istutettiin 30 kiloa siemenperunaa!!
Nyt nauttimaan sateisesta sunnuntaista neuleen pariin. Aina, kun paistaa aurinko, tulee oltua pihahommissa. Nyt voi sitten jatkaa tuota "ikuisuusprojektia".
Sunnuntaiterveisin Pami
6 kommenttia:
Voi Hula minkäs teit! Minusta 23 vuotta on hienoa. Itse en siihen päässyt avioliitossani... Kun tuli niitä mutkia matkaan. Mutta nyt ojo tänä vuonna suhteeni 10-vuotisjuhlat ja loppua ei näy ja mutkatkin on lieviä. Hyvä suhde on aina juhlan paikka näinä päivinä...
Hyvää sunnuntain loppua sinulle!
Hyvä, että Hula on kunnossa. Joko se verkko nyt laitettiin paikoilleen?
Hyvä, että koira on kunnossa! Vaarallista tuo maaseudulla asuminen ;)
Meilläkin suunniteltiin perunan istutusta pottiputken avulla, mutta omat siemenperunat eivät olisi mahtuneet putkeen. ..
Kiva kuvio tosiaan neuleessa, mutta ehkä jossain muualla :)
Voi Hulaa! Onneksi saitte sen pelastettua ajoissa!
Lähetä kommentti