lauantaina, joulukuuta 11, 2010

Postin tuomaa

Jostain syystä netti tökkii nyt tosi pahasti, mutta sitkeydellä olen netissä pyörinyt. Aina välillä pois ja sitten uudestaan!

Eilen oli taas mukava postipäivä: sain tällä kertaa kiitoslahjoja. Olin reilu pari viikkoa mukana Valion viiliraadissa ja sain kiitokseksi Leivotaan lämpimäisiä -kirjan (sitä on ollut kirjoittamassa mm. serkkuni), tuollaisen puolen litran Arabian kannun ja perheen pienimmille kolme pinssiä. Nuo pinssit oli sinänsä hauskoja, kun eihän meidän perheessä enää oikein pieniä ole, mutta poika S otti kuitenkin yhden! Saatiinhan me 20 euron lahjakorttikin, jolla ostettiin niitä viilejä. Ja kyllä me niitä syötiinkin. Nuoret söivät makuviilit, minä ne maustamattomat. Isäntä ei tainnut syödä yhtään viiliä.
Osallistuin eilen myös Novita-palstalla ilmastonmuutoskeskusteluun - jälleen kerran! Minullehan tuo ilmastonmuutos on melkein kirosana, kun yleensähän sitä aiheuttaa me maalla asujat, kun noita juttuja lukee. Nyt oli sitten keskustelussa se, ettei lapsia voisi tehdä, kun se aiheuttaa ilmastonmuutosta. Tai otsikko oli aika provosoivasti "lapsettomat ovat onnellisempia kuin lapselliset". Mietin jo, että lapselliset tietää, mitä on olla lapseton, mutta lapsettomathan eivät voi tietää, miten lapselliset ovat onnellisia! Itse ainakin olin lapseton 25 vuoteen saakka enkä nyt kokenut olevani sen onnellisempi kuin nyt, kun on nuo kaksi mukeloa tullut tehtyä.

No, viime yönä näin aika vauhdikkaita unia tornadoista, joita oli tuolla taivaalla ja eri värisinä: oli kauniita liloja, vaaleanpunaisia, sinisiä... Ja minä tietysti kauhealla vauhdilla pelastamaan, mitä pelastettavissa on. Mutta esim. koira ja kissat (jostain oli tullut vielä ylimääräinen kissa) eivät suostuneet tulemaan sisälle. Kun menin sitten unessani pihalle, oli lapseni (mukamas nyt noin 10-vuotiaita) katsomassa pienen pientä (n. 20 senttiä korkeaa) mustaa tornadoa. Eli näin minun alitajuntani kertoo ilmastonmuutoksesta :-)!

Mutta nyt siivoamaan ja eilen tuli tehtyä piparitaikina, joten kunhan tuo leivinuuni on lämmitetty, alkaa tässä talossa ensimmäiset piparit valmistua. 

Pakkastakin on, huomioi Pami

Ps. Kiitos lapaskommenteista. Seuraavan kerran yritän intialaista peukaloa, vaikka ei mulla noihin peukaloihin yleensä reikiä jää, mutta kuulostaa paremmalta tehdä se peukalo heti!

6 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Maalaistalon tyttönä pysyttelen yleensä kaukana noista keskusteluista, joissa Etelä-Pohjanmaan maanviljelijät saastuttavat Itämeren (tällaistakin on kuultu...). Nuo "lapset aiheuttavat ilmastonmuutoksen" -jutut kuulostavat kyllä karmeilta. Ehkä kirjoittaja oli joku, joka ei saa lapsia vaikka haluaisi, eikä osaa nähdä vaihtoehtoja (adoptio) vaan kaataa katkeruuden toisten niskaan?

MariJ kirjoitti...

Ei minun elämäni ainakaan ollut onnellisempi ennen lapsia, kyllä ne isoimmat itkut on itketty aikana, jolloin emme onnistuneet lapsia saamaan, vaikka olisimme halunneet. Ja suurimmat naurut on naurettu lasten kanssa. :)

Eiköhän jokainen voi vaikuttaa siihen ilmastonmuutokseen omilla valinnoillaan siinä elämäntilanteessa, missä on. Ei kaikkien tarvitse tehdä "kaikkia valintoja", riittää kun jokainen tekee vaikka muutaman pienen valinnan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

routa kirjoitti...

Täällähän on oltu ahkerana, kun pariin päivään ei ole käyty. hyvän näköinen huvi, söpöt lapaset ja ihana pitsiliina (niitä mie rakastan) peukalokiila on helppo juttu loppujen lopuksi. mie yleensä ajattelen että peukalossa on noin 1½ puikon silmukat ja kaikki ei tule kiilasta vaan osan otan siitä kun luon muutaman silmukan (jotka kyllä kavennan pois tulevilla kierroksilla) siinä vaiheessa kun peukalokiilan silmukat on hakaneulalla. höh olipa vaikea selittää.

TeSa kirjoitti...

Ihana kiitoslahja, nyt vain leipomaan.

Marjut kirjoitti...

Ilnmastonmuutoskeskustelu alkaa kyllä kääntyä itseään vastaan, kun aletaan syyttää tiettyjä ryhmiä sen aikaansaamisesta.

Stanna kirjoitti...

Minä olen kanssa sitä mieltä että elämä lapsettomana oli huomattavasti onnettomampaa kuin nyt lapsellisena. Varsinkin kun ensimmäistä ihan tekemällä tehtiin ja vuosi ennen syntymää saatiin tuomio ettei lapsia meidän perheeseen koskaan tule luonnollista tietä tulemaan (no tämähän ei sitten pitänyt paikkaansa kuten myöhemmin olen huomannut jo useampaan kertaan).
Mielestäni aika mielenkiintoinen oli myös tutkimus jonka mukaan ihminen on onnellinen vain mikäli hänelle on käytössään 45 neliötä asuintilaa. Näin ollen meidän talossa oltiin onnellisia kunnes tyttäremme syntyi?!?