Pami shoppailee, osa 256!

Lupailin tekstiä käsitöistä ja pihasta, ei onnistu vielä! Siis mittään en oo saanu aikaan. Mutta sen verran kehua retostan, että meillä kävi eilen ikkunanpesijät ja torstaina he tulevat vielä siivoamaan tätä huushollia. Ja minä yritän tehdä sitten loput, onhan tuonne pojan rippijuhliin vielä aikaa...:-) Kärpäsiä olen tappanut eilisen illan ja tämän aamun, etteivät likaisi ikkunoita uudestaan. Yleensä meillä on vähän kärpäsiä, mutta eilen kun oli kaikki ikkunat yhtä aikaa sepposen selällään, niin kyllähän niitä sisäänkin tuppasi.

Mutta on ne vaan nuo ikkunat taas kirkkaat. Taikasanoja ovat kuulemma astianpesuaine ja etikka! Juu, en edes yritä enää itse, niin kauan kuin rahat riittää! Eli ensi vuonna joutuu vissiin itse ahkeroimaan! :-)

Tänään sitten käytiin tyttären kanssa Mikkelissä, jälleen kerran. Neiti E oli ensin sitä mieltä, että laittaa pojan rippijuhliin jotain vanhaa/lainattua, mutta tulikin toisiin ajatuksiin ja sitten lähdettiin etsimään vaatteita. Ja mekko löydettiin.

Mutta shoppailin minäkin:
Tänään ostin dvd:t ja nuo miesten alushousut, josta saatiinkin sitten iloa täällä kotona. Olin ostanut XL-kokoiset alushousut pojalleni. Edes isäntä ei käytä XL-kokoa! Jossain vaiheessa paketti on vaihtunut tai sitten olen lukenut vain paketin päältä, että m.alushousut! Kai tässä pitää ruveta pitämään silmälaseja koko ajan päässä eikä vain silloin tällöin...Sitä paitsi poikani ei edes pidä tavallisia alushousuja vaan boxereita. Tuon kissan ostin sitten tullessa Pikkirillistä, ajattelin sitä siihen puutarhapöydän päälle, joka on nyt siis leikkimökin kuistilla.

Ja nuo kolme muuta tavaraa tuli Patiolta tänään postissa - tai isäntä haki postista ne tänään. Tuo valkoinen saippuakuppi menee meidän keltaiseen vessaan ja tuo sininen meidän siniseen vessaan. Lisäksi hommasin tuon haran, jos joku vaikka innostuisi kitkemään... Kunpa vaan näkis! :-)

Eli ei tullut tänään lankaa, mutta ehkä jo seuraavalla kerralla.

Kiitos kaikille edellistä postausta kommentoineille. Isäntä korjaa kymmenen vuoden "nalkutuksen" jälkeen keittiön kattoa - juu, aina silloin tällöin joskus toisinaan ohimennessäni huomautellut, että 15 vuotta vanha remontti on vielä kesken - ja elämä on taas rauhoittunut. Minä vaan aina välillä kilahtelen, kun en muuten saa tuota ääntäni aina kuuluville.

Minä sain muuten Sirulta tällaisenkin joku aika sitten! Kiitos kaunis jälleen kerran!Minun pitäisi lähteä neulomaan sitä kultaista huiviani, jos meinaan, että se on valmis puolentoista viikon päästä...

Ei elämästä selviä hengissä...

...mutta tästä selviää. Kiitos kovasti kommenteista! Asiaa on jo hieman selvitelty ja varmaan vielä pitää selvitellä. Ainut mikä on tullut erittäin selväksi minun puoleltani on se, että mieheni lopettaa kuoroharrastuksensa. Se tulee hänelle turhan kalliiksi! Olen jo jokin aika sitten antanut avioerolle hinnan ja jos talo halutaan pitää seuraavalle sukupolvelle, sitä ei ole varaa maksaa. Tai mistäs minä tiedän, vaikka miehellä olisi jotain erityisrahastoja!

Meillä on raha-asiat yhteisiä, joten tiedän tasan tarkkaan hänen menonsa, kuten hän tietää minun menot. Laskut ovat tässä tietokoneen vierellä, joten molemmat tietää, missä mennään. Yhteistähän tämä on! Minä yleensä saan valitukset juuri puhelinlaskuista sekä muista ylimääräisistä menoista ja lapset eivät saisi kuluttaa ollenkaan mitään ylimääräistä. Esim. talvella oli naputusta pojan kitaransoittokeikoista.

En ole mustasukkainen toisille naisille vaan mustasukkainen sille ajalle, mikä käytetään muuhun kuin perheeseen. Jos minä pyydän jotain tai jos minä haluan puhua jostain, vastauksina on yleensä: "On minulla muutakin tekemistä", "Täytyy tehdä se ja se", "Sehän on sinun hommasi" tai muuta vastaavaa... No, onhan se aina kiire, jos pitää viestitellä päivittäin monta tekstiviestiä! Itsellänikin on hyviä miespuolisia ystäviä, joista mieheni tietää. Joskus 10 vuotta sitten tämä olisi ollut ns. läpihuutojuttu eli avioeropaperit ja sillä selvä. Nykyisin homma ei ole niin selvää... Lisäksi se tekee ongelman, että mies on kuunnellut toisen henkilön avioliitto- ja yritysongelmia. Siis kyllä niitä piisaa omassakin talossa ihan tarpeeksi!!

Mut just: nyt minä voin vaatia tekstiviestejä, kun kerran mies osaa niitä kirjoittaa!! Meillä ei tosiaankaan ole ollut tapana viestitellä eikä soitella toisen perään, mutta nythän tuo viestittely tuntuu sujuvan. Pelkät OK:t vastauksiksi ei enää riitä! :-)

Jostain kumman syystä miehelläni on tuo ajoitus just oikea! Ennen tyttären rippijuhlia hän sai vammoja kamppaillessaan sonnin kanssa ja nyt ennen pojan rippijuhlia tuli tämä esiin!

Mutta nyt valitukset seis, tästä todellakin selviää hengissä!

Kävin eilen katsomassa kaverin kanssa yhden kylän näytelmän. Tosi hyvä!! Ja kävinpä halaamassa yhtä pääesiintyjää (miespuolista!!!!). Hän on meinaan minun vanha koulukaverini! Sellainen, joka tuli linja-autoon minun kotipaikkani kohdalta ja joskus saattoi jopa käydä herättämässä minut linja-autolle. Ja kerronko, no kerron, yritettiin seurustella: se kesti kolme päivää! Kavereista ei saa vaan irti enempää! Tämä siis tapahtui yli 25 vuotta sitten!

Niin, meillehän tulee isännän kanssa yhdessäoloa 25 vuotta ja naimisissa oloa 20 vuotta elokuussa. Niin se aika vaan menee. Vaan eipä sitä 20 vuotta sitten olisi arvannut, mihin tämä elämä kääntyykään...

Tämän jälkeen siirrytään sitten käsityö- tai piha-aiheisiin! :-)

Päivän kysymyksiä...

Koskahan se pohja tulee vastaan, josta ei ole kuin suunta ylöspäin?

Mitä pitäisi ajatella miehestä, joka harvoin lähettelee tekstiviestejä, mutta viime kuukauden aikana on lähettänyt 250 tekstiviestiä - naiselle? Puhelinlasku, joka tulee vaimon nimellä, paljasti näpyttelyn onnistuneen mainiosti....

Vähän on nukkuminen ja syöminen hakusessa...

Kultainen Minttumaari on edennyt kahden kerän verran! Jatketaan, kun jaksetaan...

Mää oon vaan shoppaillu...

Siis eipä viitsis oikein tunnustaa, mutta toisaalta olen niin tyytyväinen, kun uskallan ostaa meille sisustustavaroita eikä isäntä ole uskaltanut pahemmin vastaan sanoa. Hänen ostoksensa tältä kesältä ovat kuitenkin sen verran suuremmat, ja myönnettäköön, huomattavasti tarpeellisemmat. Mutta on minulla nyt sitä omaakin rahaa, jota olen talven aikaan käynyt hankkimassa, nih!

No, tämä ostos on jo kuukauden takaa eli tässä oli aikoinaan hirsikehikkoinen hiekkalaatikko. Hirret aikojen kuluessa hajos niin pahasti, että joku reunus oli keksittävä ja tämä oli vähän pikainen ostos, kivemmankin näköisiä reunuksia olisi varmaan löytynyt. Ja hyvä kun tuli otettua kuvakin, niin nyt nään, että reunusta on vielä vähän korjailtava. Johan tuo penkissä oleva tarkastajakin sen huomasi...
Tänään sitten ostin kaksi tuolia ja pöydän. Pöytä joutui leikkimökin kuistille ja keksin samalla, että ostan samanvärisen (yritän löytää) mustasilmäsusannan tuohon pöydälle kuin mitä on roikkumassakin. Tai sitten ihan jotain muuta. Mutta pöytä joutui tässä vaiheessa koristekäyttöön.
Mutta tuolit! Ne on nyt tässä kuistilla ompelukonejalkapöydän kanssa. Juu, pöytälevy tulee varmaan viikon päästä (tai joskus). Siskoni mieshän sen on luvannut tehdä. Yritin etsiskellä vaikka mistä rautaisia tuoleja, mutta en löytänyt a) kivoja b) riittävän edullista. Tämä setti maksoi yhteensä 85 euroa ja kaupungissa ja netissä olevat tuolit olivat yli 100 euroa kappale! Ja nämä siis löytyi paikallisesta Agrimarketista. Eli minusta ihan edullinen ostos! Eikä isäntäkään yhtään mupattanut vaan jopa kehui! Itse kyllä ne kokosin, en viitsinyt miestä häiritä, kun hänellä on taas tänä iltana konsertti kuoron kanssa.
Ja sitten minä shoppailin sisälle nukkumatin, viirivehkan (joku vehka kuitenkin) sekä muratin yhtä kukkapöytää koristamaan. En muistanut siitä kuvaa ottaakaan. Vaan ei se kukkapöytä ole vielä "valmis", alatasolle pitäis keksiä vielä jotain.

Nyt saunaa lämmite

Ja paaaaljon kuvia... (luvattu lehtikatsaus!)

Koska oli kiinnostusta ostamiini lehtiin, niin tässäpä kuvia lehtien sivuilta.

Ensin KnitToday -lehti:
Tämän voisin tehdä joskus.
Ja jos minulla olisi mies, joka pitäisi slipareita, niin tämä olisi kaunis!
Ja neulomiseen ohjeita
Lehden kylkiäisenä tuli sitten 10 sukkamallia
Ja sitten nappasin matkaan tämän lehden eli Knitter's. Linkki sivuille on knittinguniverse.com. En ole vielä käynyt katsomassa. Tajusin tuon linkin vasta nyt eli bloggaan tämän loppuun ensin :-).
Ja sitten maisemakuvia aurinkotuolista, jolla istuin noita lehtiä kuvaamassa.
Kukkien nimistä olin samaa mieltä, kuten kommentoijatkin, että pienellähän ne kirjoitetaan. Mutta eilen tuli joku sellainen ihme oivallus, että nehän ovat kukkien NIMIÄ! Tästä lähtien kirjoitan ne pienellä :-).

Ja koska olen myös kommentoijien kanssa samaa mieltä, että niitä orvokkeja ei tarvitse sepeliltä kitkeä, niin en kitke. Ja pääsenpähän helpommalla :-).

Aurinkoisin terveisin

Nyt sitten kuvat!

Eli tässä Tampereelta ostetut langat:
Ostin vihdoin tuota vihreätä seiskaveikkaa, kun keksin, että siitähän tulisi hyvä joululahja eräälle, joka tykkää just tuosta vihreästä... Noista kulta-ruskea -langoista on tulossa minulle huiveja, joista toista olisi tarkoitus käyttää pojan rippijuhlissa. Juu, kultaisempi on aloitettu...

Ja sitten ne lehdet. Täysin turha ostos, mutta kun pääsin Tampereen Akateemiseen kirjakauppaan, päätin ostaa kaiken minkä löytäisin...siis käsityölehdistä. Pari jätin vielä ostamatta...

Ja kirjat, jotka ostin. Tuo Koukussa -juttu on ollut mielessä kauan, mutta ajattelin sitten ostaa ihan noin niin kuin varmuuden vuoksi... :-)
Tuo 1001 neuvoa, kuinka pysyä nuorekkaana lähti matkaan ihan sen takia, että siinä jopa kehoitettiin syömään punaista lihaa. Hei, haloo, ihmiset, suomalaiset ovat iät ajat syöneet punaista lihaa (mm. riistana), puolukkaa, perunaa ja ruisleipää. Yhdessä vaiheessa kuuntelinkin ohjelmaa, jossa sanottiin ihan suoraan, että perimämme ei ole vielä tottunut pasta- ja pizzakulttuuriin, siitä kaikki elintaso-ongelmat. Muistelkaapas, mitä isoäitimme söivät! Ainakin meillä syötiin lihaa!! No, myös juureksia ja maitokastiketta... :-)Ja tänään ostin tällaisen meidän leiville. Kuinka teen perheeni hulluksi! Jätän peltisen laatikon muovipussissa tuvan lattialle ja kaikki kysyy, mitä siinä on! Hei, olis voinut kurkkaista, että siinähän lukee, mikä juttu on. Tähän asti meidän leivät ovat olleet sikinsokinsekaisin tuolla saarekkeella. Nyt ajattelin vähän siivota asiaa!
Ja tässä on ne pojan rippijuhlia varten tilaamat servetit. Meillä on astiasto, jossa on sekä vaaleanpunainen että harmaa raita. Tyttären juhlissa yritettiin vaaleanpunaista teemaa (en vielä sillon tiennyt näistä painatetuista serveteistä) ja nyt poika saa harmaan teeman.
Ja on täällä saatu valmistakin eli siis se Liehukehuivi on tässä. Juujuu, yksinkertaista...
Ja sitten piti ostaa tarjouksesta chili. Pari chiliä on jo tästä syöty! Hyvää!!
Ritarinkannukset kukkivat
Samoin Palava rakkaus
Ja Keijuangervo
Karoliinan ruusu. En vaan itse tykkää...
Ja Suikeroalpi
Pitäiskö nää orvokit kitkeä tuosta sepeliltä. Tää on jokavuotinen kysymys...
Tämä oli joku Kurjenpolvi... Tai sitten ei... Hitsi, kun välillä tulee ostettua kukkia, joiden nimeä ei laita mihinkään ylös!
Ja sitten kukkii kauniisti euron Tokmannin dahlia, jonka olen siis itse kasvattanut mukulasta. Molemmat ostamani mukulat kukkivat ja voivat hyvin...

Nyt on sitten kymysys: Kirjoitetaankos kukkien nimet isolla vai pienellä? Tuli ihan suoranainen oikosulku. Kirjoitin ne nyt isolla, mutta ei saa ottaa pulttia... :-)