lauantaina, heinäkuuta 18, 2009

Nyt sitten kuvat!

Eli tässä Tampereelta ostetut langat:
Ostin vihdoin tuota vihreätä seiskaveikkaa, kun keksin, että siitähän tulisi hyvä joululahja eräälle, joka tykkää just tuosta vihreästä... Noista kulta-ruskea -langoista on tulossa minulle huiveja, joista toista olisi tarkoitus käyttää pojan rippijuhlissa. Juu, kultaisempi on aloitettu...

Ja sitten ne lehdet. Täysin turha ostos, mutta kun pääsin Tampereen Akateemiseen kirjakauppaan, päätin ostaa kaiken minkä löytäisin...siis käsityölehdistä. Pari jätin vielä ostamatta...

Ja kirjat, jotka ostin. Tuo Koukussa -juttu on ollut mielessä kauan, mutta ajattelin sitten ostaa ihan noin niin kuin varmuuden vuoksi... :-)
Tuo 1001 neuvoa, kuinka pysyä nuorekkaana lähti matkaan ihan sen takia, että siinä jopa kehoitettiin syömään punaista lihaa. Hei, haloo, ihmiset, suomalaiset ovat iät ajat syöneet punaista lihaa (mm. riistana), puolukkaa, perunaa ja ruisleipää. Yhdessä vaiheessa kuuntelinkin ohjelmaa, jossa sanottiin ihan suoraan, että perimämme ei ole vielä tottunut pasta- ja pizzakulttuuriin, siitä kaikki elintaso-ongelmat. Muistelkaapas, mitä isoäitimme söivät! Ainakin meillä syötiin lihaa!! No, myös juureksia ja maitokastiketta... :-)Ja tänään ostin tällaisen meidän leiville. Kuinka teen perheeni hulluksi! Jätän peltisen laatikon muovipussissa tuvan lattialle ja kaikki kysyy, mitä siinä on! Hei, olis voinut kurkkaista, että siinähän lukee, mikä juttu on. Tähän asti meidän leivät ovat olleet sikinsokinsekaisin tuolla saarekkeella. Nyt ajattelin vähän siivota asiaa!
Ja tässä on ne pojan rippijuhlia varten tilaamat servetit. Meillä on astiasto, jossa on sekä vaaleanpunainen että harmaa raita. Tyttären juhlissa yritettiin vaaleanpunaista teemaa (en vielä sillon tiennyt näistä painatetuista serveteistä) ja nyt poika saa harmaan teeman.
Ja on täällä saatu valmistakin eli siis se Liehukehuivi on tässä. Juujuu, yksinkertaista...
Ja sitten piti ostaa tarjouksesta chili. Pari chiliä on jo tästä syöty! Hyvää!!
Ritarinkannukset kukkivat
Samoin Palava rakkaus
Ja Keijuangervo
Karoliinan ruusu. En vaan itse tykkää...
Ja Suikeroalpi
Pitäiskö nää orvokit kitkeä tuosta sepeliltä. Tää on jokavuotinen kysymys...
Tämä oli joku Kurjenpolvi... Tai sitten ei... Hitsi, kun välillä tulee ostettua kukkia, joiden nimeä ei laita mihinkään ylös!
Ja sitten kukkii kauniisti euron Tokmannin dahlia, jonka olen siis itse kasvattanut mukulasta. Molemmat ostamani mukulat kukkivat ja voivat hyvin...

Nyt on sitten kymysys: Kirjoitetaankos kukkien nimet isolla vai pienellä? Tuli ihan suoranainen oikosulku. Kirjoitin ne nyt isolla, mutta ei saa ottaa pulttia... :-)

13 kommenttia:

Sinikka kirjoitti...

Hienot lautasliinat. Meilläkin poika pääsee samana päivänä ripille.

Anu kirjoitti...

Minäpä vastaan tuohon jokavuotiseen kysymykseesi niin ei tarvitse enää jatkossa moista pähkäillä.
Vastaus: Ei pidä kitkeä! Anna kaikkien kukkien kukkia. Tai no... ehkä tuosta ruususta voisi nyppiä loputkin lehdykät pois. ;)

Villasukka kirjoitti...

Minkälainen lehti tuo Knitter's on? Mulle ihan outo.

Kukkien nimet kirjoitetaan suomeksi pienellä, vaikka se minusta vähän hassulta tuntuukin, koska nehän on niiden nimiä.

Mari kirjoitti...

Ihanat ostosket! En taitaisi uskaltaa mennä käymään NIIN isossa kirjakaupassa, muutenkin on kirjoilla hyllytilaa vähän! Kun olet tutustunut lehtiinm niin voitko kertoa minkä tyyppinen se sukalehti on? (pikkusen kyllä uteliaisuus vaivaa...)

Uneksija kirjoitti...

Mä en tykkää Karoliina ruususta kanssa. Joltain tutulta sen joskus sain ja se pentele kun alkoi kasvaa ja valtasi pian koko ruusutarhan. Sitten siirsin sen äkäpäissäni metsään ja nyt se tulla hiipii sieltä pikku hiljaa pihaan päin ja voi mitä parhaiten. Se on hurjan rehevän ja paljon lupaavan näköinen ruusu ennen kukintaansa, mutta sitten kun kukkansa aukaisee, niin ne ovat vähän mitään sanomattomat ja kun se ei edes haisekaan ruusulle. Nyt minulla kukkii parasta aikaa Tertin kartano ruusut ja Mustialan ruusut (kirjoitinkohan nuo nimet oikein...?) ja siinä on ruusujen ruusuja, ainakin jos tuohon Karoliinaan vertaa.

Rita kirjoitti...

Silmiä hivelevän ihastuttava vihreä tuossa ylimmässä kuvassa. Olinpa iloinen kun se ilmestyi blogini sivuseinälle :)

Sanoisin että kukkien nimet kirjoitetaan pienellä, mutta tuntuu sympaattiselta jos kirjoittaa oman pihansa kukat blogipostauksessa isolla, aivan kuin ne olisivat erisnimiä.

Asutteko Treen lähellä? Millä puolella? Vanhempani asuvat Lielahdessa.

Lettu kirjoitti...

No jo on upeat lautasliinat rippijuhliin :)

Orvokki kirjoitti...

Kiitos Pami rupean harvennus hommiin:)

Nunt kirjoitti...

Kiva kuulla että teillä koirat ja kisut elävät sovussa - meillä vielä sähistään ja läpsitään, tosin vähemmän ilkeämielisesti ja enemmän "meehän vähän kauemmas siitä". Joskus kun molemmat ovat puolinukuksissa, saatetaan jopa nuuhkia ihan kiltisti :D

Kukat kirjoitetaan pienellä, ne ovat lajikenimiä siinä missä riippakoivu taikka ahven. Myös näennäisen erisnimen sisältävät lajikenimet kirjoitetaan pienellä, annansilmä jne.

Ja anna orvokkien olla, minusta on aina hauska seurata miten epäsuotuisissa olosuhteissa ne aina pukkaavat esiin :D

nirppu kirjoitti...

Kiva chili! Oikein vehmaan näköinen.
Oma chilini kuoli, kun yritin häätää siitä lehtikirvoja. Nyt olis tarkoitus yrittää niitä itse siemenistä kasvatella.

MarjutJ kirjoitti...

Servetit on tosi hienot; eiväthän vieraat raatsi niitä käyttääkään:)

Mari kirjoitti...

Hieno tuo punainen huivi! :)

Heh, serveteistä tuli mieleen, että niin vain rippijuhlia järjestetään eri mittakaavassa eri paikoissa. Olin sunnuntaina kummitytön rippijuhlissa, jossa oli 4 vierasta oman väen lisäksi. Ja ruokapöydässä kun aloin porsastelemaan ;) kysyin, missä ois paperia, ja sanoivat, että tuolta tiskipöydältä voi käydä hakemassa talouspaperia rullasta. Ja minusta se vielä oli ihan ok. :) Ei ollut siellä nimellä varustettuja servettejä, ja silti oli ihan kivat juhlat. :) Mutta varmasti voi olla kivat juhlat sellaisetkin, joissa on ihan servetitkin. :)

Anonyymi kirjoitti...

Orvokit sepelillä on tosi kauniit!