...blogata nämä Novita Jivestä tehdyt tyynyt! Eli neuloin ns. terapianeuletta "ainaoikein". Muuten on mennytkin aikamoista haipakkaa. Töissä on ollut eipäs-juupas ja kotona on ollut eipäs-juupas. Eli ollako vai eikö olla. No, töistä sen verran, että taidan jättäytyä niistä jo suosiolla pois. Ensin sama määrä opiskelijoita ei riittänyt minun työllistämiseen, nyt sama määrä riittäisi. Lisäksi olin keväällä yhdessä hankkeessa osa-aikaisena, nyt siihen etsitään täyspäiväistä!! Ja minua siihen ei tietenkään ole kysytty (minähän saattaisin jopa ymmärtää siitä jotain...) Siis en nyt ollenkaan ymmärrä tuota nykyistä työelämää. Ja kun en ymmärrä, niin tahdon hikeentyä...
Mutta aurinko paistaa kauniisti! (Hajujakin riittää: isäntä ajaa lietettä)
Pami
7 kommenttia:
Pallottelu ei ole kivaa. Sitä joko on tahi sitten ei.
Toivottavasti asiat selkiintyvät.
Terapianeuletta tarvitsee itse kukin silloin tällöin. Enkä aina minäkään ymmärrä työelämää...
Ytitin kirjoittaa jotain järkevää lohdutukseksi, mutta sanon vain murrrrrr puolestasi. Meinasi tulla rumia sanoja. Ihkut terapiatyynyt olet tehnyt.
Ihan hyvä terapiatyö noin hölmöön tilanteeseen. Kädet kulkee ja mieli lepää. - On se vaan kumma, ettei kokenut ja osaava kelpaa, vaan mieluummin otetaan uusi ja vihreä, vai niinkö se teillä menee?
Minä tyhjensin kompostia ja jatkan huomenna. Haju oli siinäkin aika hurja, taisi olla liian märkä.
Tuollainen työelämä ei kyllä kivalta kuulosta. Kuulostaa kyllä hurjan hyvältä, jos sinulla on siitä mahdollisuus vain jäädä pois ja miettiä sitten taas mitä tekisi.
Just tuollaiseen terapianeulominen on niin hyvää!
Kummaksi on muuttunut nykyään työelämä! Osa-aikatyöllistetään tai jätetään ilman töitä, ja toisaalla pitäs olla varmaan töissä 70-vuotiaaksi ja tehdä töitä vapaa-ajallaankin...
Lähetä kommentti