Hei! Me huomattiin, että moni muukin kissa bloggaa, joten mekin päätettiin tehdä niin. Olemme nyt olleet viikon verran uudessa kodissa ja hyvin on aika mennyt. Vähän meinaa ikävä tulla sitä entistä emoa, joka meidät hylkäsi, mutta kuitenkin ollaan suht hyvin kotiuduttu, kun ollaan saatu koko ajan ruokaa ja hellyyttä. Hellyyttä tulee vähän liikaakin, kun täällä on pari muutakin nelijalkaista, jotka hoitavat välillä liiankin innokkaasti. Etenkin Ansan turkki on jatkuvasti takkuinen moisten hellyyden osoitusten jäljiltä. Ruoka saatiin ensin pipetillä, mutta nyt ollaan opittu jo syömään ihan itse. Yleensä molemmat meistä ui ruokakupissa ja sitten olemme tyytyväisiä. Tuo emäntä joskus valittelee, että ollaan likaisia ja haistaan sen jälkeen ja sitten muka sotketaan. Pyh, olemme sitä mieltä. Muuten emäntä laittoi eilen aamulla Ansan pesuun, kun oli muka liian likainen!!!! Sitä paitsi ollaan oikein hyvin opittu käymään hiekkalaatikolla. Mitäs on niin pieni laatikko, että murut lentävät ympäriinsä, kun sitä kauhoo. Saadaan kuulemma kohta isompi.
Tässä meistä kuvia parin päivän takaa eli säkkituolilla olen nyt minä, Oiva.
Ja minä takkuturkki olen Ansa. Otti mokoma kuvan ennen kuin ennätin turkkini sukia kuntoon!!
Heti sunnuntaina kaikki tästä talosta lähti kuulemma mummon syntymäpäiville (se on tuon talon emännän äiti). Mummo täytti 80 vuotta, mutta eivätpäs ottaneet meitä mukaan!! Mummolle oli kuulemma kerrottu meistä. Syntymäpäivät olivat ihanassa paikassa Rantasalmen Ruusuhovissa. Se on ennen ollut vanhainkoti, mutta nykyisin oikein suosittu juhlapaikka. Ja olihan tuo meidän porukka syönyt ja pitänyt mukavaa. Sieltä meille tuli vielä leikittäjiäkin. Harmi, etteivät malttaneet olla pitkään.
Mutta semmoista. Tuo uusi emäntä valittaa, ettei voi tehdä käsitöitä meidän takia, mutta me ollaan ihan toista mieltä. Autetaan koko ajan, kun yrittää virkata mattoa ontelokuteesta. Se ei ole kuulemma uskaltanut tehdä ohuemmasta mitään, mutta autettais me siinäkin!! Ja meistä on kovin kivaa kiivetä jalkoja pitkin tuoliin syliin. Tänään vaan emäntä vähän hikeentyi, kun yritettiin kiivetä paljasta säärtä pitkin just kun se oli pesemässä perunoita... :-)
Mutta eiköhän me vielä tavata. Ollaan muuten samasta äidistä kuin tässä talossa oleva Harri, joka kuulemma ei ole nyt näyttäytynyt vähään aikaan. Harria kaivataan kovasti!!
Terkuin Ansa ja Oiva (meitä muuten välillä kutsutaan Astaksi ja Onniksikin. On nää immeiset kummallisia, kun eivät nimiä osaa!!)
6 kommenttia:
Niin, kummallista tuo henkilökunta välillä. Mitenköhän ne saisivat mitään koskaan tehtyä jos ei olisi muutamaa innokasta tassuparia auttamassa kotitouhuissa? :) Aivan ihania nöttösiä olette molemmat!
voi kun on suloisia kisuja..meillä kun oli sissiltä neljä pentua niin eipä siinä emäntä saanut pahemmin neuloa kun oli neljä pientä apulaista..kaunista kesää
Voi kun söpöjä!
Voi miten suloisia pikku apulaisia!
Mulla on tällä hetkellä yksi "vanharouva", joka aina joskus intoutuu leikkimään. Mutta pentuna ollessa ei paljon lankatöitä tehty, kun kisu oli koko ajan langoissa :))
Ruusuhovi on ihana juhlapaikka, yhdet häät on siellä tullut juhlittua.
t. anki silmukkaketjua-blogista
Hei Ansa Ja Oiva! Kylläpäs te olettekin pikkuisia otuksia ja suloisia. Mä tuossa mietin et luulekste et ruoka jotenkin imeytyy turkin läpi kun siellä ruokakupissa uitte? Mun iskä odottelee kuvaa teidän uimisesta...
Ku mä olin pikkukissa niin mua harjattiin ja harjataan edelleen. Eilenkin mä kehräsin ihan kamalasti kun äiskä harjas. Mut mun masun alla on pari takkua ja niihin en antanu koskea vaan purin.
Me jäädään tänne odottelemaan lisää teidän juttuja!
Oi oi, miten ovatkin suloisia. Mörköherra lähettää terveisiä, vaikkei se meille muita kissoja laskekaan :) Hauskaa, että koiranne toimii varaemona, saavat hellyyttä kaikin puolin :)
Lähetä kommentti