Ihan vaan pikaisesti päätin tulla purkautumaan tännekin. Nyt on meinaan pinna ihan jonkin verran kireällä. En muistakaan, että näin ongelmallista olisi vähään aikaan elämä ollutkaan.
Ihan ensiksi: jos minulla ei olisi poikaa, niin minun puolestani saisi koko miessukupuoli kuolla sukupuuttoon. En ymmärrä, miten miehille voi olla tuo raha niin v..tun tärkeätä, että voidaan jopa vaimolle aina muutaman viikon välein huomautella, että kun sinulla ei ole mitään! Ja asun hänen talossaan ja ajan hänen autollaan, vaikka auto onkin minun nimelläni!! Ehkä tulee yleistettyä, mutta kummasti tulee vaan mieleen, miten aika moni mies vaan puhuu, että minun auto, minun talo, minun rahat.
Ja kun yrittää vähän puolustautua, että kyllä siinä kauppakirjassa minunkin nimi on, niin saattaa jopa kuulla sellaisen lapsellisuuden, että ei sillä mitään merkitystä ole tai muuta vastaavaa. Tekis nyt tosiaankin mieli laittaa avioero vireille ja tehdä ositus, katsoa miten äijän käy rahojensa kanssa. Eli jos muuttaa toisen kotiin ja vaikka kuinka on ostanut siitä osan, niin ei se ole minun koti, vaan sen toisen! Voi #¤&%&¤#/%¤/!
Mutta kiusataan ukkoa sen verran, että lähden kohta viemään tytärtä kaupunkiin ja "ihan vaan pikkuisen" sitten hävitetäänkin rahaa. Mitäs väliä sillä on, kun se raha ei kerran ole minun eikä tämä talokaan ole minun! Ajattelin ostaa itselleni kannettavan ja tyttärelle, pojalle ja itselleni Mp3-soittimet tai i-podit. Riippuu nyt siitä, miten innostutaan. Mihinkään ei olis kyllä varaa isännän silmäleikkauksen takia, mutta voihan hän sen nyt sitten peruakin! Vähän olen kostonhimoinen, mutta kun on 20 vuotta tuota p-jaskaa kuunnellut, niin nyt meni hermot!
Sain eilen aloitettua kuitenkin puseron neulomisen. Vähän meinasi tulla taas ongelmia ohjeen kanssa, mutta hyvin se lähti edistymään. 100 grammaa lankaa tuli neulottua!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Hmm..Tuo taitaa olla kyllä miesten vikaa tuo tuhlaamisesta valittaminen! ;) Meillä tosin talo on ollut alunperin minun..ja on vieläkin..Mutta autot miehen...Hyvä vedota, että asut minun talossa, jos alkaa autojaan liikaa omia! ;)
Oletan, että sinä yleensä siivoat ja laitat ruokaa ja peset pyykkiä jne. Laitapa miehellesi lasku tekemisestä ja kysy miten onnistuu elo ilman näitä sinun tekemisiäsi.
Kuulostaa tutulta. Vaikka kävin töissä, mutta kotoa käsin. Ei sitä tunnuttu asvostettavan, kunhan eihän siitä jäänyt sen enempää käteen. Olen huomannut(tai ainakin meillä) miehet puhuvat ensin ja ajattelevat vasta sitten mitä ovat sanoneet tai jos ovat edes tajunneet mitä sanovat. Ihmettelevät yleensä, että mistähän nyt sitä suututtiin. Tuo laskutus ois ihan kiva juttu. Ei alennuksia suhteilla.
Onneksi on itse moiselta välttynyt. Mummoni minut nuorena evästi (takoi pääkoppaan) elämänohjeilla, joita olenkin sitten noudattanut. Tärkein oli, että älä koskaan jää toisen tulojen ja tienestien armoille ja varaan. Hyvä että niin olen toiminut, ei ole koskaan ollut sanomista rahankäytöstä tms. Ja kotityöt on aina jaettu tasan. Joskus oli hiukan hapanta naama, tulojeni ollessa suuremmat kuin miehellä, mutta sekin asia on vuosien myötä tasaantunut.
Se taitaa olla pieni piru jokaisen sisällä, joka joskus nostaa päätään, jos vaan pääsee niskanpäälle jollakin keinoin. Tiedän, että samankaltaisessa tilanteessa nainekin voi toimia ihan samalla tavalla.
Minunkin exäni aina kyseli, mitä minä olin huusholliin tuonut. Siksipä onkin nyt ex.
Jos kerran samaa huushollia hoidetaan, kukin tavallaan, niin yhteistä elämäähän siinä ylläpidetään, sanon minä (8 vuoden kotiäitikokemuksella). Miehet osaavat olla välillä äärettömän pönttöjä. Pidä pintasi!!!
Ja osta vaikka lankaa ja suklaata i-podin lisukkeeksi :-)
Tutun kuuloista virttä, meillä mies yks. yrittäjä ja sen valinnan tehdessään oli hänen päätös että minä olen kotona (jonkun on lämmitettävä ja pidettävä talo pystyssä kun toinen maailmalla 24/7). Yleensä hän muistaakin tämän mutta jos minä huomautan hänelle esim 2 auton tarpeellisuudesta, kapakkareissun kustannuksista tms. niin kyllä muistutetaan että omiansa hän tuhlaa ja minulla ei tuloja juurikaan ole...
Lähetä kommentti