Vaan nyt minä alan uskoa, että vyyhtilankoja en osta enää koskaan. Ensin mietin sitä vanhaa satua, jossa prinssi pyysi nuoria neitoja selvittämään sotkuisen lankavyyhden ja loppujen lopuksi köyhän puunhakkaajan tytärhän sen selvitti ja pääsi prinssille puolisoksi. Juu, ei minusta tule prinssille prinsessaa!!! Jostain kumman syystä sain tuon vyyhden ihan totaalisen sekaisin. Ja sitten paloi pinna lopullisesti. Olen nyt käytännössä pätkinyt tuon vyyhden ja virkkaan sellaista Dynastian... eiku Emmerdalen Dinglejen torkkupeittoa eli isoäidin neliötä niin pitkälle kuin lanka riittää... ja hermo kestää... On tuo lanka kyllä niin ihanaa, että voisi olla vaikka vauvojen peitto.
Sit posti toi jotain ihanan ihanaa. Eli olenhan siinä Lankahullujen yllätysvaihdossa mukana ja tänään sain nämä. Kiitos, Sonja! Just minun värejä ja tuo suklaakin on TOOOSI hyvää!
Ja sitten puhuin niistä kirjoista edellisessä postauksessa. Kolmea ei ole vielä näkynyt....Mutta tämän ostin paikallisesta kirjakaupasta mielettömän kalliilla. Suoraan sanoen. Mut kivalta tämä vaikuttaa, vaikken nyt ihan niiiiin kierrätysihminen olekaan. Jotain ideoita sieltä voi silti napata.
Ja sitten olen ostanut Käsityö-lehden. Ei oikein nappaa tämäkään, mutta halusin kuitenkin ostaa jotain!! Vähän niin kuin lohtulehtenä kaikelle mahdolliselle. Ehkä kun riittävän monta kertaa selaa, niin tuostakin saa jotain tehtyä. Tai sitten ei... Niin mulle käy aika monellekin lehdelle.
Ja nämä kasvikirjat innostuin ostamaan sen kasvintuntemuksen opettajuuden takia. Innostuin taas kovasti tunnistelemaan kasveja. Pitäis varmaan ostaa se Retkeilykasvio, josta eräs opiskelija sanoi, että sieltä löytyy kaikki kasvit!
Ja en muista (enkä jaksa tarkistaa) olinko maininnut jo tämän kirjan ostosta. Ostin, kun halvalla sain. Muutaman sivun olen lukenut. Vielä ei oikein nappaa!
Nyt alkaa olla muut kylvöt tehtynä (eli peltotyöt) paitsi peruna ja sipuli odottavat karjakeittiössä. Perunamaakin on jo kynnetty kuitenkin. Loppuviikolla varmaan kasvimaan laittoon on aikaa. Huomenna minä menen taas Savonlinnaan, kun poika S kävi siellä harjoittelemassa kevarilla ajoa ja kävi samalla musiikkiliikkeessä. Pitäis kuulemma hakea sieltä sähkökitara koesoittoon. No, äitihän joutaa... Vaikka sonnejakin pitäis kuulemma siirrellä.Mutta näin tänäpänäpäivänä
Pami
10 kommenttia:
Minä rakastan takkuisten lankakerien selvittelyä! Ihan sormia syyhyäisi...
Ihanaa perheenlisäystä!
Mukavaa kesälomaa sinulle. Eipä se maatalossa juurikaan lomalta tunnu, mutta aamuisin ei ole niin pakkasta ja pimeää, kun avaa oven navetalle mennessään;)
Voi että Hartsa pentuineen on suloinen! Olen täällä pikaisesti pari kertaa piipahtanut, vaan kommentit on jääneet laittamatta. Onnea koko karvaperheelle!
mulla on hyvähermoinen isä, jolle lykkään "toivottomat" vyyhdit jos vaan mahdollista...
Kässylehdtien mallit ei juurikaan heti kolahda mutta vuoden päästä ihmettelen miksen tätä ennen ole huomannut...
Kirja-bulimikkona (ja viran puolesta) tuli luettua tuo Lankakaupan Tyttökin ja olen sitä mieltä, et jatko-osa olis voinut jäädä kirjoittamattakin...
Minä varmaan olisin vienyt tuon lankanyytin jo roskikseen, siis minun hermostoni ei olisi selvittelyä kestänyt. Väri tosin on suloinen.
Mitähän kirjasi neuvoisi tekemään piikkipuolesta oranssista haravanlavasta? Onneksi en vielä ehtinyt hävittää sitä ;-)
Olen samaa mieltä Lankakaupan tytöstä: suuri pettynyt. Ensimmäinen osa viehätti, mutta tässä ei ollut muuta kuin rahastuksen maku.
Ei muuta tällä kertaa kuin työn iloa!
En hennonnut tuota lankaa roskiin heittää, vaikka mieli teki, kun on sen verran arvokasta. Ostin tuon langan Ilun Handusta.
Villiviini: tuohon lehtikoriin tarvitaan kolme haravaa. Muita ohjeita ei ollutkaan.
Miekin tilasin tuon Lankakaupan tyttö- kirjan kirjakerhosta. Näitä kommentteja kun luin, huomasin, että on ollut pettymys. Voi harmi! Mutta jostain luin, että olisi tulossa kolmaskin osa: Lankakaupan talvi. Onkohan sekin huono?
Mie tykkään selvitellä lankasotkuja :)
Minä pilasin myös yhden vyyhdin totaalisesti ja nyt odottelen, mitä siitä saisin aikaan. Virkkaus voisi olla hyvä idea.
Kiitos Pami Kip-tiedosta. Toivottavasti ehdin ainakin käväisemään paikalla. Pääsetkö sinä sinne?
Tutunnäköinen vyyhtisotku, minulle käy usein noin! Kerin lankaa istumalla lootusasennossa ja laittamalla vyyhdin polvien ympäri. Lyhyt kun olen (ja lyhytjalkainen vielä), vyyhti jää vähän löysäksi, ja sotkeentuu sitten tosi helposti keriessä. Sitä olen yrittänyt opetella, että lopetan ajoissa, jos rupeaa syntymään sotkua. Isäntä kun meillä on se rauhallinen ja pitkäpinnainen tyyppi, on selvittänyt minulta sotkun jos toisenkin, niin kerimishommissa kuin purkuhommissakin :D. - Mutta tuo lanka on kyllä kaunis...
Eikös ole niitä Suomalaisia viisauksia,että luoja ei laiskoja elätä jne... Sitä toivoo että edes joskus ehtisi vähän tehä jotakin ihan tavallisesta poikkeavaa.
Hauskaa viikkoa.
Mia
Lähetä kommentti