tiistaina, kesäkuuta 01, 2010

Oli tyttö nimeltä Harri...

Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, niin mahahan Harrilla alkoi kasvaa ja nimenmuutos tuli: nyt hän on sitten Harriet ja tässä hänen pennut päivän ikäisenä. Eli nämä syntyivät 31.5.2010. Nimiä ei ole vielä keksitty, neiti E ehdotteli Hulaa, Pongoa ja Rumpua. Minä en oikein tuosta Rumpu -nimestä välitä...
Ja tässä mammukka, joka hoiti oikein hienosti tilanteen. Oli kyllä synnyttämässä meidän sänkyyn, mutta neiti E huomasi asian ja sai kiikutettua kissan kodinhoitohuoneeseen. Sieltä Hartsa valitsi ns. vaikeimman paikan eli korin, jossa oli nukkunut pienenä. Mutta tällä kertaa kissat syntyivät sisälle, ei tarvinnut navetan vintiltä niitä etsiä kuten aikoinaan, kun Helmi-rouva sai pentuja.
Ja sitten käsitöihin. Tämä on valmistunut jo jokin aika sitten, mutta on jäänyt kuvaamatta. Eli tässäpä tällainen kesäkaulaliina!
Ja Ilulta piti tilata lankoja lisää (kun ne alkoivat vähentyä alle 7 kilon uhkaavasti!!!). Nämä ovat ihania. Nyt kun vaan keksisi langoille sopivaa käyttöä. Juu, ja en muista enää näiden nimiä. Harmi, kun noissa lapuissa lukee vain, mitä lanka on. Saisi Ilu lisätä niihin nimetkin! Värit ovat kyllä ihanat!
Ja sit taas tätä kuvauksien opettelua. Kun haluais oppia, mutta... No, aika hyviä nämä otokset minusta ovat! Valkonarsississakin on väriä :-)
Ja lemmikki, mun lemppari, mutta leviää vähän liikaa...
Ja "pakollinen" kuva särkyneestä sydämestä. Tää on vaan niin ihana kukka. Ja nyt tuli pörisijäkin juuri paikalle!
Nämä tarhasalkoruusut ostin sieltä Otavan koulutilan puutarhapäiviltä, joista aikaisemmissa postauksissa mainitsin. Luulin, että paleltuuhan nuo, kun oli melko kylmiä öitä välillä. Nyt etenkin toisessa alkaa kukka tulla esille. Harmittavasti on vain kellertävän näköinen. Nuo kukat ovat kuulemma sikinsokin, joten ei koskaan tiedä, minkä värisiä kukkia tulee. No, tietty minun tuurilla keltaisia, kun talokin on keltainen.
Ja sitten sarjassamme Ei mennyt niin kuin Strömsössä! Eli laitoin köynnöskrassia vihdoin itämään, mutta jätin tuon ulos. No, ne kylmät yöt sitten tekivät sen, etteivät vielä ole viruneet eivätkä vanuneet pahemmin!
Sitten kuvauksellinen kuva... :-)
Mutta viikon päästä on jo varmaan enemmän aikaa ja enemmän kerrottavaakin. On tuota pihaa tullut sen verran laiteltua ja kissat kasvaa ja ehkä minä ne puikotkin jostain taas kaivan. Nyt on mennyt aika etsiessä kasveja opetusta varten. Huomenna on viimeiset opetustunnit, jos ei joku keksi lisää jotain muuta. Olen sellainen hyppyheikki, että minähän opetan mitä vaan...

Jotka osaa, ne tekee mitä vaan.
Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan.
- Juice Leskinen

Ja sitten minä menin ja osallistuin! :-) Eli tämä tuntui hauskalta: Lankahullun yllätys!

Palaillaan
Pami

10 kommenttia:

Siru71 kirjoitti...

Kylläpäs ne on söpöjä, pikkukisut :)

Mari kirjoitti...

Onnea kissaemolle! :)

Hih, tuli mieleeni tuosta synnyttävän kissan pieneen koriin ahtautumisesta yksi minun lapsuudenkodissani tapahtunut synnytys, siitä on jo aikaa 20 vuotta. Misu-kissa sai ensimmäiset pentunsa, ja itseasiassa ainoansa, koska se leikattiin sen jälkeen. Misu oli ollut meillä jo ihan pennusta saakka, eli sen emo Pörri oli myös meillä kuten myös Misun "velipuoli" Vili, eli vuotta nuorempi pikkuveli. :) No, Misu siis alkoi synnyttää ja äitini petasi sille sängyn laatikkoon takkahuoneeseen. Siellä olisi ollut hyvin toki tilaa synnyttää, mutta Pörri hyppäsi laatikkoon sekaan myös ja toimi "kätilönä" koko Misun synnytyksen ajan - Pörri oli siis näiden syntyvien pikkupentujen mummu. :) Pennut syntyivät yöllä, enkä ollut sitä näkemässä, mutta aamulla herätessäni äiti käski minun kurkata takkahuoneeseen, ja vähän aikaa meni ihmetellessä, että kukas kissa onkaan synnyttänyt, kun siellä pötkötteli neljä pikkuista, niiden äiti ja vielä mummukin. ;) Eikä Pörri lähtenyt sieltä laatikosta mihinkään moneen päivään, vaan nähtävästi halusi opastaa ja auttaa ensikertalaista Misua pentujen hoitamisessa, pesi pentuja ja hoiti samalla tavalla kuin emokin paitsi ettei voinut imettää. :) Pörri oli silloin aika vasta leikattu, se oli ehtinyt tehdä tosi monta poikuetta elämänsä aikana, joten liekö sitten jotain hoivaviettiä jäänyt.

Mutta se poikakissa Vili sitten... Äiti tietysti kantoi Vilin katsomaan uusia tulokkaita, mutta Vilihän raivostui ihan valtavasti, oli mustasukkainen kun tyttökissoilla oli nyt joku ihan oma juttunsa, ja joka kerta kun Vili meni eteisen läpi ulos tai tuli sisälle, niin se taatusti muisti katsoa takkahuoneeseen päin ja sähisi ja murisi karvat pystyssä. ;) Kyllä siitä sitten myöhemmin tuli ihan hyvä eno, leikki pikkuisten kanssa aina siihen saakka, kun ne luovutettiin pois, meidän kissakiintiö kun oli täynnä. :)

intsu kirjoitti...

Onnea uusille kisuleille! Ihania karvapalloja. Jaa,että nyt teillä onkin Harriet:D Ei sentään niin käyny kun veljeni perheen luona. He syöttivät tyttökissalle puoli vuotta e-pillereitä ja sitten vasta huomasivat,että se onkin kolli:D
Siellä sinun pihamaallakin on niin,niin kaunista.

Tarja kirjoitti...

Onnea perheenlisäyksestä!
Meille syntyi myös n. viikko sitten 5 suloista ihanaa kisuvauvaa :D

Sonja kirjoitti...

Aivan ihania pentuja! On kissakuume taas nousussa... voi voi voi! Tutkiskelen nyt blogiasi "sillä silmällä", että osaan valita parhaimmat yllätykset Juhannuspakettiin!

♥ Hannele mummu kirjoitti...

Vähän niinkuin siskoni poikakaniini, joka sai pentuja... Näitkä muuten hienon tyyny-vihjeeni.

Marjut kirjoitti...

Suloisia ovat; onnea myös Harrietille:)

"pappi puikoissa" kirjoitti...

Ilmankos se Harri(et) olikin niin suloinen :D.
Nam noita lankoja, ostaisin kans, jos johonkin vielä mahtuis...

TuuliS kirjoitti...

Ihania pentuja!!!
Meillä näyttää olevan kesä samalla mallilla, huomenna laitan lemmikkejä koristamaan ruokapöydän. Ikävä ettei sireenit viihdy maljakossa, ei meillä ainakaan.

Pike kirjoitti...

Onnea Harrietille pesueenlisästä! ... Oli meilläkin lapsuudessani Saku-tyttökissa.