Minä aion tänä iltana vielä neuloakin...

Onpa taas ollut sellainen suhailupäivä sinne tänne ja takaisin. Aamulla vein lapsen seitsemäksi töihin, ajoin itse töihin, lähdin kolmen jälkeen töistä, tuskailin Savonlinnan katujen kunnostustöitä, jotka hidastivat huomattavasti matkaani ja ennätin nippanappa viemään poikaa kitaratunnille viideksi. Jos minulla menis joka päivä 1,5 tuntia yhteen suuntaan, niin saattaisin kyllä jäädä kotirouvaksi jälleen. Kyllä sen verran tympii tuo autolla ajaminen välillä. Siinä kun ei voi edes neuloa!

Mutta tuo betonihomma on siis saanut minut aivan pauloihinsa ja kunhan jään kesälomalle (se, joka muistaakseni oli syötävää, tai jotain sinne päin... ai eikö?), aloitan kotona tehdä kaikenlaista. Suunnitelmia ainakin on! Nuo kynttiläjalat tehdään siis niin, että Springles-purkin seinämiin kiinnitetään koristeet. Minä laitoin niihin pieniä kakkupapereita ja liukuestemattoa, joka ei sitten lähtenytkään pois kunnolla, joten siksi toinen on tuollainen modernimpi versio! Ja kakkupaperistakaan ei oikein kunnollisia kuvioita jäänyt, mutta kelpaa minulle. Olen vähän "rouheampi" ihminen, joten pienet mokat ei paljon menoa haittaa.

Niin, koristeet kiinnitettiin kaksipuoleisella teipillä purkin seinämiin. Suihkeliima olis ollut myös käyttökelpoinen. Sitten vain betonia purkkiin. Lopuksi painoin sellaisen pienen öljykynttilän tuohon keskelle ja teippasin sen päältä kiinni, ettei se nouse sieltä pois betonin kuivuessa. Ai niin ja öljykynttilän ympärille kieputin vähän solumuovia, että reiästä tulee hiukan suurempi kuin itse kynttilä. Ja tuon yhden tein siten, että leikkasin purkkia pienemmäksi, joten siitä tuli lyhyempi.

Miehet ovat meillä onnessaan, kun minä alan kantaa kotiin Springlessejä. Viimeksi kyllä unohdin ja ostin perunalastut pussissa, hmpf! :-)

Niin, olen kyllä neulonut koko ajan pikkuisen hiukan pientä, mutta ne on nyt niitä hys-hys -juttuja, jotka paljastetaan tämän kuun lopulla. Uskoisin, että siihen mennessä on valmista, tai sitten ei...

Ja kiitos Nialle tästä! Nämä tunnustukset aina ilahduttavat. On mukava tietää, että blogissani tykätään vierailla!
Hyvää viikon alkua

Lisää betonia!

Lisäilläänpäs tänne näitä betonitöitä. Eli tässä kynttiläjalat omalla puutarhapöydällä.Kakkuvuokaan on mukava valaa, mutta kannattaa käyttää jotain tukevampaa rasvaa kuin ruokaöljy, että saa muotin irti. Muotti saatiin lopulta irti, kun hypittiin päällä! Tästä tuli kuitenkin omasta mielestäni hieno. Tuohon keskelle on tarkoitus sitten jossain vaiheessa laittaa kynttilä palamaan. Tai sitten ihan jotain muuta...Ja sitten kerron kuinka tehdään aurinkovarjon jalka. Ei siis näin: valoin betonia isompaan astiaan ja upotin siihen muovisen mikroaaltokakkuvuoan. Ja koska aina tarvitaan paino, keksin käyttää betonia myös painona eli laitoin kakkuvuoan täyteen. Kuvittelin saavani samalla kaksi valua! Juu, mutta eipä se kakkuvuoka irronnutkaan ja kun aikamme teluttiin, otin vasaran ja särin kaiken mahdollisen :-). Mitä, minäkö temperamenttinen... Ja sitten ylpeänä esittelin muille, että aurinkovarjon jalkaahan tässä koko ajan yritettiin tehdä!Kun on kylmää, ei pihassa oikein ole mitään kivaa kuvattavaa. Esikot kukkii ja daaliatkin olen jättänyt tuohon portaille kasvamaan läpi yön. Siksi ne on istutettu noihin amppeleihin, että on helpompi siirtää ne sisälle yöksi, mutta ei meille varmaan enää kovin kovia pakkasia tänne mäelle nouse. Toivottavasti ei...Ja tuo orvokkiamppeli on aivan ihanan iso. Siinä siis kasvaa orvokit tuossa reunassakin!Niin ja sarviorvokit ovat aloittaneet kukintansa.

Tuli eilen katsottua Euroviisutkin, loppuaika kyllä jo nukkuen. Harmittaa! Kyllä Suomen esitys oli yksi parhaimmista! Kympin sakkiin veikkasin, mutta kauas jäätiin.

Tässä pieni koivukiekko, johon laitettu lautasliinatekniikalla kuva. Kunhan säät lämpenevät, näitä teen lisää.

Mutta nyt syömään lasagnea. Voiko tehdä äitiä yhtään onnellisemmaksi, kun tytär E ilmoitti tänään, että meillä on aina parhaimmat lasagnet!

Betonia, haasteita, palkintoja ja vähän muutakin

Sain tällaisen Sirulta. Kiitos kaunis! Ilahdutti kovasti mieltä.

Säännöt:

1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.
2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.
3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa)joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa.
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä.

Tämän saavat kaikki blogit, joita minä käyn lukemassa sekä lisäksi ne blogit, jotka käyvät minun blogiani lukemassa.

Ja sitten minua heitettiin Makepeacen puolelta haasteella. Kokeillaanpas vastata siihenkin:

"Tämä haaste ei käsittelekään faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen."

1. KOKO: 167 cm pitkä, nykyisin normaalipainoinen. Vielä viisi vuotta sitten oli painoindeksi huomattavasti alle 20, mutta kun vaan ajaa autoa, istuu tietokoneen tai telkkarin ääressä eikä tee yhtään ylimääräistä liikettä, niin kyllä yli 4-kymppisenä pääsee jo normimittoihin ja jos en ala varoa, niin varmaan viiden vuoden päästä olen jo ylikin...

2. NÄKÖ: Vaihtelee. Nykyisin on melko lyhyet ruskeat hiukset, mutta saattaa olla, että ensi vuonna on jo taas pitemmät hiukset. En kauaa jaksa katsoa itseäni saman näköisenä, joten hiusten väri ainakin muuttuu, jos ei muuta. Olen jostain lukenut, että hiusten mallin vaihtelu on merkki epävarmuudesta! Juu, ja silmät ovat ruskeat ja niiden päälle painuu kulmaluu, joten ne ovat syvällä. Ja ympärystä ryppyinen, vaikka olen opetellut käyttämään silmänympärysvoidetta!

3. VAATETUS: Kotona verkkarit ja t-paita. Töissä vähän siistimpää. Joskus olen jopa tykännyt jakuista, nykyisin en niinkään. Yleensä housut, vaikka haluaisin opetella pitämään hameita. Ja sit välillä haksahdan niitä ostamaan ja olen jopa ostanut pari hamekangastakin, jotka ovat kyllä jääneet kangasasteelle.

4. KORISTEET JA VARUSTEET: Korvikset ja kultainen kaulakoru minulla on aina. Sormuksia olen taas opetellut pitämään pitkästä aikaa ja niitä tulee jopa ostettua. Ja rannekorua tulee pidettyä myös aika usein. Koruni ovat pääasiassa kultaisia. Hopea on minulle liian "kova" väri. Mies ei tuota meinaa uskoa... :-)

5. LUONNE: Hehhee, mitähän tähän laittaisi... Minusta joko pidetään tai sitten ei pidetä ollenkaan. Olen vähän turhan "suoranuottinen" ja kovaääninen. Ja puhun paljon... Tai sitten en yhtään. Koska tykkään olla myös yksikseni, niin välillä on vaikeuksia jaksaa jutella muiden ihmisten kanssa. Minä myös "räjähtelen" ja sitä ei tasainen mieheni ymmärrä ollenkaan. Mutta kaksi kertaa vuodessa on saatava kunnon riita aikaan, muuten ei tule mitään :-). Eli tällainen kaksitahoinen luonne, josta ei välttämättä ota selvää itse, no se punasarvinenkaan. Toisaalta olen kiltti ja huolehdin kaikesta. Nytkin on huoli, kun poika lähti mopolla kirkolle...

Vaikea luonnehtia itseään, mutta kyllä minä välillä tykkään olla ihan minä itse! Haastamisen jätän tässäkin kohdassa tylsästi väliin!

Mutta sitten käsitöihin. Kävin eilen irrottelemassa betonia pois purkeista. Tässä osa tuloksista. Seuraavan kerran kun ennätän, niin kerron, kuinka valmistetaan aurinkovarjon jalka. Minä tein sen vähän eri lailla kuin normaalisti :-). Koska en ole vielä sitä kuvannut, niin saatte kertomuksen siitä myöhemmin.

Tässä kuitenkin Springlespurkkikynttilänjalat ja sydämet. Kakkuvuokaankin valettu juttu onnistui, mutten ollutkaan ottanut siitä kuvia. Osaa en vielä tuonut kotia, kun ensi kerralla niitä koristellaan. Ja vähän valoin lisääkin. Eikä se tuo muottien irrottaminen niin helppoa ollutkaan...Laitan tähän myös kuvan eräästä pöydän kansilevystä. Ei ole siis minun tekemä, mutta aivan ihana. Ehkä minä joskus...Lisäksi kuvia äitini kudonnaisista. Eli tänne voi upottaa ylimääräiset villalangat. Tämä tekniikka oli minulle aivan uutta. Ensin siis kudotaan monesta langasta kerittyjä "nauhoja" ja sitten se leikataan tuollaiseksi hapsunauhaksi, joka kudotaan välikuteen kanssa. Eli langat kudotaan kaksi kertaa! Ihanan näköistä.Ja vielä kuva poika S:sta, joka soittaa tässä tämän viikon kolmannessa konsertissaan. Ja äiti oli jälleen ylpeä. Poika lähti äsken mopolla rippikouluun enkä viitsi mennä iltapäivällä sinne kuuntelemaan leirisääntöjä. Mietimme tuossa isännän kanssa, että pitäiskö mennä, mutta tultiin siihen tulokseen, että eiköhän ne säännöt ole suunnilleen samat kuin muillakin leireillä ja eihän me sinne mennä. Vaikea on pitää poikaa kurissa ja nuhteessa, jos itse ollaan 1000 km päässä! Ja luotan kyllä täysin poikaani, että hän osaa käyttäytyä. (Ja tämä kirjoitus tekee sitten sen, että poika tietty laitetaan taksilla kesken rippileirin kotia!).Vaan nyt tämän valkotornadon on lähdettävä siivoamaan. Aikoinaan oli mainos, jossa jonkun kehuttiin puhdistavan kuin valkotornado. Muistan ihmetelleeni mainosta ja ajattelevani, että eikös tornadot yleensä saa aikaan melko pahaa jälkeä...

Hyvää lauantaipäivää

Tähän blogiin aion keräillä tulevaisuudessa kotitalousaiheisia juttuja, ruokalistoja ja reseptejä.

Blogini perustuu pitkälti naudanlihaan ja sen tuotantoon.

Palataan!

Rintasyöpää vastaan ja konsertissa käyntiä

PLEASE KEEP HER GOING

Tämä nainen marssii rintasyöpää vastaan. Lähetä hänet matkaan maailman ympäri, niin että hän pääsee perille.
Tee se tukeaksesi kaikkia niitä naisia, jotka ovat sairastuneet tähän vakavaan tautiin.
Hän kulkee maailman ympäri – blogistaniassa! *Lähetä hänet jatkamaan matkaa* - paina copy-nappia nyt! Liitä kirjoitukseen ja julkaise!

Näin tämän Ritalla, mutta kävelevänä nappasin kuvan loppujen lopuksi Annen blogista. Kaverini sairasti rintasyövän. Onneksi näillä näkymin parani syövästä, mutta ainahan se uusimisen pelko on takana.

Ja sitten vielä:

Tässä linkissä voit myös tukea rintasyöpään sairastuneita. Kun käyt klikkaamassa ja lukemassa mainoksia, mainostajat lahjoittavat rahaa rintasyövän ehkäisemistyöhön. Klikkaaminen on ilmaista. Sen voi tehdä kerran vuorokaudessa.

Click here, for free, and help breast cancer patients.

Eilen oltiin sitten katsomassa pojan esiintymistä koulun bändin kanssa. 8- ja 9-luokkalaiset esiintyivät ja kylläpä oli mahtavaa kuunneltavaa. Muutenhan bändin jäsenet vaihtoi soittimia ja lauloivat sikin sokin sekaisin, mutta meidän poika ei kyllä muuta soittanut kuin sähkökitaraa, mutta täytyy myöntää, että on hän niin hyvä siinä, että taisi pitää muun bändin sillä kasassa. Ja soolot tuli komeasti. Välissäkin piti vähän kikkailla, niin sai omat aploodit pariinkin kertaan. Ja minä en edes silloin taputtanut, kyynel silmässä vain katselin minun pientä, isoa poikaa! Kylläpä äiti voi olla lapsestaan ylpeä! No, ettei mene ihan oman pojan kehumiseksi, niin oli siellä monta muutakin hyvää esiintyjää, joten konsertti oli kokonaisuudessaan mahtava.

Ja Suomikin pääsi Euroviisuihin. Jes! Katsoin kyllä semifinaalit vasta tänä aamuna, kun en jaksanut eilen valvoa niin myöhään.

Vaan nyt töihin ja siivoamaan ja ruoanlaittoon ja...

Tämä viikko! Huh...

Ihan tosi, minä tarvitsen helikopterin tai sitten poliisit vois olla niin ystävällisiä, että pysyttelisivät poissa minun ajoreiteiltäni! Tällä viikolla, ensi viikolla lupaan taas ajella ihan rauhallisesti... tai sitten en...

Sunnuntaina oli siis äitienpäivä. Minä siivosin! Ja isäntä teki peltotöitä. Neiti E oli ainut meidän perheestä, joka toivotteli hyvää äitienpäivää. Juu, lahjoja en saanut, kun toiveessahan on se Henry-imuri.

Aamupäivästä kävi vieraitakin, mutten edes kahvia jaksanut keittää. Hyvä emäntä!

Eilen sitten aloitin jälleen siivoamaan askarteluhuonetta. Ja päätin aloittaa tuosta ikuisen riesan komerosta. Eli sinne työnnetään kaikki ihan sikin sokin ja sitten sieltä ei mitään löydä. Otin vertailukuvat. Yllättävää kyllä siistiin komeroon mahtuu paljon enemmän tavaraa... :-)Eilen oli poika S:lla viikon ensimmäinen esiintyminen. Musiikkiopiston Juvan toimipisteen kevätjuhla. Siellä kuskarina oli isäntä. Tänään mennään sitten koko porukka koulun valinnaisen musiikin esitystä katsomaan. Poika siis esiintyy siellä.

Huominen voisi olla vaikka lepopäivä, kun torstaina meikäläinen käy töissä: Rantasalmen kautta Savonlinnaan ja Parikkalaan ja sieltä puoli seitsemäksi Mikkeliin. Tämä päivä on tiukka. Mikkeliin on jouduttava sen takia, että poika esiintyy myös siellä.

Perjantaina Savonlinnan kautta Enonkoskelle ja sitten puoli kuusi pitää olla katsomassa Rantasalmella, kuinka betonivalut onnistuivat!

Ja lauantaina sitten poika S:a taas kuskaamaan rippikoulutilaisuuteen ja sitten sieltä pois. Pitäisi kai mennä sinne vanhempien tilaisuuteenkin, jossa kerrotaan Lapin leiristä, jonne poika siis lähtee heinä-elokuun vaihteessa. Isäntä ei varmaan enää loppuviikosta jouda mihinkään, kun pitää saada jo melko tiuhaan tahtiin kylvettyä siementä maahan.

Liekö nämä peltotyöt aiheuttaneet sen, että minäkin näin viime yönä unta lisääntymisestä: minulle oli syntynyt pieni tyttö! Onneksi se ei käytännössä ole mahdollista :-).

Ja siivousta jatketaan...

Betonia purkkiin

Saattaa olla, että tämän blogin käsityösuuntaus muuttuu nyt täysin. Minusta betonin valaminen noin pieniin juttuihin oli aivan ihanaa! Juu, navetan ja talon rakennuksiin liittyvät valuhommat eivät ole läheskään noin kivoja! :-)

Ensin tietty tehtiin betoni. Eli hienobetonijauhetta ja vettä. Tähän ei tarvinnut edes hiekkaa vaan kaikki tuli kerralla.Betonin piti olla sellaista, että siitä sai muovattua pallon, mutta kun sitä vähän hyrskytti, niin sen piti levitä.Ja sitten vain kippoon valamaan. Viinipullonkorkilla saatiin reikä pohjaan, jos vaikka kukkia meinaa tuossa pitää.Ja paino pitää olla, ettei muotti nouse. Tässä käytettiin kiviä, mutta se voi olla esim. vettä tai minä vedin teipillä muotin ylitse. Tuo sisempi osa nousee tuosta betonista ylöspäin, jos sitä ei painata jollain. Ja sitten on muistettava "ajaa täryllä" eli tärisyttää, ettei valusta tule vain huokoista! Silloin se ei kestä.
Vatupassia kannattaa käyttää, että valusta tulee suora.
Jotkut tekivät patsaita. Niihin laitettiin muotti kanaverkosta ja sisälle paperia ja sitten alettiin läiskiä betonia ympärille. Minä valoin mm. kakkuvuokiin, jäätelörasioihin ja Springles -purkkeihin. Laitan sitten kuvia valmiista kunnollisista töistä, kunhan ne ovat kuivuneet. Voi olla, että jokunen epäonnistuukin... :-)

Meillä ei sen paremmin äitienpäivää vietetä. Tänään vein äidilleni miljoonakellon ja otin osaa yhteislahjaan, jonka isosiskoni myös vei tänään äidille. Meillä isäntä aloitti peltohommat tänään noin niinkuin kunnolla ja varmaan huomenna jatkaa, jos sade ei tuosta hirvittävästi kovene. Itselleni ostin tuollaisen ihanan orvokin, joka ei tuossa rappusilla oikein näytä millekään, mutta voin kertoa, että se on valtavan suuri ja painava. Olkoon nyt vielä tuossa, kun tuulee ja sataa niin kovasti.Ja tänä iltana syödään valkosipuliperunoita ja grillattua naudan sisäfilettä. Nam! :-)

Hyvää äitienpäivää!

Höpötyksiä...

Nyt on kirpparipöytä tyhjennetty, tai siis tyhjensin sen jo keskiviikkona. Ihan kivasti tavaraa meni kaupaksi. Ainut mikä hämmästytti, ettei vanhat Muksu ja Parhaat kaavat lapsille -lehdet menneet kaupaksi. Juu, olihan ne vanhoja, mutta minusta niissä on oikein perusvaatteiden kaavoja, joita minä käytin oikein mielelläni. Taidan vielä säästääkin ne lehdet, jos joskus vaikka tarvitsisinkin. Vaikka en minä varmaan tule ompelemaan samalla lailla kuin reilu 10 vuotta sitten. Tai mistäs sitä koskaan tietää...

Itse ostin kirpparilta Jokanaisen käsityökurssi -kansion. On siinä pari kivaa mallia ja sitten ostin Oi, ihana toukokuu -pokkarin. Joskus tuli se sarja katsottua televisiosta, niin kiinnostaapa se vielä kirjanakin. Sit ostin Modan, kun sain kaksi yhden hinnalla. Muistan jostain blogista nähneeni jotain "kivaa", joka oli tehty Moda 1/2009 ohjeella. Nyt en muista mikä se oli! Enkä muista vaikka katson tuota lehteäkin...Olen kuullut, että joissain perheissä kutsutaan toisia perheenjäseniä armaiksi tai kullaksi tai rakkaiksi. Meillä kutsutaan kalliiksi. Etenkin minun tyttäreni on minulle kallis! :-) Vaan olipa hänestä eilen hyötyäkin. Kävin oikeassa siivousliikkeessä shoppailemassa: ostin kunnollisen mopin ja sain siitä alennusta, kun kerroin, että tytär käy yhtä ravintolaa siivoamassa. No, jäi sille mopille vielä ihan kunnollinen hinta. Sitten minä ihastuin tällaiseen imuriin. Olen jo pyytänyt, että jospa isäntä ostaisi sen minulle vaikka äitienpäivälahjaksi. Tuo imuri on ammattilaiskäyttöön tarkoitettu ja onhan se muutenkin aivan suloinen. Jospa tuo kestäisi meidän käytössä paremmin kuin nuo tavalliset imurit. Olisko kellä kokemusta moisista Henryistä tai Hettyistä?Tuo olisi nyt tarjouksessa ja maksaisi nyt 320 euroa. Muuten maksaisi reilu 400.

Se hajun aiheuttaja komerossani löytyi! Se oli tämä! En ymmärrä, miten se voikin haista niin pahalle. Eikä se haju siis tullutkaan alimmalta hyllyltä vaan toiseksi alimmalta. No, tulipa siivottua komero.

Ja sit eilen sain hepulin! Isäntä aiheutti! Hän oli hävittänyt viime keväisen ikkunanpesukuitin, josta olis saanu sen kotitalousvähennyksen. Eikä se kuitti ollut ihan mikään pieni! Kaksi ihmistä pesi meidän paikan ikkunoita 7 tuntia, joten olis tuosta jonkunlaisen vähennyksen voinut tehdäkin. Mutta isäntä oli vaan ajatellut, ettei siitä kuitista mitään hyötyä ole, kun ei voi laittaa maatalousvähennyksiin. Tekis mieli sano paha sana. Ja muutaman sanoinkin...

Niin ja sitten hyviä ehdotuksia, mitä tuohon kukkapenkkiin laittaisi. Tuo kukkapenkki on pojan ikkunan alla ja kun kysyin pojalta, mitä hän siihen haluaisi, vastaus oli krookuksia. Juu, jospa jotain muuta. Tuossa oli rohtoraunioyrtti, mutta se ei kestänyt pystyssä, joten siirrettiin se tuonne pihan alalaitaan raparperin viereen. Näkymä on keittiön ikkunasta ja olen ajatellut, että jotain puoli metristä kukkaa siihen voisi istuttaa. Mutta mitä, siinäpä vasta kysymys. Mitäs vielä. Ai niin, Nia kyseli minkälaista on lentää kuumailmapallolla. Kivaa. Vaikka en tykkääkään korkeista paikoista ei minua siellä ylhäällä yhtään pelottanut. Pikemminkin siellä oli turvallisen oloista, kun korin reunat oli niin korkeat! Ainut missä vaiheessa pelotti, oli kun laskeuduttiin ja silloin kori jäi aina hetkeksi kiinni puiden latvoihin. Juu, lentäjä vähän leikki!

Mutta nyt vielä siivoamaan ja illalla on tosiaan se Betonista puutarhaan -kurssi. Odotan innolla.

Hyvää perjantaipäivän jatkoa!

Eihän tiskirättiä tarvitse pingottaa...

Juu, ei kovin kummoisia nämä minun käsityöni tässä vaiheessa. Mutta tulipa nyt sitten hamppulangasta kokeiltua tällainen tiskirätti. Mistähän minä tuon ohjeen nappasinkaan... Se oli täällä, löysin Marjutin kautta. Minun on varmaan kohta laitettava loput langoista lukkojen taa, kun lapset kuulivat kyseessä olevan hamppulangan, niin he suunnittelivat pätkivän sen muutaman sentin pätkiksi ja lähtevät kuulemma myymään sitä... hmmmm.... No, tulipa taas keskusteltua tuo huumepuolikin siinä samassa.
Tuli oltua töissä pari päivää tällä viikolla eli maanantai ja tiistai. Ja vaikka minulla ei olekaan olevinaan kuin kaksi työpäivää viikossa, niin vielä menen torstaina käymään työpaikallani. Sen takia olevinaan, kun olen melko varma, ettei suunnitellut työtunnit välttämättä riitä. Ja kun yleensäkin teen vähän enemmän kuin pitäisi...Hirveän hankala unohtaa maatalousasiat työpaikalle :-).

Sen verran on peltotöitä aloitettu, että muutama kuorma meni lietettä tuonne peltoon. Ja täällä haisi. Mutta nyt en valita siitä, en yleensäkään, lannoitehan se on, mutta eilen kävi kaveri, jolla ei ole hajuaistia ollenkaan ja hän sanoi, että mielellään haistelisi vaikka pas..n hajua, jos pystyisi!

Joo, mutta sitä en ymmärrä, mikä haisee minun vaatekomerossani. Tässä muutaman päivän olen jo haistanut alahyllyllä olevaa hajua. Sitten huomasin, että minun kolmet puhtaat farkut, jotka on siis sillä hyllyllä, haisevat. Juu, laitoin pyykkiin. Tänä aamuna edelleenkin haisi. Nyt on pakko pestä kaikki sukat. Ovat siis samalla hyllyllä ja niissäkin tuntuu se haju. Kaikkien vaatteitten pitäisi olla puhtaita - siis pitäisi, joskus olen napannut epähuomiossa vaatteen takaisin komeroon, vaikka on pitänyt laittaa huoneessa olevaan pyykkikomeroon, onneksi yleensä olen sen huomannut melko heti, tai sitten meidän pesukone ei vain ole niitä kunnolla pessyt tai sitten ihan jotain muuta... Katsotaan nyt, kun pesen kaikki vaatteet vielä kertaalleen.

Eilen oli Savonlinnan neuletapaaminenkin, jossa neuloin tuota tiskirättiä. Kohta en ilkeä joukkoon mennä, kun minulla ei ole koskaan mitään kunnollista tehtävää :-). Ja kotona odotti Suuri Käsityö-lehti. Olen suunnitellut sen tilauksen perumista, mutta nyt pikaisella vilkaisulla siitähän löytyi ihan kivan oloista tehtävää.

Loppuun vielä kuva, kun isäntä kävi viime lauantaina kuumailmapallolennolla. Minäkin olen lentänyt noin 18 vuotta sitten. Odotin silloin tyttöä ja pelkäsin koko ajan, sanooko maha mitään, kun ollaan taivaalla, mutta hyvin se lento meni! Nyt en vaan päässyt mukaan, pöh!Isäntä lähti pelastamaan löpöautoa tuolta kylätieltä. Se on kuulemma uponnut sinne! Ja minä lähden valmistautumaan kampaajareissuun ja samalla käyn hakemassa kirpparipöydältä myymättömät tavarat pois. Niin, ja ilmoittauduin yhdelle 5 päivää kestävälle kansalaisopistokurssillekin: Betonista puutarhaan. Alkaa ensi perjantaina! On taas tätä vauhtia... :-)

Hyvää keskiviikkopäivää, vaikkakin sateista!

Meille ei enää koskaan oteta...

...karvallista koiraa. Eilen pesin koiran ja kuivasin ja ajelin tunnin verran. Ei vielä näyttänyt, että yhtään karvaa olisi lähtenyt. Äsken jatkoin. Nyt sain jo korvia vähän siistimmäksi ja etutassut, vaan nyt loppui mun selkä! Kun ei meillä ole oikein kunnon trimmauspöytää. Täytyy vähän suunnitella. Ja tietty Wallu teki kaiken mahdollisen vaikeuttaakseen leikkaamista!

Äh, ja Suomi pelaa taas ihan onnetonta kiekkoa.

Eikä mulla ole nyt mitään kuviakaan. Pitäis lähteä siivoamaan pihamaata. Vielä tuo on kyllä niin märkä, ettei mitään kiirettä, mutta yhden kukkapenkin paikkaa suunnittelen uusiksi. En tykkää rohtoraunioyrtistä, kun se aina rämähtää maahan. Se saa siirtyä pihan alalaitaan - sinne jonnekin näkymättömiin - ja tilalle laitan myöhemmin jotain nätimmin pystyssä pysyvää.

Mutta nyt ruoanlaittoon ja jospa vaikka tänään jotain käsitöitä. On mulla yksi decoupage-juttu jo kuivumassa. Teen niitä koivukiekkoihin, joita sain työpaikaltani. Meinasin tehdä niistä aitan seinään kollaasin. Joskus...

Hyvää sunnuntaipäivää!

Nyt oli ihan pakko...

... vaihtaa pohjaa. Löytyi niiiiin ihana. Vielä kun löytyis moderni maatalouspohja, niin sen vaihtaisin heti!

Pahoitteluni häriöstä.... :-)

Tää on siis monivuotinen!

Kiertelin tuolla pihamaalla ja huomasin, että tämähän on monivuotinen kasvi. Vuosi sitten keväällä ostin näitä salaattiin kaupasta ja iskin loput, joita ei syöty, maahan ja nehän näkyy sieltä jälleen nousevan! Jaa ja mistä on kysymys, nyt on suoranainen blackout, en millään saa päähän tuon kasvin nimeä, vaikka eilen viimeksi salaattiin sitä pilkoin! Olikohan se villiviinilehti tai ainakin jotain sinne päin...
Ja Wallu näki minut kamera kädessä, joten onhan se puruluu silloin etsittävä suuhun.
Siis minä en ymmärrä tuota koiraa....

Takaisin pihalle! :-)

Hauksaa vappua!

Jostain kumman syystä aloin kirjoittaa aina hauksaa vappua, joten toivotellaan nyt sitten sitä kaikille. Olen yrittänyt edes tuon verran kommentoida tänään kaikille päivittäneille. Tai sitten ihan jotain muuta... :-)

Tämä päivä on taas ollut vähän sellainen luppopäivä, kovasti olen jotain yrittänyt touhuta, mutta mitään en ole saanut aikaan. Ainakaan omasta mielestäni. Ja juu, olen ihan liian ankara itselleni. Pitäis ottaa rennommin!!

Kävin kiertelemässä taas pihaakin ja kuvailin samalla, millä mallilla ollaan.Idänsinililjat ilahduttavat ja ovat levinneet jo melko laajalle alueelle.Pieni esikon kukkakin löytyi.
Ja narsissipenkkikin on varmaan kohta jo keltaisenaan.Krookuksia olen löytänyt nyt jo seitsemästä eri paikasta! Yhtään en ole istuttanut itse! Anopin jäänteitä ja siitä levinneitä. Nämä nuput ovat minusta kauniita. Neiti E tässä ihmetteli eräänä päivänä, että miksi meidän kukat leviää pitkin nurmikkoa...
Ja sitten talon pohjoispääty. Tuon lumikeon alla on kukkapenkki!Kiitos eilisen vierailun emännälle ja isännille. Eli kävin tassullisten ja Tossullisen luona. Tossullinen kyllä nukkui koko ajan. Meilläkin muuten miehet katoaa aina johonkin, kun minulle tulee naisvieraita. Eli Tossullinen on oppinut heti, ettei kannata tulla naisten kälätyksien väliin! :-) Siis oli todella mukavaa ja sain samalla lainaan koirien trimmausleikkurit, joten se on sitten tämän viikonlopun urakka: pestä Wallu ja trimmata. Onneksi sain kyllä lupauksen, että saan apua tarvittaessa! Kiitos Marjo! Enhän vielä ole koskaan Wallua itse kokonaan trimmannut, joten saa nyt nähdä, mitä siitä tulee...

Ja sitten vaan kaikille hyvää torstai-iltaa! Meillä aloitetaan tänä iltana grillauskausi. Isäntä huolsi päivällä grillin, joten siitä on hyvä aloittaa kesäkesäkesä! Harmi, kun ei vielä pelloille pääse!

Jaa, ja käsitöitä... ehkä joskus... suunnitelmissa on... ja harkinnassa... ja toimeenpanoa vailla... ja ehkä nyt kun on tuo jääkiekon MM...ja ehkä joskussillointällöintoisinaan...