Tulipas tänään käytyä pitkästä aikaa kierrätyskeskuksessa ja vielä niin päin, että ostin sieltä, en vienyt tavaraa. Ostettiin neiti E:lle sohva ja pöytä. Ja lisääkin sieltä on vielä tavaraa käytävä, mutta ensin pitää vähän miettiä, että mitä.
Sen takia paikka oli tosi ihana, koska siellä todella oli ihania tavaroita ja halvalla. Nyt ostettiin ihan ns. vanha sohva, mutta siellä olisi ollut kunnostettuja, käytännössä uuden veroisia huonekaluja vaikka kuinka paljon. No, neiti sai ostaa mitä halusi ja hän valitsi tietysti sieltä halvemmasta päästä. Mistä kummasta nuo lapset tuon nuukuuden ovat oppineet... :-)
Ensinnäkin hämmästykseni oli valtavan suuri, kun kotiinkuljetuksen hinta kaupunkialueelle oli vain 5 euroa. Oltiin jo kotona mietitty, että onhan se varmaan pari kymppiä, jos ei enemmänkin.
Sitten sohvan hinnasta tiputettiin heti 5 euroa, joten se maksoi vain 30 euroa ja kun oltiin kassalla neiti hokasi, että olis saanut opiskelijakortilla 10 % alennuksen. No, opiskelijakortti oli tietysti autossa ja autolle oli vähän kävelymatkaa. Ei me kyllä ennätetty mitään edes tekemään, kun yksi mies sanoi, että se 30 euron pöytä maksaakin sitten vain 25 euroa, kun ei se opiskelijakortti ollut mukana!!! Eli kuljetuksineen meidän ostokset maksoivat vain 60 euroa. Ja tavarat toimitetaan opiskelija-asuntoon neljänteen kerrokseen ilman, että minun tai isännän pitäisi olla kantamassa. Siis minä olin aivan äimistynyt!
Jos minä tarvitsen vielä jotain joskus, niin käyn kyllä ensin kierrätyskeskuksessa. Ne uudelleen verhoillut sohvatkin maksoivat vain 100 - 200 euroa ja olivat todella ihanan näköisiä. Meille vaan ei tarvitse enää ostaa mitään, kun kaikki on jo kertaalleen viisi vuotta sitten kalustettu eikä isännän mielestä tätä huushollia tarvitse laitella enää. Minä olisin kyllä vähän eri mieltä...
Mutta ehkä minä sitten siellä omassa kodissa... :-)
Juu, neulon minä aina, kun on ns. isompi palaveri, jossa on enemmän porukkaa paikalla ja voi "piiloutua" takariviin, mutta kun ollaan vaan pari-kolme henkilöä, niin en ilkeä silloin neuloa. Yhdessä koulutuksessa virkkasin kerran salomoninsolmuilla huivia ja siitä tuli kuulemma muiden opettajien keskuudessa lause: "Hulokkosen Päevi tekköö Päläkkösen huivia".
Eikä ne ihan kaikki palaverit ole turhia, mutta valitettavasti tekisin mieluummin kuin pähkäilisin, että tehdäänkö vai eikö tehdä!
Mutta nyt neulomaan taas sitä ohutlankahuivia! Se alkaa valmistua, kun sitkeästi jättää kodinhoitotöitä väliin ja neuloo... :-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Joskus siellä tekee hyviä löytöjä ja se hinta siinä onkin parasta.
Mä olen Oulun kierrätyskeskuksessa käynyt vain kerran, ja taisi jäädä viimeiseksi kerraksi, minusta siellä oli niin ala-arvoista, lähinnä kaatopaikalle sopivaa.. Muualla Suomessa taitaa olla vähän parempia nuo keskukset!
Minä asun Oulun kierrätyskeskuksen vieressä, ja kyllä ollaan monet kerrat sieltä vaikka mitä löydetty, viime viikolla viimeksi esikoiselle luistimet ja kypärä yhteensä vitosella. :) Isäntäkin kävi sitten itselleen luistimet sieltä myös hakemassa, jos tulis vaikka luisteltua, kun poikakin ensin oppii pysymään omillaan pystyssä. Käsityölehtiä oon sieltä löytänyt myös, niin ja tietysti sinne on tullut vietyäkin tavaraa aika lailla. :) Kierrätyskeskukset on ihania oikeesti! :)
En ole itse paikallisessa käynyt, mutta tyttö on kehunut. Täytyy käydä joku kerta katsastamassa tarjonta.
Lähetä kommentti