Ensin meinasin blogata, että ahistaa... Odotin 15 minuuttia ja kohtaus meni taas ohi, mutta tiedän, kun menen huomenaamulla työpaikalleni, sama jatkuu. Siis ihan tosi: onko tämä elämä todellakin koko ajan sitä, että niukkuutta jaetaan, jos sitä kuitenkaan ei jaeta ns. tietyille tahoille. Jos ollaan köyhiä, niin ollaan koko porukka eikä vaan osa.
Tämä tuli siitä, että minun työalueellani pitäisi pitää tiukkaa linjaa, mutta sitten kun kuuntelee jonkun muun osa-alueen ostoja, niin huhhuh! Ja minä en edes niin hirveästi ole vaatimassa rahaa! No, kerron kuitenkin, minun 300 euron menoista tulee haloo, mutta toinen osasto pistää rahaa 100 000 ilman minkäänlaista haloota! Mutta eihän viljelijöihin toinnakaan satsata, ruoan voi tuoda ulkomailta!
Mutta se siitä...
Käsitöiden teosta ei paljon voi puhua, kun on koko ajan istunut autonratissa tai ollut jossain palaverissa (niissä ihan turhissa), mutta tänään aion neuloa! Ainakin Emmerdalien ajan. Jäi eilen toinen jakso katsomatta ja tänään tulee taas kaksi.
Lehtiä
Tuli minulle eilen tällainen lehti. Olenhan siis tilannut Voque Knittingin ja tämä olikin nyt tällainen Designer Knitting. Jotain voisi tuosta lehdestä tehdäkin, kunhan Eliina Shawl on ensin tikuteltu. Kuka himskutti aina erehtyy ohuisiin lankoihin, vaikka mieluummin tekisikin paksuista... No, Pami tietty!!
Ja lastenhoitoasiaa
Nythän on sitten Timo T.A. Mikkonen puolustanut vaimoaan ja sanonut, että juuri päivähoidon takia Suomessa on sairastunein sukupolvi ikinä. Siis eihän tuosta oikeastaan ollutkaan kyse, vaan rouva Ninan käyttäytymisestä!
Ja hei, ihan tosi! Pitääkö todella asettaa vastakkain kotiäidit ja ns. "kauheat uraäidit". Silloin kun minä olin kotiäitinä tunsin huonoa omatuntoa siitä, etten vienyt lapsiani riittävästi harrastuksiin ja muiden lapsien seuraan. Nyt uraäitinä vieläkin touhuan niin paljon lasteni kanssa, että he hikeentyvät, kun aina olen kyselemässä, onko kaikki hyvin!
Mitähän tässä taas tekis oikein... Vieläkin olen sitä mieltä, että jokainen tavallaan!
Vaan nyt lämmittämään leivinuunia ja takkaa ja tekemään etätöitä eli nyt pitäis tehdä etätehtäviä taloudesta opiskelijoiden pään menoksi. Eikös se ole opettajien tehtävä... :-)
tiistaina, tammikuuta 20, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Oletko muuten harkinnut neulomista niissä turhissa palavereissa? Silloinhan niistä olisi edes vähän hyötyä:D
Minäkin ajattelin,että voisko niissä palavereissa neuloa,vai tykkäiskö muut huonoa? Pitääkö niissä vaan yrittää näyttää tärkeältä ja hirmuisen kiinostuneelta,joten ei voi tehdä muuta? Oi mullakin on aina aika kortilla! Mä olen sairaseläkkeellä ja "vaan kotona"! Nyt uskon,että eläkeläisenä vasta kiire onkin! Mulla on arkipäivisin 7-9 tuntia nyt 11kk ikäinen pojanpoika hoidossa ja meidän yrityksen kirjanpidon mä yhä teen ja oikeastaan kaikki paperiasiat. Nyt ei niitä päivällä voi paljon tehdä,joten yömyöhälle huhkin. Oi,oi harrastuksia tupa täynnä ja sairastamaankin pitää keretä. Olisi ollut vauvamuskarikin tänään,mutta tälläkertaa oltiin pois. Mun oli sydän kipee,joten en uskaltanut vauvelin kanssa sinne tunnin jumppaan. Jos ensikerralla sitten taas.Joka päivä tulee hetkiä,jolloin ahistaa milloin mikäkin,mutta onneks menee "kohtaukset " ohi :)
Juu, tuo kotiäiti-uraäiti -vastakkainasettelu on minusta ihan turhaa. Kun jokainen tapaus on yksilöllinen. Meilläkin esikoinen meni 3-vuotiaana osapäivähoitoon, joka on tarkoitettu sellaisille lapsille, joilla on vanhempi/vanhemmat kotona, eli se päiväkoti on auki vain arkisin klo 9-13 ja kiinni aina kun kouluillakin on lomaa (kesät, joulut, syys- ja talvilomat). Vielä ennen lasten syntymää ajattelin, että ainoa oikea paikka lapsille on kotona, mutta kun lapsesta alkoi nähdä, että kaipaa tovereita, eikä itsellä ole voimia tarjota niin paljon virikkeitä, mitä vilkas lapsi kaipaa, niin ajateltiin kokeilla tuota osapäiväryhmää. Ja kun hyvin on mennyt, niin ollaan jatkettu. Viehän ne kotiäiditkin lapsiaan kerhoihin, luulisin. :) Niin, ja minä se vasta outo äiti olenkin, kun käyn töissä, mutta vauva on silti kotihoidossa... ;) Ei ne asiat ole aina niin mustavalkoisia, että pitää valita jokotai. :) Mutta ihan samaa mieltä Nina Mikkosesta, että jos on niin älyttömiä mielipiteitä, niin ei niitä kannattaisi ainakaan tv:ssä laukoa ääneen. :D
Kurjaa muuten tuo työpaikkasi säästöhomma. Mää sairastuin burn outiin vuosia sitten, kun olin työpaikassa, jossa ei olisi saanut tehdä mitään kuluja... Talouspäällikkökin käänsi käytetyt kirjekuoret toisinpäin ja käytti uudelleen. ;) Oli pikkuisen raskasta tehdä työtä, kun talouspäällikkö kurkki olan takana heti, jos yhden valokopion kävin ottamassa, että tuleeko se varmasti tarpeeseen...
Marjut:n kommenttiin yhtyisin- neulominen kunniaan palaverissa!
Lähetä kommentti