Jostain tuli tuollaisen laulun sanat päähän. Olikohan laulajina Päivi Paunu ja Kim Floor?
No, mutta, tässä joutessani (en siis millään tajua, että tänään on pyhäpäivä!) ajattelin laitella tänne kuvat talossa olevista ristipisto- ja kanavatöistä. Olen jossain vaiheessa ilmoittanut olevani kiinnostunut ristipistoista. No, on niitä siis tullut tehtyä ja osa on jo lähtenyt maailmallekin, mutta vähän laiska olen niitä tekemään, kun ei niitä voi telkkaria katsoessa tehdä. Tai siis minä en voi!
Keittiön seinällä oleva kanavatyö.
Tähän sarjaan lapset keksivät kertomuksen, että kotoa lähdettiin kirkkoon ja sitten soutelemaan. Tämänkin paikka keittiön seinällä.
Emmerdalen Villapakka
Rullat puuttuu. Taustalla lasten tekemät delfiinit, joita suunnittelen ottavani pois tässä jossain vaiheessa.
Tästä piti tulla lahja jollekin, en muista kelle (!) ja sitten se jäi meidän seinälle. Annan sen tulevaisuudessa ehkä neiti E:lle.
Tytär soitti äsken ja sanoi, että täältä viety patja pitää hakea pois: se haisee navetalle! Annettiin lapselle matkaan meidän vanha joustinpatja... No, rahahan se haisee, sanotaan.
Vuodatus aiheuttaa jotain häikkää myös GoogleReaderin puolelle, että hyvistä päätöksistä johtuen, joudun käymään myös blogilistalla. En pääse muuten kommentoimaan, blogilistan kautta pääsen. Blogilistasta en ole sen takia tykännyt, kun se ilmoittaa jokaisen pikkuripsauksen päivittyneeksi enkä millään jaksa lukea moneen kertaan samoja päivityksiä. Anteeksi ja anteeksi sekava selitykseni!
Kiitos sukkakehuista! Itsekin tykkään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Voi, osaisimpa minäkin tehdä ristipistotöitä, mutta ei taida mun rahkeet riittää. Hienoja kerrassaan nuo työsi ja ihanaa huomata, että olet laittanut osan myös kehyksiin:)
Kivoja pistelyitä. :o)
Ei Blogilista ole antanut noita pikkumuutospäivityksiä enää aikoihin. Joskus satunnaisena päivänä niitä voi olla (kerran kolmessa kuukaudessa?), mutta jos blogin seurantaosoitteet ovat kunnossa, ei haamuja juuri näy. :o) Minä ainakin olen tyytyväinen.
Tuo nainen/tyttö kukkapuskan takana on ollut minunkin haaveissani, mutta eipä ole tullut tehtyä. Totta, että näiden tekeminen tv:tä katsellessa on vaikeampaa kuin neulominen tai virkkaaminen. Englantilaissarjat onnistuvat kuitenkin hyvin ja tulee hyvää kuunteluharjoitusta. Puhuttu kieli kun on senverran simppelimpää niissä. (Noista aamurituaaleista vielä: meillä isäntä keitti ennen puuronkin töihin lähtiessään, eli se oli valmiina, kun minä ja muksut herättiin. Loppusyksystä isännän töihinmeno aikaistui, ja sanoin, että jätä puuronkeitto minulle, niin ei ehdi jäähtyä :) Kiistatta tässä kotiäitiydessä/eläkkeelläolossa on hyvät puolensa. Esim. se, että voi nukkua päiväunet, jos yö on jäänyt lyhköiseksi!)
Minäkin olen tehnyt tasan yhden ristipistotyön sellaisen nallejoulukortin, heh! Ja siihen tais jäädä se homma, ei vaan oo mun juttu! Mutta kiva niitä on katsella muiden tekemänä siis...
Tunnistin itseni yhdestä kohdasta: Ostin kerran kivan lahjaesineen ystävälle, mutta se on vieläkin meillä kun en halunnut luopua siitä :)
Jäin pitkäksi aikaa katsomaan noita delfiinejä. Niissä on jotain lumoavaa.
Ompelu missään muodossa ei ole mun juttu; ei edes ristipistot. Mutta valmiit työt ovat kauniita.
Ihania kanava- ja ristipistotöitä! :)
Ihania pistelyistä, varsinkin tuo villapakka :) seuraan nimittäin ko. sarjaa joka päivä, milloin en ole töissä siihen aikaan.
Oi, voi. Kauniita töitä. Multa ei vaan onnistuis.
Lähetä kommentti