Tulinpa äsken hakemasta poikaa eräleiriltä ja sain sitten hylsyjä tuliaisiksi. No, kyllä hän kysyi tarvitsenko minä niitä ja minähän tietysti käskin ne säilyttämään... Jos niistä vaikka jotain... tai sitten ei....
Niin ja poika sai metsästyskortinkin. Koesuoritus oli aivan puhdas, yhtään virhettä ei ollut. Leirinjohtaja sanoikin, että se on todella harvinaista! Seuraavaksi parhaimmallakin oli kolme virhettä. Joskus vähän pelottaa tuon lapsen "täydellisyys". Nytkin luki metsästäjätutkinto-oppaan tunnollisesti lävitse ja teki nettitestit ym. Mutta samanlainen olen minäkin aina välillä... Nyt yli 4-kymppisenä osaa joissain asioissa ottaa rennommin, mutta välillä tulee ylilyöntejä täälläkin..
Minähän vein viime viikolla tavaraa kirpputorille ja keskiviikkona kävin loput hakemassa pois. Aika hyvin oli kauppa käynyt. Vielä jäi jotain seuraavallekin kirpputoriviikolle, kunhan taas syksyllä sen pöydän varaan. Novita Popin langatkin olivat hävinneet, hyvä!! Ne ei nyt sitten kuitenkaan olleet minun lankojani ja reilu 800 grammaa niitä sain kaupaksi.
Juu ja sitten näistä reissuista: keskiviikkona kävin Mikkelissä kirppispöydän tyhjentämässä ja tänään sitten pojan pois, siitä kaksi Mikkeli reissua näin peräjälkeen. Ja jostain kumman syystä, minun ei tee mieli ostaa lankaa!!! Eli en käynyt Pirtin kehräämössä ja Tukkipuodissakin, missä noita lankoja myydään, katselin vain, mutta eipä vaan tehnyt mieli ostaa. Onko minulla joku sairaus?!
No, pitihän minun kirppiksellä vähän kierrellä ja sieltä löytyi tuollainen kissataulu minulle kauhanlepuuttajaksi/lepokauhaksi. Edellisen hajoitin pudottamalla sen tiskikoneessa muiden astioiden päälle. Arvaa, harmittiko? No, kyllä!!!
KäsitöitäJa onhan sitä nyt jotain saatu aikaankin. Pyöröpontso on toista olkasaumaa vaille valmis, mutta tässä tällainen vauvanpeitto. Isäntä ei meinannut uskoa korviaan, kun laitoin pingotukseen ja kerroin, mikä se on! :-) Juu, ei meille omia vaan lupailin aikaisemmin neuloa savonlinnalaisten neulojien tempaukseen. Samalla opettelin vähän erilaista, eli tuollaisen vinoruudun neulomista. Juu, ei mitään kauheen vaikeeta... Peiton koko on 46 x 54 cm. Nyt ajattelin tehdä toista vähän toisella systeemillä.... :-)
Mutta sellaista tällä kertaa. Jatketaan taas muutaman päivän päästä, jollei huomenna.
3 kommenttia:
Ihania kasveja tuossa edellisessä postauksessa.... ja kiva, että meiltä savolaisilta tulee vähän erilaisia neuleita lastenosastolle. Minä en jaksa peittoja vääntää, joten teen vähän pienempää =)
Upea tuo kissataulu :)
Kiva tuo mallineule!
Lähetä kommentti