Ideavaras ilmoittautuu!

Tiilitaulut

Meillä tehtiin noin viisi vuotta sitten taloremontti, jossa muun muassa muutettiin talon katto tiilestä peltikatoksi. Yksi syy oli paino. Vuonna 1906 rakennettu talo ei enää oikein jaksanut kannatella tiilien ja lumien painoa, joten katseltiin jo muutama vuosi, miten talon katto keskeltä alkoi painua! Joten katon materiaali siis vaihdettiin.

Jonkin aikaa säilyttelin kattotiiliä (löytyi aivan uusiakin!) ja laittelin sitten niitä kukkapenkkien reunoille ja kävelypoluiksi ym. Mutta eräänä päivänä löysin aivan ihanan blogin, josta siis tämä idea on kähvelletty surutta (olen kyllä blogiin ilmoittanut asian!). Kiitos MarLi ideasta!

Minä en tee näitä myyntiin, mutta mietin, että voisin antaa näitä talon entisille asukkaille. Ja kunhan löydän muunlaisia servettejä. Nyt en ole löytänyt kuin noita ruusuja ja kahviservettejä. Enempää en tänään ennättänyt tehdä, kun alkoi sataa.

Näitä tiilitauluja kehui myös minun mieheni. Poika S teki muuten reiät noihin tiiliin. Pitäis etsiä vielä nyörit ripustamista varten.

Pihasta

Kesken tiilitaulujen teon alkoi taivas tummentua. Sitä ennen paistoi oikein kauniisti aurinko! Ja oikeastaan paistoi vielä kuvan oton aikaankin. Kohta satoi!! Ja huomaa ohran tuleentuminen, kohta varmaan pääsee puimaan, toivottavasti kestää kelit hyvinä.

Ja jälleen näitä minun kukkapenkkien ihmeitä. Viime vuonna minulla oli siemenistä kasvatettuja ruiskaunokkeja, jotka ihan itse kylvin. Tässä sitten ruiskaunokin ihan itse kylvämä. Koristepallokin alkaa olla jo piilossa, kun kukkaa pukkaa... Tänä vuonna kylvin siemenistä kehäkukkaa, hyvin alkaa nekin jo vihdoin kukkia. Eihän olekaan kuin elokuu.....

Elokuvat

Eilen tuli katsottua Evan Taivaanlahja -elokuva. Juu, ihan pikkusievä elokuva, joka viihdytti hyvin, kun samalla virkkasi. Enkä edes nukkunut tuota elokuvaa katsoessa!

Kirja

Olen lukenut jo jonkin aikaa sitten Pekka Hämäläisen Myönteisyyden mahtava voima -kirjan, mutten ole muistanut siitä mitään mainita. Kirja oli minusta ihan asiaa. Suosittelen lukemaan, jos tarvitsee ajattelun aihetta: tarvitseeko sitä joka asiasta aina nillittää... Minäkin olen yrittänyt tuon kirjan jälkeen taas opiskella yhä parempaa positiivista ajattelua. Hei, eihän minulla asiat niin huonosti olekaan, vaikka välillä seinät kaatuukin päälle ja perhe raivostuttaa!

Nora Robertsin kirjan aloitin jo toisen kerran. Eka kerralla jäi alku jotenkin hataralle pohjalle... Jostain kumman syystä näin kesäisin minun ei tule niin paljoa luettua kirjoja kuin talvella.

Lisäksi: olen saanut hys-hys -työt tehtyä. Ensi viikolla lähtee paketteja maailmalle...

Ah, huomenna alkaa koulut. Ei tarvitse keksiä lapsille tekemistä... :-)