sunnuntaina, joulukuuta 07, 2008

Pikkuliina päivässä ja huivi toisena

Ensin tää pikkuhuivi

Eli koska en oikein keksi mitään tekemistä käsityöksi ja lankaa kuitenkin on laatikot täynnä, aloitin tänään tällaisen pikkuhuivin Novita Rustikasta, jota löytyi vajaa kerä. Reunaan virkkasin Novitan Tangosta vähän koristetta. Ja molemmat langat on nyt sitten loppu! Huivin kohtaloa en tiedä vielä...
Mä en vaan osaa

Eilen sitten neuloin Novitan Talvi -lehdestä pikkuliinan Eldorado -langasta ja nyt mä luovuta näiden neulottujen liinojen teon. Olen niitä elämäni aikana tehnyt muistaakseni jotain viisi kappaletta ja mistään en ole tykännyt!Tai sitten niissä on niin paljon virheitä, että ärsyttää. Tämäkään liina ei onnistunut ja reunan jouduin tekemään erilaisen kuin ohjeessa, kun olin jo tehnyt niiiin paljon väärin. No, tulipahan tehtyä....

Muutenkin alkaa tämä käsitöiden esittely olla vähän tuskaista, kun tulee katseltua muiden blogeja ensin ja tuntuu, ettei itse oikein osaa tehdä mitään eikä oikein saa tehtyäkään mitään... :-( Taas jotain masennusta tuntuu olevan... Ja väsymystä, josta aion kyllä nyt vihdoin päästä eroon. Ensi viikolla alkaa ulkoilut! Heh, näkis vaan...

Mietin tänä aamuna, että jospa tuo kirkasvalolamppuhoito nyt aiheuttaa noita nukkuvaikeuksia!

6 kommenttia:

Nna kirjoitti...

Eikö käsitöitä tehdä omaksi iloksi sen verran kuin on aikaa? Minusta sinun töitä on aina ilo katsoa. :) Minulla menisi hermo tuollaisten liinojen vääntämiseen. Sanoit tuossa olevan virheitä, mutta minusta se on hieno.

MarjutJ kirjoitti...

Ei kannata olla omia töitä kohtaan liian kriittinen. En minäkään mitään erityisen hienoja osaa tehdä, mutta olen iloinen niistäkin, mitä saan aikaiseksi.

Liina on muuten todella kaunis!

JossuP kirjoitti...

Hei, hei, hei, mitä puhetta tuo tuommoinen on!
Upeita työsi ovat, älä yritäkään muuta edes väittää!
Olen kans yhden neulotun liinan tehnyt ja joo hermot meinas todellakin mennä ja en ole uusia sen jälkeen tehnytkään...

Pelagia kirjoitti...

Muistaakseni Juicen äiti ei minulle ollut sukua, mutta samasta pitäjästä meillä kuitenkin sitten on sukujuuria... *hih* Isäni isän perhe (Siilin, myöhemmin Siili) asui aikoinaan Koirinojan kylässä, isäni äiti puolestaan oli Koivuselästä ja tyttönimeltään Kuikka. Toimin aiemmin aktiivisesti Impilahtelaisten pitäjäseurassa, toimitin mm. pitäjälehteä 15 vuotta, ja jonkin kerran muistan kuulleeni juttua Juicen äidistäkin - ainakin minä tein aikanaan juttua juuri tuosta runokokoelmasta lehteen.

"pappi puikoissa" kirjoitti...

Hauskaa lukea kokemuksistasi neuleliinojen suhteen. On itsellä vähän samanmoisia. Vielä kyllä elättelen haavetta, että joskus... Mutta enemmän minulle sopivat käsityöt, joita voi jatkaa virheistä huolimatta :)

Satu H kirjoitti...

emmää vaan huomaa sun liinassa mitään vikaa! :)